Psykopatologia.munfoorumi.com

Mua on imetetty vain 2 viikkoa, koska maitoa ei vaan tullu.
Lapsena mulla oli usein keuhkoputkentulehduksia ja poskiontelotulehduksia, ja niitä on edelleenkin ollut, mut ainakin noi poskiontelotulehdukset johtuvat anatomisista seikoista. Klyyvari o kohtalaisen kokoinen, mut sisäisesti ei.

Minulla on tällä hetkellä tissitaapero. Alle kaksivuotias kylläkin, nyt puolitoistavuotias. Ei ole näkyvissä, milloin lopetan imetyksen, vaan ajattelin lopettaa sitten, kun tyttö itse haluaa. En kylläkään koululaista aio enää imettää .

Tissitaaperous kai edellyttäisi sitä, että lapsia syntyisi harvakseltaan.

Menneinä vuosikymmeninä imetettiin pitkään siinä uskossa, että imettäminen ehkäisee uuden raskauden. Mutta eihän asia niin ollut; imettäminen ei toiminut luotettavana ehkäisykeinona. Uuden lapsen odotus ja edellisen imettäminen raskausaikana tuskin oli toimiva yhdistelmä äidin terveyden ja kestokyvyn kannalta. Luulen.

Niin meni hampaat.
Vuosia jatkunut 'lypsylehmänä' toimiminen saattoi viedä myös mielenterveyden - hormonitoiminnasta johtuen. Jatkuva imetys ja tiuhaan toistuvat raskaudet ei ole naisen elimistön normaalitila, vaan kokonaisvaltaisesti hirmuisen kuormittava ja kuluttava tila ilman mitään palautumis- ja toipumistaukoja.

Ehkä nykyisin tarkan perhesuunnittelun aikakautena naiset kestävät raskauden ja imetyksen päällekäisyyden - kun se jää yleensä kertaluonteiseksi tapahtumaksi. Mutta tuskin nykyäänkään kaikki äidit kestävät 'tissitaaperoa' siinä vaiheessa, kun ovat uudelleen raskaana ja odottavat seuraavaa imeväistä.

Voihan (raskaana olevalla) lapsia olla kolme tai neljä, ja kaikki alle viisivuotiaita.

Niin. Jos vuodesta toiseen tauotta imettävä äiti jaksaa, kestää ja kykenee.

Jos äiti imettää useita eri ikäisiä lapsia samaan aikaan, minkälaista maitoa hän tuottaa?
Äidinmaitohan ei ole konstantisti samanlaista koko imetysajan; vastasyntyneelle tuhdimpaa tavaraa ja kurria varttuneemmalle.

Jaska kirjoitti:Eikös se nimenomaan ollut normaalitila, kun ehkäisyä ei oltu keksitty?

Riippuu siitä mitä pidetään naisen elimistön normaalitilana.
Tiuhaan toistuvat raskaudet ja vuodesta toiseen jatkuva imetys toki voi olla naisen 'normaalitila', joka tekee hänestä lopun niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Aikojen saatossa naiset ovat käyttäneet monenlaisia 'ehkäisykeinoja' säästyäkseen moiselta kohtalolta; psyykkiseltä ja/tai fyysiseltä romahdukselta toistuvien raskauksien ja vuosia jatkuvan imetyksen kurimuksessa.

Kaikkea voi paisutella. Niin vuodesta toiseen jatkuvien imetysten vaikutuksia kuin imetyksellä loppuunajettuja äitejäkin.
Tissitaaperoita taitaa kuitenkin olla suhteellisen harvassa.
Tuntuu pääosa äideistä olevan viimeistään lapsen yksivuotispäivän jälkeen aivan valmiita luopumaan imetyksestä.

Varmaan pitkällä imetyksellä saa ihan täyspäisiä lapsia aikaan siinä kun lyhyelläkin imetyksellä.
Joskus olen törmännyt käytännössä siihen, että äidit, jotka haluavat imettää tosi pitkään, haluavat myöhemminkin pitää lapsen itsellään niin,
että lapsi ei pääse oikein itsenäistymään ikäkausien mukaisesti. Mutta nuo ovat muutaman lapsen yksittäiskokemuksia.

Flower kirjoitti:Minulla ei ole aivan yhtä raadollista kuvaa tai kokemusta raskaudesta ja imettämisestä kuin Mirrillä.

Joo, ei minullakaan. Kunhan vain toin esille sen puolen, joka pitkien imetysaikojen ylenpalttisessa ihailussa saattaa unohtua. Sitä paitsi tiuhaan toistuvat ja päällekäiset imetykset ja raskaudet ovat menneiden vuosikymmenten juttuja; sellaisesta nykyisin on harvoin kokemusta. Paitsi ehkä lestadiolaisäideillä, joiden ainoana 'ehkäisykeinona' saattaa olla imettäminen.

Voi olla aliarvostettua, mutta kyllä kai nykyisin ilmenee myös juuri sitä mainitsemaani: pitkien imetysaikojen ylenpalttista ihailua. Tai sitten ei esiinny, vaan minä olen käsittänyt jotakin väärin.

Onhan ihmisiä, jotka eivät imetä suoraan rinnasta ollenkaan.

Julkisilla paikoilla imettämisestä lienee kohua enemmän jenkeissä tai muualla. Ei Suomessa? Pakkohan lasta on ruokkia, jos sillä on nälkä. Ja jokaisen oma valinta mielestäni se imettääkö epämääräisen kaavun alta vai millä tavoin.

Paras ehkäisykeino on yhdynnöistä pidättäytyminen.

Minua ärsyttää äidit, jotka immettävät keskeisellä paikalla ravintolan tai kahvilan pöydässä.
Ei imettäminen minuun tai minun ravintolakokemukseeni vaikuta.
Mutta tiedän ihmisiä, joita inhottaa syödä, jos naapuripöydässä on paljasta rintaa mussuttava, röyhtäilevä ja pulautteleva vauva.

Minusta imettäessäkin voi ottaa toiset huomioon ja jos on pakko imettää julkisella paikalla, niin sitten vähän sivummalla.

Minä olen ihmetellyt sitä, mikä imettävän äidin näkemisessä inhottaa, siis mikä syy (tässä tapauksessa luen sen viaksi) siellä syvällä ihmisen psyykessä oikein on, ettei sitä kestä. Eihän sitä ole pakko jäädä tuijottamaan.

En tiedä, mikä vinksahdus on, että inhottaa.
Minulle on kerran sattunut, että seuralaiseni meinasi oksentaa, kun alkoi naapuripöydän imetys niin inhottamaan.
Kyse oli teini-ikäisestä kummitytöstäni, jonka kanssa olin syömässä. Tyttö ei vaan pystynyt syömään ruokaansa.

Töissä tuon tapahtuman jälkeen puhuttiin parinkymmenen ihmisen kanssa kahvipöydässä imettämisestä.
Yllättävän moni sanoi, että ei välttämättä tykkää, jos viereisessä pöydässä joku imettää. Vaikka sinänsä hyvin pystyy syömään.

Minua varmaan ärsyttää lähinnä huomionhakuinen imettäminen, jossa äiti sanattomasti julistaa, että "minähän tässä...minulla on oikeus..."
Kyllä äiti imettäessäänkin voi ottaa huomioon muut. Tai olla ottamatta.

Entä tilanne, jossa ravintolassa on vapaata vain keskellä? Äiti voi olla väsynyt, jos on vaikka ollut yövalvomisia vauvan kanssa. Lapsi on nälkäinen ja vaatii ruokaansa nyt eikä heti. Äiti toimii vaistojensa varassa ja alkaa imettää, mikä on ihan oikein. Minusta on pikemminkin niin päin, että meidän muiden olisi opittava hyväksymään julkinen imettäminen. Ehkä se on mahdollista, jos se olisi yleisempää, jolloin sen näkemiseen tottuisi. Aika harvinainen näky julkisesti imettävä äiti on ainakin täällä päin. Pari kahvilaa on, joissa jonkun kerran olen nähnyt äidin imettämässä. Hekin imettivät jotenkin niin huomaamattomasti, etten heti tajunnutkaan, että vauvakin on syömässä.

Eikö se sitten ole niin, että äidit imettävät missä parhaaksi näkevät ja muut hyväksyvät sen.

Ei ole onneksi keneltäkään pois se, jos minua ärsyttää jonkun imetyspaikka.
Kestän oikein hyvin pienet ärsytykset ja imettävä äiti ei saa koskaan tietää, että minua ärsyttää.

Minusta julkisella paikalla imettäminen on nykyään jopa vähäisempää kuin 30 vuotta sitten, jolloin itselläni oli vauvoja.
80-luvulla syntyneet taitavat olla ensimmäinen sukupolvi, joita me vanhemmat ainakin Helsingissä imetimme julkisesti.

Eiköhän nuo 80-lukulaiset nyt imetä omia tenaviaan kuka missäkin.
Osaavat pitää meteliä oikeuksistaan usein ihan kiitettävästi.

Jaska kirjoitti:Kuka muistaa vielä tämän jutun? Ravintolan mielestä vessa on vauvalle sopiva ruokailupaikka.

Tamperelaisen Ravintola Näsinneulan henkilökunta pyysi naista poistumaan vessaan imettämään, koska ulkomaalaiset asiakkaat vaikuttivat kiusaantuneilta.

http://www.iltalehti.fi/perhe/2013073017309374_pr.shtml

Minä muistan, koska olin asiasta hirveän närkästynyt. Ihminen se vauvakin on, eikä vessa ole tarkoitettu ihmisten ruokailupaikaksi.

Minusta äiti olisi voinut aivan hyvin käväistä imettämässä vauvansa tornin juurella olevassa lastenhoitohuoneessa.
Miksi pitää kiusata ulkomaalaisia, joille toisen imetys on vaivaannuttavaa.
Seuraavalla kerralla imetys varmaan taas onnistuu myös tornissa.