Psykopatologia.munfoorumi.com

.

Suorat sanat
Psykologi: "Moni vanhempi on tietämättään väkivaltainen lastaan kohtaan"
Ulla Ahvenniemi Kuva Panu Pälviä | 29.1.2015? PP | 34 kaisalumijarvi
Moni äiti ja isä on väkivaltainen lastaan kohtaan, mutta ei ymmärrä olevansa, sanoo psykologi Kaisa Lumijärvi.
_____________

Koska kyseessä on "teos", tulisi aloitusviestiin laittaa myös ko. psykologin nimi.

,

,

Ryysy kirjoitti:Ompa hitto vaikeeta. Eikö sana psykologi kuulu varsinaiseen teoksen (mikä ihmeen teos?) otsikkoon vai kuuluuko?
Palaan asiaan, kun tajuan asian. Ei tarvitse selittää, kun varsinaisesti pitäisi kai itse tajuta..

"Teos" on esimerkiksi sellainen kirjoitus, johon kirjoittajalla on tekijänoikeus. Esimerkiksi nyt
tämä kirjoittamani ei ole teos, mutta esimerkiksi kirjoitukseni "Lapinlahti ja psykologit" on.

Eivät nuo sanat lastenkasvatuksessa minun käsittääkseni oleellisesti poikkea perusmerkityksestään.

Minä ymmärrän ne seuraavasti:

Uhkailusta mielestäni puhutaan silloin, kun halutaan lapsen lopettavan tai aloittavan jonkin toiminnan rangaistuksen uhalla. Uhkailussa voi jäädä hämäräksi/nähtäväksi se ikävä, mitä lapselle tapahtuisi, jos hän ei toimisi vanhemman haluamalla tavalla. "Jos et nyt heti tule kotiin, kerron isälle." Kun isälle kertominen on ennenkin johtanut esimerkiksi kuritukseen (vaikka sitä ei lain mukaan saakaan tapahtua).

Kiristys käsittääkseni eroaa edellisestä siinä, että siinä on vaakakupissa kaksi asiaa: ei-haluttu toiminta ja lapselle mieluinen tulevaisuudessa odottava asia. Esimerkiksi: "Jos et nyt heti lopeta tuota vänkäämistä, et pääse huomenna elokuviin." Kun elokuviin meno on luvattu aiemmin.

Lahjontaa voisi olla vaikkapa: "Saat euron, jos teet kotitehtäväsi mukisematta."

,

m

Tuo lahjonta on minunkin mielestäni noista hankalin mieltää henkiseksi väkivallaksi.
Ymmärrän, että siitä voi pitemmän päälle olla haittaa lapselle, jos se johtaa siihen, ettei lapsi tee mitään ilman palkkiota, mutta väkivallaksi en minäkään sitä ymmärrä. Jos joku ymmärtää, voisiko selittää.

Ehkä voidaan ajatella vanhemman laiminlyövän kasvatusvelvollisuuttaan, jos suostuu lapsen kanssa ikään kuin liikesuhteeseen...

,

,

Syyllistämistä. Marttyyrivanhempi.

JÄÄHYPENKKI PITÄISI KIELTÄÄ.

En pidä television Supernannystä. Supernannyn jäähypenkkineuvot pitäisi unohtaa. Jos leikki-ikäinen lapsi käsketään yksin omaan huoneeseen, kun hän on hankala, hän jää tunnemylläkässään yksin. Lapsi tarvitsee syliä rauhoittuakseen. Yksinäinen jäähy on pelottava kokemus.

Jäähylle eristetty lapsi oppii, että vanhemmat hyväksyvät minut vain, kun olen kiltti, iloinen ja reipas. Jos lapsella ei ole lupa ilmaista kiukkua ja turhautumista, hän ajattelee, että ne tunteet eivät ole sallittuja. Siitä voi tulla vaikeuksia myöhemmin. Viimeistään parisuhteessa.

Vanhemman vastuulla on rauhoittaa ensin itsensä ja sitten lapsi. Jos jonkun pitää poistua paikalta, jotta tilanne rauhoittuisi, vanhempi voi laittaa itsensä hetkeksi jäähylle. Samalla kun vie roskia, ehtii hengittää syvään.

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ ... sanoiltasi

Psykologi on käsittänyt jotakin väärin, tai hän ei ole seurannut Supernannya. Ei siinä ohjelmassa lapsia käsketä yksin omaan huoneeseen, vaan 'jäähypenkki' sijaitsee keskeisellä paikalla ja muun perheen lähellä; kaikkien näköpiirissä. Ja rauhoittumisaika on yksi minuutti yhtä ikävuotta kohti, ei yhtään sen enempää.

Päiväkodeissakin lapsia uhkaillaan/kiristetään ja kouluissa vielä enemmän. Jos käyttäydyt huonosti, seuraamukset voivat olla ikäviä; jos käyttäydyt hyvin, vältyt ikäviltä seuraamuksilta. Noin yhteiskunta toimii, eikä ole paikkaa, jossa uhkailu/kiristys ei olisi tavalla tai toisella läsnä. Kyseessä on palkitsemisen ja rankaisemisen systeemi; sitä käytetään joka paikassa ja tavalla tai toisella, ja kaikenikäisten ihmisten kohdalla.

En ymmärrä millä perusteella vanhempia syytettäisi (henkisestä) väkivallasta heidän toimiessaan samoin kuin koko yhteiskunta.

,n.

Ryysy kirjoitti:

Helmenkalastaja kirjoitti:Syyllistämistä. Marttyyrivanhempi.

Viittasitko johonkin tiettyyn asiaan? Tai pitäisikö vain sanoa "veisitkö roskat", jos haluaa, että ne viedään vai mitäköhän... sitä vain hain, että monesti ne omat haluamiset on verhottu erilaisin sanoin / teoin.

Anteeksi, luin alkuperäisen viestisi huonosti. Vihjaus "Pitäisiköhän roskat viedä" ei ole vielä syyllistämistä eikä marttyyriutta. Siihen liittyvät vihjailevat huokailut tms. voisivat olla.

Kyllä pitäisi lopettaa vihjailut, ja tietysti etenkin syyllistävät vihjailut. Olisi reilumpaa pyytää - tai vaikka käskeä - viemään roskat, kuin yrittää epämääräisillä vihjailuilla saada joku tarttumaan roskapussiin ja tekemään sille jotakin.

Lapset kestävät oikein hyvin sen, että heille annetaan kotitöitä ja jopa määrätään heidät tekemään niitä. Sitä paitsi käskeminen ja määrääminen on yhteiskunnan toiminnan kanssa samoilla linjoilla: on lukemattoman paljon asioita, joita eri ikäiset ihmiset tekevät, koska heidät on käsketty/määrätty tekemään niin. Palkka, arvosanat, sakot, ja vaikka mikä muu toimii motivaattorina ihmisten toimiessa käskyjen ja määräysten mukaan.

Ei ole järkevää tehdä lapsille sellaista karhunpalvelusta, että opettaisi heille heidän oman tahtomisensa ja haluamisensa olevan kaikessa määräävin tekijä. Olisi täysin epärealistista, eikä millään lailla yhtäpitävää yhteiskunnan - tai muunkaan elämän - pelisääntöjen kanssa.

,