Luukkonen: Fried on Freud (arvostelu), 2004, 2015.
Lähetetty: 12.01.2015 10:55Fried, Risto (2003): FREUD ON THE ACROPOLIS – a detective story.
First Edition (No 273/300 copies). Kansi Benjamin Bergman. Therapeiassa toimittajina
Anna Lilja (o.s. Rutanen) & Petri Meronen. Helsinki: Therapeia Foundation. – 656 p.
Fried on Freud (kirja-arvostelu, Psykoterapia (lehti) 1/2004)
Psykoanalyysin perustaja Sig(is)mund Shlomo Freud (1856 – 1939) kävi vain kerran (1904) Ateenan Akropolilla. Siellä kokemastaan hän kirjoitti tammikuussa 1936 – itse 79-vuotiaana–avoimen kirjeen (kirje)ystävälleen Romain Rollandille (1866 – 1944) juhlistaakseen tämän 70-vuotispäivää: Brief an Romain Rolland (Eine Erinnerungsstörung auf der Akropolis) (1937). Tämä muutaman sivun pituinen essee lähtökohtanaan Jyväskylän yliopiston psykologian (apulais)professori (psykoterapia; 1973 – 1990) Risto Fried (s. 1930 Pariisi, Yhdysvaltoihin 1938, Suomeen 1968, k. 2004 Jyväskylä) on kirjoittanut (”To Arja” [1961 vaimo, o.s. Lauhakari]) monumentaalisen teoksen Freudin ”muistihäiriöstä” ja elämästä sekä psykoanalyysin kehityksestä ja problematiikasta ulottaen selvityksenä laajasti koko länsimaiseen humanistiseen kulttuuriin!
Freudin yllämainittu kirje on Friedin teoksen Appendixissä Standard Editionin (S.E. 1953 – 1966) mukaisena James Beaumont Stracheyn (1887 – 1967) ym. englanniksi kääntämänä, XXII (1932 - 1936): 239 - 248. (Myös Gesammelte Werke (1932 -1939) XVI: 250 - 257.) S.E.-käännöstä on muiden muassa myös Bruno Bettelheim kritisoinut raskaasti. – Essee on myös suomennettu, Anna Lilja: Kirje Romain Rollandille (Muistihäiriö Akropolilla). – Psykoterapia 1/2004, s. 14 – 18.
Kirjan ovela alaotsikko kuvaa psykoanalyysin ”arkeologista” metodia: etsitään kaivellaan, arvellaan, epäillään, päätellään ja löydetään salattuja motiiveita ym. Otsikko liittyy osin myös historiaan: Äitinsä Antoinette Anne Fried (1903 – 1998) tunsi Yhdysvalloissa Ellery Queenin toisen puoliskon Fred Dannayn, jonka ”kolossaalisessa” kirjastossa kävi myös poikansa – silloin vielä Christopher. Kirjaansa varten Fried teki dekkari-löytöjä myös omasta menneisyydestään: Sigmund Freudin ensimmäisestä perheasunnosta ja vastaanottohuoneesta Wienin Ringstrassella (1886 – 1991) osa Freudin maksamasta vuokrasta meni Friedin orvoksi jääneen isoäidin tukemiseen!
Sigmund Freudin kirjoituksen keskeinen lause on: Also existiert das alles wirklich so wie es auf der Schule gelernt haben?! (Siis onko tämä kaikki todella olemassa aivan niin kuin olemme koulussa oppineet?!) Ajatus tuli Freudin mieleen, kun hän seisoi Akropolin kukkulalla maisemasta haltioituneena. Tämä epätodellisuuden tunne on osa Freudin muistihäiriötä, jonka syitä ym. Freud itse kirjoituksessaan tutkii (ja myöhemmin Fried ja monet muut).
Risto Fried toteaa, että Freudin essee on klassisesti ja mestarillisesti kirjoitettu. Mutta itse asiassa tärkeämpää on se, mitä ei ole sanottu, toisin sanoen se, mitä on peitetty joko tietoisesti tai tiedostamattomasti. Esimerkiksi miksi Freud kirjoitti avoimen kirjeen ihailemalleen ranskan kielen taiturille Rollandille? Miehet tapasivat vain kerran (1924), jolloin läsnä oli myös Freudin Tochter, Kinderanalytikerin Anna Freud (1895 – 1982), isän pikku ”Annerln”, jota Rolland ilmeisesti katsoi ’sillä silmällä’. Hän saattoi myös havaita isän ja tyttären keskinäisen samaistuksen. Rollandilla itsellään oli vain kirjallisia lapsia, mutta enemmän lihallisia naissuhteita – toisaalta Freudilla oli (ollut) kuninkaallinen analysoitava, Kreikan prinsessa Georgios, Marie Bonabarte (1881 – 1962)! – Friedin tulkinnan mukaan Freudilla oli Rollandia kohtaan kilpailullisuutta ja mustasukkaisuutta, varsinkin kun hän tiesi oman vaelluksensa olevan päättymässä.
Graafikko Benjamin Bergman on pannut vanhemman lukijan näön koetuksella (kirja on ruskeaa sangen pientä pränttiä). – Mutta miten loistava kliinikko Fried onkaan! Sisällöltään hänen teoksensa on – ei vain yhden kauden – vaan kenties vuosikymmenen kirja. Englannin-kielisenä se yltää kaikkien sosiaali- ja psykohistoriasta sekä psykodynaamisesta psykologiasta kiinnostuneiden ulottuville.
Psykoterapia (lehti) 1/2004, kirjoitettu -9.– 15. 1. 2004; täydennetty –12.1.2015
FL Pertti Luukkonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pertti L u u k k o n e n
Päivärinnankatu 4 A 4 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Filosofian lisensiaatti
00250 HELSINKI (T-Töölö) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Laillistettu psykologi
Puhelin 0400 350 007 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Psykoterapeutti
pertti_luukkonen@kolumbus.fi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsinki
Psykopatologia-foorumi (Google; index.php)
First Edition (No 273/300 copies). Kansi Benjamin Bergman. Therapeiassa toimittajina
Anna Lilja (o.s. Rutanen) & Petri Meronen. Helsinki: Therapeia Foundation. – 656 p.
Fried on Freud (kirja-arvostelu, Psykoterapia (lehti) 1/2004)
Psykoanalyysin perustaja Sig(is)mund Shlomo Freud (1856 – 1939) kävi vain kerran (1904) Ateenan Akropolilla. Siellä kokemastaan hän kirjoitti tammikuussa 1936 – itse 79-vuotiaana–avoimen kirjeen (kirje)ystävälleen Romain Rollandille (1866 – 1944) juhlistaakseen tämän 70-vuotispäivää: Brief an Romain Rolland (Eine Erinnerungsstörung auf der Akropolis) (1937). Tämä muutaman sivun pituinen essee lähtökohtanaan Jyväskylän yliopiston psykologian (apulais)professori (psykoterapia; 1973 – 1990) Risto Fried (s. 1930 Pariisi, Yhdysvaltoihin 1938, Suomeen 1968, k. 2004 Jyväskylä) on kirjoittanut (”To Arja” [1961 vaimo, o.s. Lauhakari]) monumentaalisen teoksen Freudin ”muistihäiriöstä” ja elämästä sekä psykoanalyysin kehityksestä ja problematiikasta ulottaen selvityksenä laajasti koko länsimaiseen humanistiseen kulttuuriin!
Freudin yllämainittu kirje on Friedin teoksen Appendixissä Standard Editionin (S.E. 1953 – 1966) mukaisena James Beaumont Stracheyn (1887 – 1967) ym. englanniksi kääntämänä, XXII (1932 - 1936): 239 - 248. (Myös Gesammelte Werke (1932 -1939) XVI: 250 - 257.) S.E.-käännöstä on muiden muassa myös Bruno Bettelheim kritisoinut raskaasti. – Essee on myös suomennettu, Anna Lilja: Kirje Romain Rollandille (Muistihäiriö Akropolilla). – Psykoterapia 1/2004, s. 14 – 18.
Kirjan ovela alaotsikko kuvaa psykoanalyysin ”arkeologista” metodia: etsitään kaivellaan, arvellaan, epäillään, päätellään ja löydetään salattuja motiiveita ym. Otsikko liittyy osin myös historiaan: Äitinsä Antoinette Anne Fried (1903 – 1998) tunsi Yhdysvalloissa Ellery Queenin toisen puoliskon Fred Dannayn, jonka ”kolossaalisessa” kirjastossa kävi myös poikansa – silloin vielä Christopher. Kirjaansa varten Fried teki dekkari-löytöjä myös omasta menneisyydestään: Sigmund Freudin ensimmäisestä perheasunnosta ja vastaanottohuoneesta Wienin Ringstrassella (1886 – 1991) osa Freudin maksamasta vuokrasta meni Friedin orvoksi jääneen isoäidin tukemiseen!
Sigmund Freudin kirjoituksen keskeinen lause on: Also existiert das alles wirklich so wie es auf der Schule gelernt haben?! (Siis onko tämä kaikki todella olemassa aivan niin kuin olemme koulussa oppineet?!) Ajatus tuli Freudin mieleen, kun hän seisoi Akropolin kukkulalla maisemasta haltioituneena. Tämä epätodellisuuden tunne on osa Freudin muistihäiriötä, jonka syitä ym. Freud itse kirjoituksessaan tutkii (ja myöhemmin Fried ja monet muut).
Risto Fried toteaa, että Freudin essee on klassisesti ja mestarillisesti kirjoitettu. Mutta itse asiassa tärkeämpää on se, mitä ei ole sanottu, toisin sanoen se, mitä on peitetty joko tietoisesti tai tiedostamattomasti. Esimerkiksi miksi Freud kirjoitti avoimen kirjeen ihailemalleen ranskan kielen taiturille Rollandille? Miehet tapasivat vain kerran (1924), jolloin läsnä oli myös Freudin Tochter, Kinderanalytikerin Anna Freud (1895 – 1982), isän pikku ”Annerln”, jota Rolland ilmeisesti katsoi ’sillä silmällä’. Hän saattoi myös havaita isän ja tyttären keskinäisen samaistuksen. Rollandilla itsellään oli vain kirjallisia lapsia, mutta enemmän lihallisia naissuhteita – toisaalta Freudilla oli (ollut) kuninkaallinen analysoitava, Kreikan prinsessa Georgios, Marie Bonabarte (1881 – 1962)! – Friedin tulkinnan mukaan Freudilla oli Rollandia kohtaan kilpailullisuutta ja mustasukkaisuutta, varsinkin kun hän tiesi oman vaelluksensa olevan päättymässä.
Graafikko Benjamin Bergman on pannut vanhemman lukijan näön koetuksella (kirja on ruskeaa sangen pientä pränttiä). – Mutta miten loistava kliinikko Fried onkaan! Sisällöltään hänen teoksensa on – ei vain yhden kauden – vaan kenties vuosikymmenen kirja. Englannin-kielisenä se yltää kaikkien sosiaali- ja psykohistoriasta sekä psykodynaamisesta psykologiasta kiinnostuneiden ulottuville.
Psykoterapia (lehti) 1/2004, kirjoitettu -9.– 15. 1. 2004; täydennetty –12.1.2015
FL Pertti Luukkonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pertti L u u k k o n e n
Päivärinnankatu 4 A 4 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Filosofian lisensiaatti
00250 HELSINKI (T-Töölö) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Laillistettu psykologi
Puhelin 0400 350 007 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Psykoterapeutti
pertti_luukkonen@kolumbus.fi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsinki
Psykopatologia-foorumi (Google; index.php)
