Tuore lumi voi helpottaa kaamosoireita

[Psykopatologia]

Aurinko paistoi Kuopiossa marraskuussa 12 minuuttia
Tuore lumi voi helpottaa kaamosoireita

KOTIMAA 23.12.2014 9:10 Toni Lehtinen HS http://www.hs.fi/kotimaa/a1419225079319

Aurinko on ollut Etelä-Suomessa kuluneen kuukauden aikana harvinainen näky. Pääkaupunkiseudulla aurinko on
näyttäytynyt marraskuun alun jälkeen 30 tunnin ajan.

Poikkeuksellinen pimeys on lisännyt kaamosoireiden määrää.

"Yleensä marraskuu ja tammikuu ovat vaikeita kuukausia, sillä niiden aikana on paljon pilvisiä päiviä. Tänä vuonna
koko syksy on ollut poikkeuksellisen vähävaloinen", harmittelee tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Joka viides yli 30-vuotias nainen kärsii kiusallisista kaamosoireista. Vastaavasti noin 12 prosenttia miehistä kertoo
kärsivänsä oireista. Kaamosoireiden yleisyyttä selvitettiin Terveys 2011 -suurtutkimuksen yhteydessä.

Etelä-Suomessa satoi maanantaina lunta ja aurinko paistoi paikoittain. Tuoreen lumen ja valon yhdistelmä voi tuoda
tuhansille kaamosoireisille muutaman päivän helpotuksen.

"Tuoretta lunta saisi tietenkin sataa useampana päivänä, sillä harmaa likainen lumi ei enää heijasta valoa",
Partonen toivoo.

Tuore lumi jopa nelinkertaistaa auringonvalon vaikutuksen.

"Tuoreella lumella on runsaasti albedoa, eli sen pinta heijastaa valoa takaisin", selvittää meteorologi Asko Hutila
Ilmatieteen laitoksesta.

Maanantaina oli talvipäivänseisaus, joten tänään tiistaina päivä alkaa pidentyä. Päivän pituus ei vaikuta kaamosoireisiin
suoraan, sillä ne kaikkoavat yleensä vasta helmikuussa.

"Jos aurinko paistaa silloin peräkkäisinä päivinä, oireet voivat lähteä viikossa kahdessa. Vanhemmilla ihmisillä oireet voivat
pitkittyä, eli ne alkavat aiemmin syksyllä ja päättyvät myöhemmin kevättalvella", Partonen selvittää.

Yleisimmät kaamosoireet ovat unihäiriöt, mielialamuutokset ja ruokahalun kasvu.

Partonen kertoo, että vaikka kaamosoireinen menettää talvella toimintatarmonsa, hän tarvitsee harvoin sairauslomaa.
Oireiden kanssa yritetään pinnistellä töissä. Joskus oireet voivat kuitenkin muuttua vakavammiksi. Kaamosmasennuksesta
kärsii noin prosentti väestöstä.

"Olisi tärkeä oppia, milloin oireet muuttuvat kaamosmasennukseksi. Kaamosoireiden lisäksi alkaa esiintyä masennusoireita,
kuten mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen asioihin, jotka aiemmin kiinnostivat itseä", Partonen kuvailee.

Kaamosoireiden ja -masennuksen tehokkain hoitokeino on silmien kautta saatava kirkasvalo. Hoitona käytetään myös lääkkeitä
ja lyhytaikaista psykoterapiaa. Tutkimusten mukaan myös kuntoliikunnan lisäys on hyvä hoitokeino.

"Tehokkainta on hoitojen yhdisteleminen: puoli tuntia kirkasvaloa viidesti ja kuntoilua kahdesti viikossa."

[Mirri]

Noin on, lumi auttaa. Se helpottaa ilman aurinkoakin; pimeälläkin on valoisampaa maan ollessa valkoinen. Etelän lumettomassa pimeydessä masentuvakin voi melkein ajatella pahimman olevan takana siinä vaiheessa, kun sää muuttuu valkeaksi ja talviseksi. Viimeisenkin valon imevä märkä mustuus on pahinta.

On ihanaa huomata, että sisälläkin on valoisampaa lumen myötä vaikka taivas onkin pilvinen.

[Hilppa]

Pitääkö sitä syödä, vai miten nautitaan?

[Psykopatologia]

12:35
Mitenkä on: vaikka lumi heijastaa valoa, onko silmään tuleva valo kuitenkaan suurempi?
Toimiiko lumi "valonvahvistimena"?

[Hilppa]

Mitä tarkoitat "suurempi"? Tottahan mikroEinsteineja tulee silmään enemmän.

[Psykopatologia]

Tuota (kai) tarkoitin.

Vrt.
Jos sytyttää kynttilän peilisalissa, onko sali valoisampi kuin tavallinen samankokoinen sali?

[Mirri]

Pitääkö sitä syödä, vai miten nautitaan?

Valoako?

[Hilppa]

Eivätkö jo muinaiset roomalaiset käyttäneet polttolasia? Sama periaate. Kerätään valonsäteet "talteen" peileillä? Muinoin muistan myös joidenkin hullujen ruskettaneen itseään peilin avulla aurinkorannalla. Siis tehostaneen auringon vaikutusta ihon värimuutokseen peilin avulla.

[Mirri]

12:35
Mitenkä on: vaikka lumi heijastaa valoa, onko silmään tuleva valo kuitenkaan suurempi?
Toimiiko lumi "valonvahvistimena"?

Ainakin tunnetaan käsite lumisokeus, silmien tulehdus, joka syntyy voimakkaasta valosta.

[Hilppa]

Pitääkö sitä syödä, vai miten nautitaan?

Valoako?

Lumesta oli puhe.

Lisäys jälkeenpäin:
Otsikossakin sanotaan: Re: Tuore lumi voi helpottaa kaamosoireita

[Psykopatologia]

Kokeilin pimeässä kylppärissä sytkärin ja ison peilin kanssa.
Peilin valaisema alue näytti valoisammalta.
Tällöin myös kaamosmasennus helpotti.

[Helmenkalastaja]

Loistavaa!

[Mirri]

Pitääkö sitä syödä, vai miten nautitaan?

Valoako?

Lumesta oli puhe.

Lisäys jälkeenpäin:
Otsikossakin sanotaan: Re: Tuore lumi voi helpottaa kaamosoireita

Luulin, että puhuttiin lumen lisäämästä valoisuudesta.

[Psykopatologia]

13:49
(- -)
Maanantaina oli talvipäivänseisaus, joten tänään tiistaina päivä alkaa pidentyä.
Päivän pituus ei vaikuta kaamosoireisiin suoraan, sillä ne kaikkoavat yleensä vasta
helmikuussa.

"Jos aurinko paistaa silloin peräkkäisinä päivinä, oireet voivat lähteä viikossa kahdessa.
Vanhemmilla ihmisillä oireet voivat pitkittyä, eli ne alkavat aiemmin syksyllä ja päättyvät
myöhemmin kevättalvella", Partonen selvittää.
(- -)

Tuon mukaan kyseessä olisi enimmin valon fysiologinen vaikutus.
Jos oireet helpottuisivat valon myötä instannimmin, kyseessä
olisi enemmän hysteriforminen responssi.

[Mirri]

Kaamosmasennuksen oireet eivät katoa kuin taikaiskusta lumen tultua maahan ja auringon paistettua päivänä tai parina. Ne katoavat pikkuhiljaa valoisuuden lisääntyessä. Helmikuussa vointi on selkeästi parempi kuin marraskuussa. Tammikuussa jo voi huomata olon kohenemista, jos maassa on valkoinen ja valoa lisäävä peite. Mutta jos tammikuu sattuu olemaan musta ja märkä, kuten etelässä aina joskus, oireet pitkittyvät ja hyvin voivat jatkua pitemmälle kevääseen.

Se on toinen juttu, että tietoisuus valon lisääntymisestä auttaa jaksamaan - ajatus 'voiton puolella olemisesta' helpottaa. Niinpä ensimmäinenkin pysyvältä vaikuttava lumipeite voi ilahduttaa, vaikkeivät oireet olekaan kadonneet mihinkään. Siksi joulun aika voi olla kaamosmasentujalle käännekohta; tieto, ettei tästä enää ainakaan syvemmälle pimeyteen jouduta. Mutta lumeton tammikuu voi olla ikävä asia; on pettymys huomata, että valon vähyys jatkuu pitemmälle kuin mitä se jatkuisi lumen keskellä.

[Hilppa]

Pitääkö sitä syödä, vai miten nautitaan?

Valoako?

Lumesta oli puhe.

Lisäys jälkeenpäin:
Otsikossakin sanotaan: Re: Tuore lumi voi helpottaa kaamosoireita

Luulin, että puhuttiin lumen lisäämästä valoisuudesta.

Siitäkin. Mutta minusta itselleni syntynyt mielleyhtymä lumesta ja otsakkeesta oli hauska.

[Hilppa]

13:49
(- -)
Maanantaina oli talvipäivänseisaus, joten tänään tiistaina päivä alkaa pidentyä.
Päivän pituus ei vaikuta kaamosoireisiin suoraan, sillä ne kaikkoavat yleensä vasta
helmikuussa.

"Jos aurinko paistaa silloin peräkkäisinä päivinä, oireet voivat lähteä viikossa kahdessa.
Vanhemmilla ihmisillä oireet voivat pitkittyä, eli ne alkavat aiemmin syksyllä ja päättyvät
myöhemmin kevättalvella", Partonen selvittää.
(- -)

Tuon mukaan kyseessä olisi enimmin valon fysiologinen vaikutus.
Jos oireet helpottuisivat valon myötä instannimmin, kyseessä
olisi enemmän hysteriforminen responssi.

Juuri tuota olen yrittänyt selittää, että on enemmänkin fysiologinen vaikutus. Mutta olen ilmeisesti pahasti epäonnistunut palstalla.

[Hilppa]

On olemassa selkeästi fysiologinen vaikutusmekanismi, mutta miten vaikutukseen reagoidaan mielen, tunteiden ja tuntemusten tasolla, on sitten kokonaan eri juttu.

Silloin, kun valoa on, siitä pitäisi yrittää nauttia ja olla sen vaikutuspiirissä ja ikään kuin "tankata" valoa, jotta valon fysiologinen vaikutus pääsisi toimimaan kehossa, koska piristävä vaikutus tulee hieman viiveellä. Mutta jos ihminen on liian väsynyt, flegmaattinen, apaattinen ja haluton, hän ei jaksa eikä viitsi toimia itsensä piristämiseksi. Mieli ei ikään kuin tule kehon perässä, vaan kehon pitää raahata raskasta mielen taakkaa. Tai päinvastoin.

[Mirri]

Juuri tuota olen yrittänyt selittää, että on enemmänkin fysiologinen vaikutus. Mutta olen ilmeisesti pahasti epäonnistunut palstalla.

Eivätköhän kaamosmasentujat - yhtä hyvin kuin kevätauringossa maniaan sairastuvat - nykyisin jo aika hyvin tiedä, että kyseessä on valon fysiologinen vaikutus keskushermostoon. Kaamosmasennus tulee mutta se myös menee, ja tieto sen menemisestä auttaa pärjäämään sen kanssa - vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Tässä yksi maallikkokielinen artikkeli aiheesta; Näin valo vaikuttaa meihin:
http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/lii ... taa-meihin

[Hilppa]

...Eivätköhän kaamosmasentujat - yhtä hyvin kuin kevätauringossa maniaan sairastuvat - nykyisin jo aika hyvin tiedä, että kyseessä on valon fysiologinen vaikutus keskushermostoon. Kaamosmasennus tulee mutta se myös menee, ja tieto sen menemisestä auttaa pärjäämään sen kanssa - vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen...

Varmasti tietävät ja siitä voi seurata eräänlainen kehäpäätelmä, koska on pimeää, minä siis masennun, mikä ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen juttu. Kuvaamassasi on kyse on pikemmin ilmiötä vahvistavasta tiedostamisesta.

Artikkeli on puutteellinen, koska siinä ei lainkaan käsitellä D-vitamiinin merkitystä.