Psykopatologia.munfoorumi.com

http://blogit.yle.fi/kulttuuriosasto/su ... melankolia

Herkkyys, luovuus ja raskasmielisyys näyttävät vaativan toisiaan. Aleksis Kivi ja Jean Sibelius sairastivat mielen pimeyttä koko ikänsä. Suomalaiset tarinat ja laulut ovat murheellisia, melankolia on kansallinen luonteenpiirteemme. Voiko taidetta syntyä ilman masennusta?

Taiteilijoiden taipumusta masennukseen on tutkittu maailmalla enemmänkin. Noin viidesosa tunnetuimmista yhdysvaltalaisista runoilijoista on ollut sairaalahoidossa vakavan masennustilan vuoksi. Vastaavasti lähes 40 % kirjallisuuspalkinnon saaneista brittiläisistä kirjailijoista on ollut masennuksen vuoksi psykiatrisessa hoidossa.
Kymmenen suomalaista jää joka päivä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennus on suomalaisten kansansairaus.

Sosiaalipsykologi Jukka Tontti näkee masennuksen elämäntapana, jossa ihmisen ajatukset, tunteet ja luonne ovat riittämättömyyden tilassa. Menestymisen paineet eivät kuitenkaan ole masentuneen keksintö, vaan yhteiskunta ja sosiaalinen ympäristö vaativat sitä. Masennus on Tontin mukaan luonnollinen selviytymiskeino.
Joka viides meistä sairastaa sen ja puolella sairaus uusiutuu. Naisilla masennus on noin kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä.

Syksyllä masennus lisääntyy entisestään. Kolmannes suomalaisista kärsii kaamosajan apeudesta. Masennuksesta kärsivät eniten nuoret naiset. Ikäluokat 15 – 24 -vuotiaat ovat suurimmassa riskiryhmässä. Maantieteellisesti depressiot ovat selvästi yleisimpiä Etelä-Suomessa. Erityisen alttiina masennukselle on taideväki.

Opiskeluaikana koin vahvasti alemmuuden ja riittämättömyyden tunnetta.
Opiskelun olisi pitänyt sujua paremmin ja nopeammin, koska raha riitti juuri ruokaan ja asuntoon.
Muut opiskelutoverini olivat varakkaammista kodeista, vertasin aina itseäni heihin omaksi vahingokseni.
Välillä tuli kauhukuva, että en valmistu koskaan.
Ehkä minulla oli sitä suomalaista sisua, koska valmistuin. Luulen että, tänä aikana hankin kyvyn selvitä
vaikeuksista.

Leten kopionti on virheellistä sikäli, että hän on omasta päästään paksuntanut osan tekstiä.
Jos kopioja paksuntaa, se tulisi merkitä tekstin loppuun esimerkiksi näin:
[Lette]

Psykopatologia kirjoitti:Leten kopionti on virheellistä sikäli, että hän on omasta päästään paksuntanut osan tekstiä.
Jos kopioija paksuntaa, se tulisi merkitä tekstin loppuun esimerkiksi näin:
[Lette]

Kiitos neuvosta. Tuo voisi olla näppärämpää kuin minun käyttämäni kömpelö 'lihavointi minun' suluissa.

Kaipa täällä Suomessa on jotain kummaa, tuossa juuri kuuntelin kun ystävättäreni mies lähti takaisin aurinkoisempaan paikkaan, kun ei kestänyt ja masentui.
Jos minulla oliis tarpeeksi rahaa ja hyvä ja samanmieleinen kumppani, lähtisin heti lähimpään aurinkoiseen maahan. En tarvitse helletä, ainoastaan valoa.

Suomalaisessa virsiperinteessä näkyy samanlaista melankoliaa kuin esimerkiksi suomalaisessa tangossa. Molemmat liittyvät agraariin suomalaisuuteen, ja ne kuvaavat kaipuuta, ikävää ja muita vaikeasti sanoiksi puettavia tunteita.

On ehkä liikaa puhua kansanluonteesta, mutta perinteisesti Suomessa on suosittu mollivoittoista musiikkia. Samaa melankoliaa on myös suomalaisessa kristillisyydessä.

Muistan varhaisnuoruuden ajaltani sanotun, että tanssi oli syntiä. Tällainen käsitys oli ns. uskovaisilla. Tanssiin suhtautui varauksella myös pastori, jonka rippikoulussa olin. Vielä opiskeluaikanani eräs toverini pohjanmaalta kertoi samaa. Nauraminen nähtiin paheena, sekös vasta nauratti.

Ehkä kansamme raskas historia on myös kovettanut meitä. Ilo ja hellyys on syvällä sisimmässämme odottamassa lupaa tulla esiin. Hyviä puolia löytyy: Suomalaisia on pidetty rehellisinä ja vastuuntuntoisina. Olemme myös maksaneet sotakorvauksemme.

kiss kirjoitti:Kaipa täällä Suomessa on jotain kummaa, tuossa juuri kuuntelin kun ystävättäreni mies lähti takaisin aurinkoisempaan paikkaan, kun ei kestänyt ja masentui.
Jos minulla oliis tarpeeksi rahaa ja hyvä ja samanmieleinen kumppani, lähtisin heti lähimpään aurinkoiseen maahan. En tarvitse helletä, ainoastaan valoa.

Niinpä. Tulisi nyt edes lunta.

HKO Slaavilainen melankolia

http://www.musiikkitalo.fi/fi/tapahtuma ... melankolia

Tapahtuman kuvaus
Sergei Rahmaninov nousi syvästä masennuksesta hypnoosin avulla ja sävelsi ensi töikseen toisen pianokonserttonsa, josta oli tuleva hänen koko uraansa siivittävä suosikkiteos.

Lette kirjoitti:HKO Slaavilainen melankolia

http://www.musiikkitalo.fi/fi/tapahtuma ... melankolia

Tapahtuman kuvaus
Sergei Rahmaninov nousi syvästä masennuksesta hypnoosin avulla ja sävelsi ensi töikseen toisen pianokonserttonsa, josta oli tuleva hänen koko uraansa siivittävä suosikkiteos.

SLAAVILAINEN MELANKOLIA (olin paikalla)
Vásquez, Tšaikovski ym. HKO 5.11.2014 (terapia) viewtopic.php?f=13&t=13579

Aloitusviestistä:
Herkkyys, luovuus ja raskasmielisyys näyttävät vaativan toisiaan.
Aleksis Kivi ja Jean Sibelius sairastivat mielen pimeyttä koko ikänsä.
Suomalaiset tarinat ja laulut ovat murheellisia, melankolia on kansallinen luonteenpiirteemme.
Voiko taidetta syntyä ilman masennusta?
(- -)
"Näyttävät" on näköharha. Masennus estää luovaa taidetta.
(Alun perin) luovilla ihmisillä taide yms. on (sublimatorinen) keino käsitellä masennusta.

Masennus kansantautina on psykiatrien keksimää propagandaa.

Psykopatologia kirjoitti:Masennus kansantautina on psykiatrien keksimää propagandaa.

Helsinginkadun Filmonikot, kapellimestari Veli-Antti Koivuranta
Tempppeliaukion kirkko Helsingissä, 22.11. 2014. https://www.helsinginseurakunnat.fi/uut ... i.html.stx
Teksti: Kari Olamaa
Jean Sibelius nro 4 a-molli op 6

Vuonna 1911 valmistunut neljäs sinfonia on peräisin Jean Sibeliuksen (1865-1957) niin kutsutuilta ”masennusvuosilta”, jolloin syntyivät myös mm. jousikvartetto Voces intimae sekä sinfoninen runo Luonnotar. Muutamaa vuotta aikaisemmin todettu kurkkusyöpä oli onnistuneesta leikkaushoidosta huolimatta saanut säveltäjän pelkäämään terveytensä puolesta ja luopumaan pitkäksi aikaa kahdesta intohimostaan, sikareista ja alkoholista. Raitistunut Sibelius vietti paljon aikaa kotioloissa ja kehitti sävellystyyliään uuteen suuntaan ahkeran työskentelyn ohella. Uutta tyyliä hallitsivat sisäänpäin- kääntyneemmät ja modernistisemmat sävyt sekä kontrapunkin aikaisempaa suurempi merkitys.
Neljäs sinfonia kantaesitettiin huhtikuun kolmantena päivänä 1911, jolloin Helsingin filharmoninen seuran orkesteria johti säveltäjä itse. Nykyään se mielletään aikansa yhdeksi aikansa merkittävimmistä orkesteriteoksista, mutta ensiesitykset saivat yleisöltä oudoksuvan vastaanoton.
--
Mielestäni herkkyys, luovuus ja raskasmielisyys liittyvät toisiinsa esimerkiksi siten, että masennus estää luovuutta tai muuttaa asian sisältöä. Hyvä esimerkki on Jean Sibelius nro 4 a-molli op 6. Olin kuuntelmassa konsertin ja tunnistin sen melankolian, mikä teki siitä tasapainottavan ja nautittavan. Toisessa osassa oli iloista leikkimielisyyttä. Sibelius kosketti kahdella tavalla. Taiteilija on usein aikaansa edellä.

Jon Hällström http://blog.kansanperinne.net/2010/02/m ... durer.html

Jo antiikin Kreikassa tunnetiin keskeiset asiat melankoliasta: Raskasmielisyys, masentuneisuus,
tarkoituksettomuuden tunne, haikeus, kaipaus ja innottomuus. Palaamme kulttuurimme juurille.
Blogin mukaan melankolia jää Psykologian käsitteiden ulkopuolelle, ihminen on enemmän kuin tiede.

Huomautus yllä olevaan.
Lisäsin bloggaajan nimen ja poistin turhan ylimääräisen tyhjän (tai tyhmän) välin.

Kaksisuuntaiset kai ovat luovimmillaan maniassa, ja sitä seuraava vaikea depressio merkitsee niin luovuuden kuin toimintakyvynkin laskua. Siksi kai jotkut heittävät tasaavat lääkkeet nurkkaan; he ovat vaikeiden masennusjaksojen uhallakin mieluummin kiihkeän luovia, maanisia, kuin 'tasapaksuja' ilman upeilta tuntuvia ja lennokkaita luovuuden huippuja.

Syvä masennus virittää sängyssä makaamiseen, välillä on tosin köpöteltävä vessaan.

Jill, noin on.

Sateentekijä kirjoitti:Minä en ole täysin samaa mieltä siinä, että herkkyys, luovuus ja raskasmielisyys vaativat toisiaan. Masennuksen aallonpohjassa painiva ihminen ei ole luovimmillaan, ei edes mollivoittoiseen taiteeseen- Oli sitten kyse kuvallisesta tai musiikillisesta taiteesta.

No kyllähän murheen laaksosta on kerrottu niin sanoin kuin sävelinkin, mutta silloin ei olla siellä kaikkein syvimmällä .Silloin ei ihminen kykene ilmaisemaan mitään.Jos ajatusten kohdalla on vain pimeä musta tyhjyys, on siitä luovuus todella kaukana.

Tällä tarkoitan, että kyetäkseen luomaan, ihmisellä täytyy olla jonkinmoinen virike. Mielestäni syvä masennus ei viritä mihinkään-.

Kyllä syvällä aallonpohjassa on syntynyt monta suurta juttua, esim. Sibelius sävelsi maailmankuulua musiikkia äitinsä maatessa kuolinvuoteellaan. No ehkä jos on todella, todella syvällä niin tällaiseen kreatiivisuuteen ei kuitenkaan kykene.

Vaikuttaisikohan luovuuteen sekin, että mikä aallonpohjassa on pahin vaiva; masennus vai ahdistuneisuus.
Masentuneisuus lamauttaa sitä varmemmin mitä vakavampaa se on. Toimintakyvyttömäksi lamaantunut ihminen tuskin säveltää tai muutenkaan aktiivisesti haeskelee tuntemuksilleen tulkintaa ja purkautumisväyliä. Ahdistuneisuus taas voi panna etsiskelemään toimintaa ja muita purkautumisteitä sitä varmemmin mitä vakavampaa se on.

Masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden erilaisista yhdistelmistä kenties syntyy vaikka minkälaisia 'hengentuotoksia'. Ihminen voi olla liian masentunut tehdäkseen mitään, mutta hänen ahdistuneisuutensa panee - suorastaan pakottaa - purkamaan mielen tuntoja käsillä olevin ja itselle luontaisin keinoin.