Taas se alkoi - kaamosmasennus
Harmaa vuodenaika on myrkkyä mielelle
– kirkasvalolamppu ja liikunta auttavat
TERVEYS 27.10.2014 14:25 | 0 | Johanna Mitjonen http://www.hs.fi/terveys/a1305891413620
Pimeän vuodenajan alkaessa moni väsyy ja tuntee alakuloa. Netti pursuaa enemmän tai vähemmän hyviä vinkkejä siitä,
mikä oloa voisi parantaa. Tutkimusten mukaan parasta apua tarjoaa kirkasvalo ja sen käyttöön yhdistetty säännöllinen
liikunta.
Psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki tutki väitöskirjassaan Helsingin yliopistolla, mikä auttaa kaamosmasennukseen.
Hyvä uutinen on, että alakuloa vastaan voi taistella menestyksekkäästi.
Leppämäen mukaan tehokkain apu kaamosmasennukseen on kirkasvalo. Säännöllinen liikunta auttaa myös.
Toisaalta monen väitetyn kaamosmasennukseen apua tuovan asian Leppämäki sanoo olevan vailla tutkimuksellista pohjaa.
Näin on laita esimerkiksi korvavalohoidon kanssa.
”Se ei toimi. Toivoin, että tutkimukset olisivat osoittaneet sen toimivan, mutta näin ei ollut.”
Parista keinosta on lyhytkestoista apua masennuksen torjuntaan. Lomamatka etelään auttaa hetkellisesti. Auringonvalon
vaikutus helpottaa alakuloisen oloa Suomeen paluun jälkeen noin viikon ajan.
Nukkuminen saattaa auttaa tai pahentaa masentuneen oireita. Jos tunnin tai puolentoista lisääminen yöuniin parantaa
vireystasoa, on lisäys hyvästä. Jos taas lisääntynyt nukkuminen häiritsee arkea tai saa olon vain väsyneemmäksi,
kannattaa sitä välttää.
Kolmas hetkellisen helpotuksen tuova asia on hiilihydraattien syöminen. Leppämäki sanoo, että niiden nauttiminen nostaa
lyhytaikaisesti mielialaa ja auttaa siten alakuloiseen oloon.
”Haittavaikutukset ovat kuitenkin helposti hyviä vaikutuksia suuremmat, koska runsas hiilihydraattipitoinen ruokavalio
nostaa usein painoa. Itseään saa kuitenkin hemmotella kohtuudella.”
Leppämäki sanoo monipuolisen terveellisen ruokavalion olevan hyväksi mielialalle. Vitamiinitankkaukseen hän ei sen
sijaan usko.
”Suhtaudun varauksella siihen, että yksittäiset ruoka-aineet tai vitamiinit auttaisivat ehkäisemään kaamosmasennusta.”
D-vitamiinin ja kalaöljyn on usein esitetty auttavan kaamosmasennuksen ehkäisyssä. Hän sanoo, että D-vitamiinin
kohdalla tutkimukset ovat ristiriitaisia. Myöskään kalaöljyn nauttiminen ei näyttäisi kohentavan mielialaa.
Kirkasvalosta sen sijaan on parhaimmillaan paljon apua.
”On tärkeää käyttää lamppua oikein, jotta sen käytöstä saa apua. Lampun valossa tulisi olla puolisen tuntia heräämisen
jälkeen.”
Myös sarastuslamput saattavat auttaa. Tutkimuksissa on selvinnyt, että ne parantavat jo muutaman päivän käytön jälkeen
unenlaatua.
Liikunta on oiva lisä kirkasvalolle. Jo viidentoista minuutin liikunta päivittäin voi auttaa paremman mielialan saamisessa,
Leppämäki sanoo. Mielen hyvinvoinnin kannalta olisi suositeltavaa liikkua 2 - 3 kertaa viikossa ainakin puolen tunnin ajan.
Parasta on pitkäkestoinen liikunta. Liikuntalajilla ei ole merkitystä. Liikunnan tulisi aiheuttaa hengästymistä ja olla riittävän
kuormittavaa. Parasta olisi, jos liikunta olisi osa päivittäistä elämää jo ennen syys- ja talvikuukausien alkamista, koska
väsyneenä liikunnan aloittaminen on vaikeampaa.
Ulkona liikkumisesta tulee lisäksi monia lisähyötyjä. Valoisaan aikaan liikkuessa saa tarpeellista auringonvaloa.
Myös luonnossa liikkuminen piristää monen mieltä, kuten myös liikkuminen toisten kanssa.
– kirkasvalolamppu ja liikunta auttavat
TERVEYS 27.10.2014 14:25 | 0 | Johanna Mitjonen http://www.hs.fi/terveys/a1305891413620
Pimeän vuodenajan alkaessa moni väsyy ja tuntee alakuloa. Netti pursuaa enemmän tai vähemmän hyviä vinkkejä siitä,
mikä oloa voisi parantaa. Tutkimusten mukaan parasta apua tarjoaa kirkasvalo ja sen käyttöön yhdistetty säännöllinen
liikunta.
Psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki tutki väitöskirjassaan Helsingin yliopistolla, mikä auttaa kaamosmasennukseen.
Hyvä uutinen on, että alakuloa vastaan voi taistella menestyksekkäästi.
Leppämäen mukaan tehokkain apu kaamosmasennukseen on kirkasvalo. Säännöllinen liikunta auttaa myös.
Toisaalta monen väitetyn kaamosmasennukseen apua tuovan asian Leppämäki sanoo olevan vailla tutkimuksellista pohjaa.
Näin on laita esimerkiksi korvavalohoidon kanssa.
”Se ei toimi. Toivoin, että tutkimukset olisivat osoittaneet sen toimivan, mutta näin ei ollut.”
Parista keinosta on lyhytkestoista apua masennuksen torjuntaan. Lomamatka etelään auttaa hetkellisesti. Auringonvalon
vaikutus helpottaa alakuloisen oloa Suomeen paluun jälkeen noin viikon ajan.
Nukkuminen saattaa auttaa tai pahentaa masentuneen oireita. Jos tunnin tai puolentoista lisääminen yöuniin parantaa
vireystasoa, on lisäys hyvästä. Jos taas lisääntynyt nukkuminen häiritsee arkea tai saa olon vain väsyneemmäksi,
kannattaa sitä välttää.
Kolmas hetkellisen helpotuksen tuova asia on hiilihydraattien syöminen. Leppämäki sanoo, että niiden nauttiminen nostaa
lyhytaikaisesti mielialaa ja auttaa siten alakuloiseen oloon.
”Haittavaikutukset ovat kuitenkin helposti hyviä vaikutuksia suuremmat, koska runsas hiilihydraattipitoinen ruokavalio
nostaa usein painoa. Itseään saa kuitenkin hemmotella kohtuudella.”
Leppämäki sanoo monipuolisen terveellisen ruokavalion olevan hyväksi mielialalle. Vitamiinitankkaukseen hän ei sen
sijaan usko.
”Suhtaudun varauksella siihen, että yksittäiset ruoka-aineet tai vitamiinit auttaisivat ehkäisemään kaamosmasennusta.”
D-vitamiinin ja kalaöljyn on usein esitetty auttavan kaamosmasennuksen ehkäisyssä. Hän sanoo, että D-vitamiinin
kohdalla tutkimukset ovat ristiriitaisia. Myöskään kalaöljyn nauttiminen ei näyttäisi kohentavan mielialaa.
Kirkasvalosta sen sijaan on parhaimmillaan paljon apua.
”On tärkeää käyttää lamppua oikein, jotta sen käytöstä saa apua. Lampun valossa tulisi olla puolisen tuntia heräämisen
jälkeen.”
Myös sarastuslamput saattavat auttaa. Tutkimuksissa on selvinnyt, että ne parantavat jo muutaman päivän käytön jälkeen
unenlaatua.
Liikunta on oiva lisä kirkasvalolle. Jo viidentoista minuutin liikunta päivittäin voi auttaa paremman mielialan saamisessa,
Leppämäki sanoo. Mielen hyvinvoinnin kannalta olisi suositeltavaa liikkua 2 - 3 kertaa viikossa ainakin puolen tunnin ajan.
Parasta on pitkäkestoinen liikunta. Liikuntalajilla ei ole merkitystä. Liikunnan tulisi aiheuttaa hengästymistä ja olla riittävän
kuormittavaa. Parasta olisi, jos liikunta olisi osa päivittäistä elämää jo ennen syys- ja talvikuukausien alkamista, koska
väsyneenä liikunnan aloittaminen on vaikeampaa.
Ulkona liikkumisesta tulee lisäksi monia lisähyötyjä. Valoisaan aikaan liikkuessa saa tarpeellista auringonvaloa.
Myös luonnossa liikkuminen piristää monen mieltä, kuten myös liikkuminen toisten kanssa.