SADE kirjoitti:Kuutar kirjoitti:Psykopatologia kirjoitti:Nuo ovat hyviä puolia (vain) silloin, jos kumppani on dorka.
No miten niin? Esimerkiksi tuo että saa itse suunnitella omat aikataulut, eihän se ole mahdollista kun elää toisen kanssa. Toisen ihmisen kanssa ei myöskään koskaan saa olla täysin oma itsensä, koska parisuhteessa elämiselle laitetaan niin paljon ehtoja. Omaa rauhaa ei taatusti ole parisuhteessa elävällä yhtä paljon kuin sinkulla, joka elää yksin.
Kuutar, en ole samaa mieltä kanssasi.
On täysin mahdollista suunnitella omat aikataulunsa vaikka eläisi toisen kanssa, tosin usein toisen kanssa eläessä suunnitellaan paljon aikatauluja myös yhdessä, koska asioita tehdään ja halutaan tehdä yhdessä.
Olen täysin oma itseni mieheni seurassa ja kaikesta päätellen myös hän on täysin oma itsensä minun seurassa. Me asetamme ehdot vain itsellemme.
Me annamme toinen toisellemme täydellisen rauhan, jos toinen sitä tarvitsee. Tämä rauha voi tilanteesta riippuen kestää tunnin, päivän, viikon.
Enkä usko, että minun ja mieheni suhde on mitenkään poikkeava tai erilainen verrattuna miljooniin muihin pareihin.
Tutkija varoittelee sinkkuja "nolla-ajasta" vanhempien luona – "Kuulen sitä tosi paljon"
Ilman puolisoa eläminen yleistyy länsimaissa. Sinkkuna eläminen voi olla tietoinen valinta, mutta usein parisuhteen löytämistä jarruttavat kipeät kokemukset aiemmista suhteista tai elämän keskittyminen liian pieniin kuvioihin.
Rane kirjoitti:Jos ei kykene parisuhteeseen, on hyvä, että pystyy elämään edes yksin. Eihän sitä monet kuitenkaan arvosta. ...
Rane kirjoitti:Tutkija varoittelee sinkkuja "nolla-ajasta" vanhempien luona – "Kuulen sitä tosi paljon"
Ilman puolisoa eläminen yleistyy länsimaissa. Sinkkuna eläminen voi olla tietoinen valinta, mutta usein parisuhteen löytämistä jarruttavat kipeät kokemukset aiemmista suhteista tai elämän keskittyminen liian pieniin kuvioihin.
Koko artikkeli: Yle/Uutiset/Ilmiöt 29.11.2014
http://yle.fi/uutiset/tutkija_varoittel ... on/7654554
Sinkkuna olemiseen myös tottuu ja se voi alkaa tuntua koko ajan mukavammalta, koska yksin eläminen on helpompaa, kun asioista ei tarvitse neuvotella kenenkään kanssa.
– Suurissa kaupungeissa elää jo joukoittain ihmisiä, jotka mahdollisesti eivät enää siedä läheisyyttä, Vaaranen kertoo.
SADE kirjoitti:Niin kenelle sinkkuus oli ongelma vai oliko se ongelma jonkun mielestä?
Jos ihminen pohjimmiltaan kokee, että hän ei ole rakastettava eikä hän voi luottaa keneenkään, parisuhde ei tee häntä onnelliseksi. Silloin hyvän tunneyhteyden kokeminen toiseen ihmiseen on mahdotonta.
Pitkään yksin elänyt ihminen on oppinut elämään omalla tavallaan. Hän elää ehkä ystävien tai työmenestyksen varassa. Joskus yksineläjä joutuu laittamaan sivuun sen perustarpeen, että hänellä olisi korvaamaton suhde toiseen ihmiseen. Ei ole kyse ihanteellisesta perhemallista tai oikeasta tavasta elää, vaan siitä, että jos läheisyys jää kohtaamatta, oma itse jää kohtaamatta.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa