Psykopatologia.munfoorumi.com

Masennuksen hoitosuositus uudistui

TERVEYS 1.10.2014 18:55 Marke Harkas HELSINGIN SANOMAT http://www.hs.fi/terveys/a1412138148155

Depression Käypä hoito -suositus on päivitetty. Uudistetulla suosituksella pyritään parantamaan masennuksen
diagnostiikkaa sekä sen vaikeusasteen tunnistamasta. Suositus helpottaa myös oikeiden hoitomuotojen valitaan.

Masennustila on oireyhtymä, jonka tunnistamisessa on keskeistä masennustilaoireiden päivittäinen ja yhtäjaksoinen
esiintyminen. Masennuksen vaikeusastetta määritetään oireiden lukumäärän, erilaisten oiremittareiden tai toiminta-
kyvyn heikkenemisen perusteella. Masennuksen oikealla arvioinnilla vältetään esimerkiksi lievien masennusoireiden
ylihoitaminen.

Lievään masennukseen liittyy kärsimystä, mutta potilaan toimintakyky ei yleensä heikkene. Keskivaikeassa masennuksessa
toimintakyky on yleensä selvästi huonontunut, ja vaikeasti masentunut tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan. Suosituksen
mukaan yhtäaikainen masennuslääkitys ja psykoterapia ovat masennuksen tehokkain hoitomuoto. Vaikeissa ja psykoottisissa
masennuksissa tulisi aina käyttää lääkehoitoa. Ylläpitohoitoa on suositeltavaa antaa silloin, kun masennus toistuu kolmatta
kertaa.

Myös sairastuneen elämäntilanteen kartoittaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen ovat osa hyvää hoitoa. Toipumisen
jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on jatkettava masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi noin puoli vuotta. Hoito-
suosituksen mukaan on myös selvitettävä, ettei masennusoireiden syynä ole somaattinen sairaus, lääkehoito tai päihteiden
käyttö. Masennusdiagnoosia ei tule tehdä, mikäli kyseessä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio.
_

KH2014 Suositus Depressio http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... d=hoi50023 (32 s.)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 29.09.2014 | Tila: voimassa |
Erikoisala(t): Kuntoutus, Psykiatria, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

- Masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista.
(So. vuoden prevalenssi.)

Vielä vuonna 2004 sitten todettiin masennuksen piste-prevalenssiksi n. 5 %

Mitä tarkoittaa että vaikeasti masentunut tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan?

Minulla se tarkoitti päivittäistä apua ihan kaikessa. Olisin ollut vaan sohvalla ja katsellut seinää, jos ulkopuolinen ihminen ei olisi auttanut.

Niinpä. Ja osastohoitoa voidaan tarvita ilman psykoosioireitakin, jos masentuneen toimintakyky on niin olematonta, ettei itsestä huolehtiminen suju ilman apua. Tarvitaan sairaalaa - tai hoitokotia - jos kotiin ei pystytä järjestämään riittävää hoivaa ja huolenpitoa.

Onneksi tuodaan esille se tosiasia, että vaikea masennus voi olla niin vaikeaa, että potilas on täysin invalidisoitunut, eikä pärjää ilman jatkuvaa arkipäivän hoivaa.

Tuore hoitosuositus on luettavissa täällä:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... d=hoi50023

Sitä vastaava potilasversio on päivitettävänä:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... d=khp00044

Mikään uudistus ei ole kyseessä vaan päivitys.

T I E D E
Masennusta yli- ja alilääkitään

Käypä hoito -suositus: psykoterapia ja lääkkeet täydentävät toisiaan.

Marko Hamilo SK 40/2014|3.10.2014 04:45 Luettu (308) http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/m ... d93f5748-4

Depression lääkehoito nousee aika ajoin kriittiseen arviointiin. Kesällä terveyspalveluyhtiö Mehiläinen irtisanoi
kuntoutusjohtajansa Aku Kopakkalan, joka oli tv-ohjelmassa epäillyt masennuslääkkeiden tehoa.

Mielialalääkkeiden vaikuttavuutta on kyseenalaistettu muun muassa sillä perusteella, että lääkeyhtiöt julkaisevat
tutkimukset, jotka osoittavat tehoa, mutta jättävät negatiiviset tulokset julkaisematta. Tämä niin sanottu julkaisu-
harha on tunnettu ilmiö kaikessa lääketutkimuksessa.

Heinäkuussa Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että julkaisuharha vääristää
myös psykoterapian vaikuttavuustutkimuksia. Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan
julkaisuharha on psykoterapiatutkimuksissa suunnilleen 30 prosenttia vaikutuksen koosta.

Korkeilan mukaan parhaat tulokset saadaan psykoterapian ja lääkehoidon yhteisvaikutuksesta. Masennus on kuitenkin
niin heterogeeninen sairaus, että oli kyse mistä hoitomuodosta tahansa, osa hyötyy erittäin paljon, osa kohtuullisesti
ja osa hyvin vähän tai ei lainkaan. Haittavaikutuksia voi olla psykoterapiallakin.

Masennuslääkkeitä on kritisoitu siitä, että niiden vaikutusmekanismia ei kunnolla tunneta. Sama kritiikki soveltuu
psykoterapiaankin.

Eri terapiakoulukunnilla on aivan eri käsityksiä siitä, mistä masennus johtuu ja miten keskusteluhoito voi sen parantaa.
Psykoterapeutin teoriasuuntauksella ei Korkeilan mukaan kuitenkaan ole juuri väliä – eli kaikki suuntaukset ovat teoriois-
saan yhtä oikeassa – tai pikemminkin yhtä väärässä.

”Psykoterapian teho riippuu voimakkaimmin siitä, kuka sitä antaa, kuin mistään metodista.”

Kyse on Korkeilan mukaan kyvystä, johon terapeutin koulutus ei tuo juuri mitään lisää. Ratkaisevaa on, että potilas saa
huomiota, tukea ja kokemuksen kuulluksi tulemisesta.

Lääkäriseura Duodecim julkaisi tällä viikolla päivityksen depression Käypä hoito -suositukseensa. Myös sen mukaan psyko-
terapian ja lääkehoidon yhdistelmä on tehokkain hoitomuoto. Suosituksessa korostuu nyt aiempaa enemmän huolellisen
diagnosoinnin tärkeys, jotta vältyttäisiin lievien masennusoireiden ylihoidolta.

Diagnoosikynnyksen alle jäävissä tapauksissa henkilöllä on lieviä masennusoireita, jotka ovat reaktioita kuormitukseen
ja stressiin. Suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajan, Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsän
mukaan lääkehoidosta näin lievissä tapauksissa voi olla haittoja, mutta hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä.

Isometsän mukaan tarvitaan lisätutkimusta sen arvioimiseksi, kuinka suuri ongelma masennuksen ylidiagnosointi ja -lääkitys
on. Yhä vain vähemmistö depressiota potevista hakeutuu aktiivisesti hoitoon. 

Käypä hoito -suositus ottaa kantaa eri hoitokeinojen hyötyihin ja haittoihin, muttei kustannuksiin. Professori Isometsän
mukaan kustannustehokkuuden vertailuun olisi tarvittu terveystaloustieteen asiantuntijaa.

Suuruusluokka on silti selvillä. ”Kustannukset ovat terapiassa paljon suurempia kuin lääkkeillä”, professori Korkeila sanoo.
Patenttisuojansa menettäneet serotoniinilääkkeet ovat hänen mukaansa ”nykyään halvempaa kuin maito”.

Kun psykoterapian ja lääkehoidon vaikuttavuus on samaa luokkaa, on masennuksen lääkehoito huomattavasti kustannus-
tehokkaampaa kuin psykoterapia.

ASIASANAT Käypä hoito, lääkkeet, masennus, masennuslääkkeet, psykoterapia, psyykenlääkkeet

KESKUSTELU

(- -)
Eri terapiakoulukunnilla on aivan eri käsityksiä siitä, mistä masennus johtuu ja miten
keskusteluhoito voi sen parantaa. Psykoterapeutin teoriasuuntauksella ei Korkeilan mukaan
kuitenkaan ole juuri väliä – eli kaikki suuntaukset ovat teorioissaan yhtä oikeassa – tai
pikemminkin yhtä väärässä. [PP]
(- -)
Tai täydentäviä käsityksiä.

(- -)
Diagnoosikynnyksen alle jäävissä tapauksissa henkilöllä on lieviä masennusoireita,
jotka ovat reaktioita kuormitukseen ja stressiin. Suosituksen laatineen työryhmän
puheenjohtajan, Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsän mukaan
lääkehoidosta näin lievissä tapauksissa voi olla haittoja, mutta hyödystä ei ole
tieteellistä näyttöä.
(- -)

Edellä olevan mukaan masennuksena ilmenevät sopeutumishäiriöt ja stressi-responssit
ovat lieviä, kuten ovatkin - sekä kestoltaan että vaikeusasteeltaan. Asia on kuitenkin
mutkikkaampi:

Masennustiloissa ja toistuvissa masennuksissa vaikeusasteessa on neljä luokkaa: 1) lievä,
2) keskivaikea, 3) vaikea ja 4) psykoottinen. Voidaan kysyä: millainen depressio on lievä-
asteista lievempi? Kuten yllä todetaan, erilaiset stressi-responssit, mutta lisäksi myös
pitkä-aikainen masennus, dystymia. Mutta dystymian kriteereissä on kahden v u o d e n
kesto, kun taas masennustilan kriteeressä oireiden minimi-kesto on kaksi v i i k k o a!

Lönnqvist (2005, http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=suo00028) kirjoittaa,
että [1996] (- -) nuorten aikuisten ikäryhmässä [20 – 24] vakavan masennustilan yleisyys
[vuoden prevalenssi] oli jo 9 %, naisilla 11 % ja miehillä 8 %. Masennusjakson [MDE] keski-
määräinen kesto oli odotettua lyhyempi, vain neljä viikkoa.[!]
Tekstissä nimike "vakava masennus" tarkoittaa yleisesti masennustilaa ja masennusjaksoa,
ei vaikea–a s t e i s t a masennusta. Vakava masennus on käännös (1986) englanninkielisestä
termistä major depression (DSM-III, 1980). Nykyisessä Tautiluokituksessa (1996-) ei ole enää
vakavaa masennusta - on vain masennus - mutta psykiatrit käyttävät vieläkin kermaasti
graavimpaa ilmaisua.

Voidaan kysyä, että mikä (vakava) masennustila tuo tuollainen on, 2 - 4 viikkoa, jos kerran
erikoissairaanhoidon aikuisaineistojen mukaan (vakavan) masennusjakson kesto on keski-
määrin noin puoli vuotta.

Voidaan päätellä, että masennus-t i l a t ovat painottuneet lievä-asteiseen ja kestoltaan
suhteellisen lyhyeen suuntaan ja että erikoissairaanhoidon piirissä on vaikeampia tapauksia.
Täten masennustila - jos se ei toistu - e i ole välttämättä ylen invalidisoiva. Dystymia sen
sijaan - usein kroonisluontoisena vaikkakin oireistoltaan lievempänä - voi elinaikaisesti olla
jopa masennustilaa invalidisoivampi. (Dystymia voi kuitenkin kehittyä vaikeammaksi
masennustilaksi.)

Kliinisesti merkittävien depressioiden piste-prevalenssi lienee parin prosentin luokkaa.
Masennuksen maine kansantautina on liioiteltu.

=> 3.10.2014 22:30

Kiitos selvennyksestä.

Termeillä ja terminologialla leikittely ei poista ihmisen todellista tarvetta hoitoon. Hoitosuositusta voidaan sanallisesti spekuloida miten joku tutkija vain haluaa. Kumminkin viime kädessä on kyse yksilöstä ja hänen henkilökohtaisista tarpeistaan,,Hoitosuosituksia voidaan muutella kulloisenkin vallallolevan mielipiteen mukaan. Mielestäni se on nippelihommaa. Kyseessä kuitenkin on yksilö ja hänen tarpeensa.

Kun kyseessä on "virallinen" ja auktoritatiivinen paperi, siinä tulisi olla kaikki asiat
ja termit oikein, joten mihinkään kikkailuun ei ole "varaa". Näissä suosituksissa
pyritään tieteen viimeisimpään sanaan.

Oma kielenkäyttösi on usein ollut tuntuvan epämäräistä ja rajatonta.