T I E D EMasennusta yli- ja alilääkitäänKäypä hoito -suositus: psykoterapia ja lääkkeet täydentävät toisiaan.Marko Hamilo SK 40/2014|3.10.2014 04:45 Luettu (308)
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/m ... d93f5748-4Depression lääkehoito nousee aika ajoin kriittiseen arviointiin. Kesällä terveyspalveluyhtiö Mehiläinen irtisanoi
kuntoutusjohtajansa
Aku Kopakkalan, joka oli tv-ohjelmassa epäillyt masennuslääkkeiden tehoa.
Mielialalääkkeiden vaikuttavuutta on kyseenalaistettu muun muassa sillä perusteella, että lääkeyhtiöt julkaisevat
tutkimukset, jotka osoittavat tehoa, mutta jättävät negatiiviset tulokset julkaisematta. Tämä niin sanottu julkaisu-
harha on tunnettu ilmiö kaikessa lääketutkimuksessa.
Heinäkuussa
Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että julkaisuharha vääristää
myös psykoterapian vaikuttavuustutkimuksia. Turun yliopiston psykiatrian professori
Jyrki Korkeilan mukaan
julkaisuharha on psykoterapiatutkimuksissa suunnilleen 30 prosenttia vaikutuksen koosta.
Korkeilan mukaan parhaat tulokset saadaan psykoterapian ja lääkehoidon yhteisvaikutuksesta. Masennus on kuitenkin
niin heterogeeninen sairaus, että oli kyse mistä hoitomuodosta tahansa, osa hyötyy erittäin paljon, osa kohtuullisesti
ja osa hyvin vähän tai ei lainkaan. Haittavaikutuksia voi olla psykoterapiallakin.
Masennuslääkkeitä on kritisoitu siitä, että niiden vaikutusmekanismia ei kunnolla tunneta. Sama kritiikki soveltuu
psykoterapiaankin.
Eri terapiakoulukunnilla on aivan eri käsityksiä siitä, mistä masennus johtuu ja miten keskusteluhoito voi sen parantaa.
Psykoterapeutin teoriasuuntauksella ei Korkeilan mukaan kuitenkaan ole juuri väliä – eli kaikki suuntaukset ovat teoriois-
saan yhtä oikeassa – tai pikemminkin yhtä väärässä.
”Psykoterapian teho riippuu voimakkaimmin siitä, kuka sitä antaa, kuin mistään metodista.”
Kyse on Korkeilan mukaan kyvystä, johon terapeutin koulutus ei tuo juuri mitään lisää. Ratkaisevaa on, että potilas saa
huomiota, tukea ja kokemuksen kuulluksi tulemisesta.
Lääkäriseura Duodecim julkaisi tällä viikolla päivityksen depression Käypä hoito -suositukseensa. Myös sen mukaan psyko-
terapian ja lääkehoidon yhdistelmä on tehokkain hoitomuoto. Suosituksessa korostuu nyt aiempaa enemmän huolellisen
diagnosoinnin tärkeys, jotta vältyttäisiin lievien masennusoireiden ylihoidolta.
Diagnoosikynnyksen alle jäävissä tapauksissa henkilöllä on lieviä masennusoireita, jotka ovat reaktioita kuormitukseen
ja stressiin. Suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajan, Helsingin yliopiston psykiatrian professori
Erkki Isometsän
mukaan lääkehoidosta näin lievissä tapauksissa voi olla haittoja, mutta hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä.
Isometsän mukaan tarvitaan lisätutkimusta sen arvioimiseksi, kuinka suuri ongelma masennuksen ylidiagnosointi ja -lääkitys
on. Yhä vain vähemmistö depressiota potevista hakeutuu aktiivisesti hoitoon.
Käypä hoito -suositus ottaa kantaa eri hoitokeinojen hyötyihin ja haittoihin, muttei kustannuksiin. Professori Isometsän
mukaan kustannustehokkuuden vertailuun olisi tarvittu terveystaloustieteen asiantuntijaa.
Suuruusluokka on silti selvillä. ”Kustannukset ovat terapiassa paljon suurempia kuin lääkkeillä”, professori Korkeila sanoo.
Patenttisuojansa menettäneet serotoniinilääkkeet ovat hänen mukaansa ”nykyään halvempaa kuin maito”.
Kun psykoterapian ja lääkehoidon vaikuttavuus on samaa luokkaa, on masennuksen lääkehoito huomattavasti kustannus-
tehokkaampaa kuin psykoterapia.
ASIASANAT Käypä hoito, lääkkeet, masennus, masennuslääkkeet, psykoterapia, psyykenlääkkeet
KESKUSTELU