Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Maaria » 18.08.2014 22:02

Minun korviini ikävä kajahtaa negatiivisempana tunteena, kuin kaipaus.
Olisikohan siinä surua ja kaipauksessa jotain hekumaa??
Maaria
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 18.08.2014 22:09

Synonyymeinä ikävöiminen on "kyynelehtivämpää"?
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Mirri » 18.08.2014 22:41

Noin voi olla. Jos lomaa tai ruokaa kaipaava alkaa kyynelehtiä, on tosi kysymyksessä... Puhumattakaan siitä, että joku kyynelehtisi ruohonleikkurin vuoksi.

Kaipaan lomaa / ikävöin lomaani... Miksei taakse jäänyt lomakin voisi panna ihmisen kyynelehtimään ikävissään ja kaihoisissa tunnelmissaan, jos loman loppuminen tuntuu menetykseltä.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21981
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Hilppa » 18.08.2014 22:45

Mirri kirjoitti:Noin voi olla. Jos lomaa tai ruokaa kaipaava alkaa kyynelehtiä, on tosi kysymyksessä... Puhumattakaan siitä, että joku kyynelehtisi ruohonleikkurin vuoksi.

Kaipaan lomaa / ikävöin lomaani... Miksei taakse jäänyt lomakin voisi panna ihmisen kyynelehtimään ikävissään ja kaihoisissa tunnelmissaan, jos loman loppuminen tuntuu menetykseltä.

Taloudellisen menetyksen voi kuitenkin kokea ahdistuksena, suruna, masennuksena, kaipauksena, ym hyvin voimakkaana tunteena.
Hilppa
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 19.08.2014 11:37

Kaipaan kauheasti taloudellisia menetyksiäni.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Helmenkalastaja » 19.08.2014 11:38

Sama täällä.
Helmenkalastaja
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 19.08.2014 12:07

Psykopatologia kirjoitti:Kaipaan kauheasti taloudellisia menetyksiäni.

Voi tietysti olla niin, että taloudellisten menetysten y h t e y d e s s ä kaipaa
parempia aikoja yms.

Samoin kun "itkee ilosta" itkee menneitä pettymyksiä, jotka ilon hetkellä
saavat kompensaation.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Hilppa » 19.08.2014 14:04

Psykopatologia kirjoitti:Kaipaan kauheasti taloudellisia menetyksiäni.

Ilmaisuni oli heikkoa. Siis kaipaa mennyttä hyvää aikaa. Mutta suree taloudellista menetystä, esimerkiksi menetettyä työpaikkaa, menetettyjä työtovereita, yhteisöön kuulumista, taloudellisen turvan menetystä ja omanarvontunteen laskua.
Hilppa
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 19.08.2014 16:54

kaipuu, onnellista ikävää
http://artists.letssingit.com/suvi-tera ... z3AqVXiTON

Suvi Teräsniska & Timo Kiiskinen: Kaipuu
https://www.youtube.com/watch?v=kcZs9_wjGn0 (3:36)
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja SADE » 19.08.2014 17:59

En usko onnelliseen ikävään, ei sellaista ole.
SADE
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja saara » 19.08.2014 19:00

Mielestäni ikävään liittyy aina surumieltä, ihmisen ikävää toisen luo tai ikävä jotain mennyttä, menetettyä, kaivatakin voi jotain mitä on menettänyt, nuoruuttaan, neitsyyttään, läheisiään. Näen kuitenkin kaipaukseesa positiivisuutta, ikävässä jotain surullista, päättynyttä, poismennyttä.Lopullisuutta.
Kuolemaan liittyy aina ikävä sekä kaipaus,molemmat.
Viimeksi muokannut saara päivämäärä 19.08.2014 19:04, muokattu yhteensä 1 kerran
saara
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja saara » 19.08.2014 19:03

Esimerkiksi minä kaipaan niitä onnellisia hetkiä joita avioliitossani on ollut, mutten ikävöi siihen takaisin.
saara
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja saara » 19.08.2014 19:07

Mirri kirjoitti:Noin voi olla. Jos lomaa tai ruokaa kaipaava alkaa kyynelehtiä, on tosi kysymyksessä... Puhumattakaan siitä, että joku kyynelehtisi ruohonleikkurin vuoksi.

Kaipaan lomaa / ikävöin lomaani... Miksei taakse jäänyt lomakin voisi panna ihmisen kyynelehtimään ikävissään ja kaihoisissa tunnelmissaan, jos loman loppuminen tuntuu menetykseltä.


Saattaa sitä kyynelehtiä ruohonleikkurinkin vuoksi, tuskin kumminkaan ikävästä, pikemminkin kuikusta jos ko rakkine ei suostu lähtemään käyntiin.
saara
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja SADE » 19.08.2014 19:22

saara kirjoitti:Mielestäni ikävään liittyy aina surumieltä, ihmisen ikävää toisen luo tai ikävä jotain mennyttä, menetettyä, kaivatakin voi jotain mitä on menettänyt, nuoruuttaan, neitsyyttään, läheisiään. Näen kuitenkin kaipaukseesa positiivisuutta, ikävässä jotain surullista, päättynyttä, poismennyttä.Lopullisuutta.
Kuolemaan liittyy aina ikävä sekä kaipaus,molemmat.


Olen täysin samaa mieltä: ikävä on raastavaa kipua, tuntuu, että koko sydän repeää surusta. Ikävä on vain ja ainoastaan syvää tuskaa.
SADE
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 19.08.2014 19:24

saara kirjoitti:
Mirri kirjoitti:Noin voi olla. Jos lomaa tai ruokaa kaipaava alkaa kyynelehtiä, on tosi kysymyksessä... Puhumattakaan siitä, että joku kyynelehtisi ruohonleikkurin vuoksi.

Kaipaan lomaa / ikävöin lomaani... Miksei taakse jäänyt lomakin voisi panna ihmisen kyynelehtimään ikävissään ja kaihoisissa tunnelmissaan, jos loman loppuminen tuntuu menetykseltä.


Saattaa sitä kyynelehtiä ruohonleikkurinkin vuoksi, tuskin kumminkaan ikävästä, pikemminkin kuikusta jos ko rakkine ei suostu lähtemään käyntiin.

Minä itken aina, kun ruohonleikkurini ei lähde käyntiin.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 11.09.2016 20:29

.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja irmeli » 11.09.2016 20:45

Näköjään oli jo hyvä valmis ketju.
Minä ikävöin talvea ja pakkasia.
irmeli
 

Re: Ikävöiminen vrt. kaipaaminen

ViestiKirjoittaja irmeli » 11.09.2016 21:04

ve?e kirjoitti:(1) Yksi tapa hahmottaa ero on ajatella, että sanojen merkitykset ovat kovin samat, mutta kaipaamisessa on mukana toisen puutteessa olon lisäksi (joka on minusta olennainen osa ikävöintiä) halu, että toinen olisi läsnä.

Ikävöinnissä siis kysymys toisen puutteessa olosta, kaipaamisessa spesifimmin puutteessa olosta ja halusta, että toinen olisi täällä.

Ikävöidä voi vaikka pahoinpitelijäänsä, jos on ollut paljon (muissakin) tekemisissä kanssaan. Aika rankkaa, jos kaipaa pahoinpitelijäänsä. Kaipaamisessa oma halu mukana.

***

(2) Kaipaamisessa vailla olon kokemus on toisaalta ehkä vähemmän akuutti kuin ikävöinnissä.

Voisi mennä myös esim. näin: Ikävöinnissä on kysymys toista vailla olosta, ja kaipaamisessa toista vailla olosta, mutta niin, että on jotenkin paremmin hyväksynyt toisen poissaolon.

Ikävöinnissä korostuu ulkoinen. Kohde. Toisen puuttuminen. Kaipaamisessa ikävöintiin verrattuna koettu halu tavata. Toisen puuttuminen molemmissa läsnä.

Tämä kyllä ehkä hieman psykologista; voiko kieli perustua psykologiaan ihan tällä tavalla? Luultavasti ei; kieli on kuitenkin kommunikaation väline, jota pystyvät myös psykologisia pohtimattomat ihan täsmällisesti käyttämään. En tiedä.

***

(3) Ikävä ja ikävöinti enemmän tässä ja nyt kuin kaipaaminen. Kaipaamisessa mukana myös haaveilu, kuvitteleminen. Mutta kuitenkaan kaipaaminen ei pelkää haaveilua. Myös tässä ja nyt mukana. Ero enemmän ja vähemmän spesifin ero.

"Ikävöin sinua" aika harvinainen ilmaisu, oikeastaan. "Minun on ikävä sinua" tavallisempi. Ensimmäisestä tulee enemmän mieleen toisen perään haikailu (haaveilu, kuvitteleminen) kuin jälkimmäisestä. Ikävöiminen lähempänä kaipaamista kuin ikävä.

Ikävöiminen ei minusta sisällä yhtä selkeää viittausta toisen tapaamisen haluamiseen kuin kaipaaminen. Vrt. esimerkki pahoinpitelijänsä ikävöinnistä ja kaipaamisesta. En tiedä.

***

Menin kai jo monta kertaa sanoissani sekaisin.


Nostan tämän alusta esiin, koska sopii hyvin keskustelun jatkumisella.
irmeli
 

Edellinen

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 16 vierailijaa

cron