http://www.iltalehti.fi/terveys/2014081 ... 0_tr.shtml Tässä ko artikkeli kokonaisuudessaan:
Irtisanottu psykologi masennuslääkkeistä:"Jos ne olisivat tehokkaita, ihmiset paranisivat"Sunnuntai 17.8.2014 klo 07.56
Irtisanottu psykologi Aku Kopakkala on nähnyt työssään masennuslääkkeiden pimeän puolen.
Kopakkala sai kesäkuussa potkut terveyspalveluyritys Mehiläisestä, kun hän oli puhunut Ylen MOT-ohjelmassa masennuslääkkeiden hyödyn kiistanalaisuudesta
"Myönnetäänkö masennuslääkkeitä liian helposti?On tullut viikonloppuna bänät poikaystävältä tekstarilla. Itkettää. Maanantaina mennään työterveyshuoltoon, kun ei jaksa olla ja itkettää edelleen. Lääkärillä on kymmenen minuuttia aikaa. Hän antaa lääkkeet. Ota näitä. Kiltti ihminen syö lääkkeitä.
Olo helpottaa jo viikon kuluttua, vaikka lääkkeet eivät vaikuta vielä moneen viikkoon, kuvailee psykologi Aku Kopakkala tyypillistä masennuslääkeriippuvuuden alkua.
Ihminen jatkaa tunnollisesti lääkkeiden syömistä. Tulee sivuvaikutuksia. Lääkkeet uusitaan ja annostusta lisätään, jotta sivuvaikutukset menisivät pois. Tulee voimakkaampia sivuvaikutuksia. Vuosien jälkeen ihminen ei enää tiedä, mikä hänessä on vialla.
Jos lääkitys lopetetaan, iskevät vieroitusoireet.- Näitä tapauksia on runsaasti. Masennuslääkkeistä eroon pääseminen ei ole helppoa. Käypä hoito -suosituksissa ei kerrota, että niihin tulee riippuvuus, Kopakkala sanoo.
Potkut tv-esiintymisen takiaAku Kopakkala on terveyspalveluyhtiö Mehiläisen entinen kuntoutusjohtaja. Hänet irtisanottiin kesäkuun alussa, kun hän oli pohtinut televisiossa masennuslääkkeiden tehoa.
Nyt hän voi puhua vapaasti.- 1970-luvun oppikirjoissa sanotaan, että masennus on harvinainen sairaus, joka paranee spontaanisti 6 - 8 kuukaudessa hoitamattomana. Ei uusiudu, ei kannata hoitaa lääkkeillä tai psykoterapialla, koska spontaani paraneminen on niin yleistä, Kopakkala kertoo.
Masennuslääkkeitä söi viime vuonna 428 000 suomalaista, selviää Kelan tilastoista. Niiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti 1980-luvulta lähtien. Samaa vauhtia ovat kasvaneet myös masennusperäiset työkyvyttömyyseläkkeet. Vuosittain noin 4 500 suomalaista jää sairaseläkkeelle masennusdiagnoosilla.
- Luulisi, että jos lääkkeet olisivat tehokkaita, ihmiset paranisivat niillä. Kun masennuslääkkeet tulivat markkinoille, osa tutkijoista oli sitä mieltä, että ne altistavat masennuksen uusiutumiselle ja masennus muuttuu krooniseksi. Niin kävi.
Hän kertoo Yhdysvaltojen kansallisen terveysviraston laajasta STAR*D - tutkimuksesta, jossa selvitettiin masennuslääkkeiden tehoa tavallisilla terveydenhoidon masennuspotilailla.
- Yli 4 000 ihmiselle annettiin vuoden ajan tehokkainta mahdollista lääkehoitoa. Kolmen kuukauden välein tarkastettiin, ovatko he parantuneet. Jos tietty lääke ei toiminut, vaihdettiin lääkettä. Vuoden jälkeen toipuneita oli 118. Siis vain 3 prosenttia. Sen perusteella, mitä spontaanista paranemisesta ilman lääkkeitä tiedetään, vuodessa pitäisi parantua paljon useamman.
Kyseessä on Kopakkalan mukaan laajin, tieteellisesti pätevin ja yleistettävin tutkimus masennuslääkkeistä.
- Arvaa, mainitaanko sitä Suomen Käypä hoito -suosituksissa missään kohdassa? Ei sitä voi mainita, se saisi kaiken muun näyttämään naurettavalta.
Käypä hoito -suositusKaikki lääkärit Suomessa noudattavat Käypä hoito -suosituksia. Masennuksen hoitosuositukset laatii työryhmä, jonka puheenjohtaja ja lääkeosuuden kirjoittaja on psykiatrian professori Erkki Isometsä.
Erkki Isometsä on samalla myös suurimpien lääketehtaiden, esimerkiksi Orion Pharman ja Pfizerin asiantuntija. Hän suunnittelee ja toteuttaa lääkeyhtiön koulutuksia lääkäreille, ja saa niistä palkkioita.
Sidonnaisuudet käyvät ilmi Käypä hoito -asiakirjoista.
- Jonkun mielestä tämä kaikki näyttäisi markkinoinnilta. Lääketeollisuuden kannalta asia ainakin toimii sujuvasti, Kopakkala huokaa.
Hoitosuositukset perustuvat lääketutkimuksiin, joista lähes kaikki ovat lääkeyhtiöiden itse tekemiä.
Kopakkala ihmettelee, miksi hoitosuositukset eivät perustu riippumattomaan tieteelliseen tietoon.
- Jos Coca-Cola julkistaa tutkimuksensa siitä, mikä on parhaimman makuista kolajuomaa, kukaan ei ylläty tuloksesta. Nyt kuitenkin Käypä hoito -suositus perustuu lääketeollisuuden omiin tutkimuksiin. Isot lääkeyhtiöt maksavat vuosittain miljardeja sakkoja Yhdysvalloissa muun muassa sen takia, että ne tuottavat tahallisesti väärää tietoa ja jakavat sitä.
LääketeollisuusMiksi masennuslääkkeitä määrätään, vaikka niiden hyöty on kiistanalainen?
- Lääketehtaiden esittelijät kertovat lääkäreille, että lääkkeet ovat hyviä ja tehokkaita. Miksi yhtiöt kertovat lääkkeiden toimivan tehokkaasti, vaikka tieteellinen ja riippumaton tutkimus ei siihen suuntaan osoittaisikaan? Miksi osakeyhtiö pyrkii tuottamaan voittoa? Kopakkala kysyy.
Hän epäilee ongelman olevan siinä, että masennuslääkkeistä puhutaan lääkkeinä.
- Ajattelemme, että lääkkeen täytyy tehdä hyvää, koska ei se muuten olisi lääke. Masennuslääkkeiden sijaan voisi puhua psykoaktiivisista riippuvuutta aiheuttavista ja sukupuolista kykyä lamauttavista aineista, joilla voi olla joissakin harvoissa tapauksissa mielialaa nostava vaikutus.
Toimiva hoito?Maailmalla monet vaikutusvaltaiset tutkijat puhuvat masennuslääkkeiden haitoista. Miksi Kopakkala on niitä harvoja, jotka puhuvat asiasta julkisuudessa, eihän hän psykologina edes työskentele lääkkeiden parissa?
- Olen kovin sopuisa ihminen, enkä halua ärsyttää ketään. Nyt kaikki näitä lääkkeitä syöneet tai määränneet ymmärrettävästi tuohtuvat minulle. Olen alkanut leimautua, vaikka minua eivät lääkkeet kiinnostaneet alun perin ollenkaan, vaan masennuksen toimiva hoito. Olen joutunut perustelemaan, miksi nykyinen hoito ei ole se ykkösvaihtoehto, jos halutaan pitkäaikaisia tuloksia.
Toimivaa hoitoa kehitettiin Kopakkalan johdolla Mehiläisessä 2000-luvun alussa. Siinä pyrittiin yksilöllisesti ratkaisemaan myös masennuksen taustalla olevat sosiaaliset ongelmat, sekä korjaamaan siihen altistavat elämäntavat
Potilaan kanssa keskusteltiin aluksi eri hoitovaihtoehtojen pitkäaikaisista hyöty- ja haittavaikutuksista, ja hänen omaa kantaansa kunnioitettiin.
- Joillekin lääke voi toimia hyvin. Tärkeintä on toivon herääminen potilaassa.
Kopakkalan mukaan tulokset olivat erinomaisen hyviä.
Yksilöllinen hoito kuului kuitenkin valikoiduille ihmisille, joiden työnantaja tarjosi erityisen kattavan työterveyshuollon.
Muut saivat kymmenessä minuutissa lääkereseptin."
MIKKO VIRTA
mikko.virta@ilmedia.fiHerättääkö ko. Tapaus täällä mielipiteitä?