Mikä ihme myötätunnossa maksaa?

[Psykopatologia]

TEEMAT >> LUJASTI LEMPEÄ
B L O G I http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/Mi ... =hs-top4-2

Mikä ihme myötätunnossa maksaa?
20.8.2014 9:26 | 10 | Maaret Kallio

Yksi elämäni koskettavimmista hetkistä tapahtui joitakin vuosia sitten sairaalasängyssä. Makasin sairaalan heräämössä vaikean sairauden riepottelemana, ja sain soittaa puhelun muutamalle läheisimmälleni.
Jälkikäteen muistan puheluista vain äitini kuusi sanaa: "Kyllä sä olet tyttö kovia kokenut".

Siinä kaikki. Kaikki mikä sillä hetkellä auttoi eniten – vain kuusi sanaa, jotka syvimmin piirtyivät sydämeeni sen hädän keskellä. Kuusi sanaa, jotka sisälsivät kokemukseni vastaanottavan kuulemisen ja myötäelämisen. Ei piristämistä, ei vertailevia kokemuksia, ei tyhjää lohduttamista, ei katoavia lupauksia. Vain herkkää myötäeloa: "Kyllä sä olet tyttö kovia kokenut".

Kaipuu tulla tunteissamme myötäkarvaan kohdatuksi elää meissä kaikissa, mutta silti myötätuntoa saa osakseen liian harvoin. Työssään epäonnistunut kohtaa vetäytyvät kollegat, uupunut vielä kovempia kokeneet läheiset ja masentunut ylipirteät neuvojat. Mikä ihme myötätunnossa voi maksaa?

Myötätunto on liian harvinainen kyky kylmänkovassa maailmassa. Kilpailu on keskeinen osa arjen ilmapiiriä niin kodeissa, päiväkodeissa kuin työpaikoilla. Kilpailemmeko jo myös kivusta? Vai emmekö osaa kohdata myötätuntoisesti toista, jos emme itseämmekään?

Jos myötätunto tuntuu turhauttavalta lässytykseltä, on aloitettava itsestä. Onko sinulla kykyä olla itse itsellesi myötätuntoinen?
Usein myötätunnon sijaan nousee oma tarve ja uhmakas vaatimus: jos minä en tule kuulluksi, niin et tule sinäkään. Estääkö myötätunnon kokemista oma salattu suru ja kielletty kipu?

Tein työssäni Väestöliitossa anonyymin kyselyn seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille. Toipumisen tueksi vastaajat kaipasivat eniten vastaanottavia ja myötätuntoisia rinnalla kulkijoita, oli kyse sitten läheisestä tai ammattiauttajasta. Siitäkin huolimatta he olivat usein saaneet vain nopeita neuvoja, kokemuksensa vähättelyä, tylyä torjumista tai kohtuutonta paisuttelua. Sen sijaan myötätunto olisi lunastanut rankassa elämäntilanteessa pienin elein paikkansa lohduttaen ja tulevaisuutta kohti kuljettaen.

Myötätunto on rauhoittava ja luottamusta luova keino kohdata ja olla läsnä. Se toimii niin pienemmissä kuin suuremmissa murheissa. Yhtä lailla kurahaalareita raivokkaasti vastustavan pienen, sydänsuruihinsa murtuvan teinin tai yksinäisyydestä kärsivän vanhuksen kohtaamisen ensikeino on sama: myötäeläminen, tunteen kuuleminen ja kokemuksessa nähdyksi tuleminen. Se on samalla niin helppoa ja niin mahdottoman vaikeaa.

Oman sairastumiseni kohdalla sain surullisesti huomata, että myötätuntoista tukea oli usein vaikeampi saada kuin lääketieteellistä apua.

Samaa ovat kertoneet vuosien ajan monet ihmiset vastaanotollani, jossa he ovat kokeneet tulleensa ensi kertaa kuulluksi ja myötäeletyksi vaikeissa kokemuksissaan. Niin ei saisi olla.

Myötätunto, toisin kuin esimerkiksi lääketieteellinen tai terapeuttinen ammattitaito, on taito, jota joka ikinen meistä voi antaa. Myötätunto on inhimillisyyden taitoa ja puhtaasti ihmisenä ihmiselle olemista. Myötätunto on rohkeutta asettautua hyväksyen rinnalle.

Jos myötätunto tuntuu turhauttavalta lässytykseltä, on aloitettava itsestä. Onko sinulla kykyä olla itse itsellesi myötätuntoinen? Miten lohdutat itseäsi surussa, miten hyväksyt kateuttasi, miten sulattelet vihaasi, miten kannattelet itseäsi hädässä?

Myötätunto sisältää tunteiden ja olosuhteiden hyväksyvää sietokykyä. Silloin pelkoa, tuskaa, kiukkua, avuttomuutta tai hätää ei tarvitse torjua ja kieltää, vaan sen voi hyväksyvin mielin kohdata – itsessä ja toisessa. Se, jos jokin, tuo toivoa epätoivoon.

Mitä enemmän ihminen saa myötätuntoa, sitä voimakkaampi hän on jatkamaan matkaa eteenpäin. Myötätunto on lempeyttä lujimmillaan. Löytyykö sitä sinusta?

Kirjoittaja on terapeutti, kouluttaja ja tietokirjailija.

[Kahvi]

Kestäminen

Miten tätä kipua voi muka kestää.. "Ei hätää Heidi koita kestää". Miten vittu se onnistuu. Jalat on ku kusiaisia täynnä, jokka puree ja kusee, puree ja kusee joka puolelta jaloista! Kantapäät on laitettu tulikuumaan puristimeen, niin ja ne kynnet on käännetty ja potkittu lasinsirpaleita sinne väliin. "Koita kestää" voi hitto ku helppo homma. Yritä vaan unohtaa se ja keskity hengittämiseen. Hohhoijaa joskus tuntuu ettei kellään ole pienintäkään havaintoo miltä hermokipu tuntuu. Paitsi tietysti ne tietää jolla on sitä ollut.. Mutta ei se paljo lohduta ku silitetään kädestä ja sanotaan vaan "koita kestää". Ääääääääää......

Tätä jatkuvaa kipua on kestänyt nyt yli 80 päivää, tai tietysti koko tän sairaala olon aikana oon ollu enemmän tai vähemmän kivuissa. Mutta nyt tän viimeesen tehoreissun jälkeen on ollut kaikista kovimmat kivut ikinä. Edes avonainen vatsa ei ollut näin kipeä. Ehkä siihen kipuun tottui ja turtui. Tähän hermokipuun ei vaan totu, ei oo yhtään helpompaa päivää, ei oo yhtään kivun taso muuttunut. Miten helposti yhden ihmisen koko elämä pystytään pilaamaan.... Vaan koska oli vihanen...

http://fenixx98767.blogspot.fi/2014/07/kestaminen.html

On varmasti pirullisen vaikeaa osoittaa myötätuntoa vaikka tälle kirjoittajalle ilman, että olisi typerän pliisu tai jopa vttuilevan oloinen tms. Varsinkin jos ei ole omakohtaista kokemusta siitä, mitä joku kokee / on joutunut kokemaan. Jotenkin pitäisi osata valita sanansa oikein ja esittää ne oikealla hetkellä.

[Psykopatologia]

(- -)
Tein työssäni Väestöliitossa anonyymin kyselyn seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille.
Toipumisen tueksi vastaajat kaipasivat eniten vastaanottavia ja myötätuntoisia rinnalla
kulkijoita, oli kyse sitten läheisestä tai ammattiauttajasta. Siitäkin huolimatta he olivat
usein saaneet vain nopeita neuvoja, kokemuksensa vähättelyä, tylyä torjumista tai koh-
tuutonta paisuttelua. Sen sijaan myötätunto olisi lunastanut rankassa elämäntilanteessa
pienin elein paikkansa lohduttaen ja tulevaisuutta kohti kuljettaen.
(- -)

Varmaan varsin usein kuulija luulee, että toinen haluaa neuvoja (varsinkin jos kuulija on
hämmentynyt). Välillä toinen haluaakin neuvoja.

[Kahvi]

(- -)
Tein työssäni Väestöliitossa anonyymin kyselyn seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille.
Toipumisen tueksi vastaajat kaipasivat eniten vastaanottavia ja myötätuntoisia rinnalla
kulkijoita, oli kyse sitten läheisestä tai ammattiauttajasta. Siitäkin huolimatta he olivat
usein saaneet vain nopeita neuvoja, kokemuksensa vähättelyä, tylyä torjumista tai koh-
tuutonta paisuttelua. Sen sijaan myötätunto olisi lunastanut rankassa elämäntilanteessa
pienin elein paikkansa lohduttaen ja tulevaisuutta kohti kuljettaen.
(- -)

Varmaan varsin usein kuulija luulee, että toinen haluaa neuvoja (varsinkin jos kuulija on
hämmentynyt). Välillä toinen haluaakin neuvoja.

Totta. Voihan myötätuntoa yrittää osoittaa antamalla esim neuvoja, jolloin tietysti toisinaan voi jäädä se myötätunto jäädä vastaanottamatta.

[Psykopatologia]

Kun naiset porukalla haukkuvat miehiään, voi hyvä neuvo
"eroa heti!" olla aika herkässä.

[Kahvi]

Kun naiset porukalla haukkuvat miehiään, voi hyvä neuvo
"eroa heti!" olla aika herkässä.

Tai JSSAP.

(Jätä Se Sika Ansaitset Parempaa)

[Mirri]

Kun naiset porukalla haukkuvat miehiään, voi hyvä neuvo
"eroa heti!" olla aika herkässä.

Otsikon aihe on hyvä, ja aloitusviestissä oleva kirjoitus ajatuksia herättävä. Mutta miksi Psykopatologia omalla kommentillaan (taas?) järjesti naiset ja miehet vastakkain, ja vieläpä naisille epäedullisesti jättämällä kertomatta millaisia neuvoja miesporukoissa jaellaan.

Olikohan kommentti ajattelemattomuutta vai peräti osoitus henkisestä kypsymättömyydestä. Toinen mahdollisuus Psykopatologialla varmaan olisi ollut hakea esimerkkejä ilman (provosoivaa?) sukupuolittunutta vastakkainasettelua.

[Psykopatologia]

Miesporukoissa ei ole selvästi JSSAP:tä vastaavaa.
Miesporukoissa voidaan kehuskella valloituksilla tai muuten panna naisia halvalla.

[saara]

Ihan turhaa ja tyhjänpäiväistä on lajitella myötätunnon tunteminen sukupuolen mukaan. Myötätunto on täysin seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatonta .Toiselle se on luonnollista, myötäsyntyistä, toinen ei saa sitten millään edes pientä positiivista ajatusta irti.
Sukupuolirooleilla ei ole mitääm tekemistä ko asian kanssa. Todellisuudessa sukupuolisten vähemmistöjen edustajat ovat tavallista myötätuntoisempia heteroitakin kohtaan.He kun itse ovat kokeneet, mitä henkinen ja fyysinenkin syrjintä ja painostus voivat aiheuttaa.
Esimerkiksi transsukupuolinen lapseni, siis transmies on yksi empaattisimmista ihmisistä ketä koskaan olen tavannut. Eikä kyse ole siitä, että hän on minun lapseni, hänelle myötäeläminen ja toisen asemaan asettuminen on aina ollut itsestäänselvyys ja mennyt jopa oman henkisen hyvinvoinnin ohi.
Myötäelämistä. myötätuntoa, empaattisuutta, millä nimillä sitä sitten kutsutaankin, tuskin opitaan koulun penkillä, sitä joko on tai ei- ja se saadaan syntymälahjana- Tietysti syntymälahjaansa saattaa kehittää vallitsevien olojen mukaisesti.

[Kahvi]

Jospa tuo JSSAP (yms) onkin överiksi mennyttä myötätuntoa?

(joo ei miesporukoissa ole JSSAP:ta, korkeintaan huokailua naisista tms)

[Kahvi]

Kestäminen

Miten tätä kipua voi muka kestää.. "Ei hätää Heidi koita kestää". Miten vittu se onnistuu. Jalat on ku kusiaisia täynnä, jokka puree ja kusee, puree ja kusee joka puolelta jaloista! Kantapäät on laitettu tulikuumaan puristimeen, niin ja ne kynnet on käännetty ja potkittu lasinsirpaleita sinne väliin. "Koita kestää" voi hitto ku helppo homma. Yritä vaan unohtaa se ja keskity hengittämiseen. Hohhoijaa joskus tuntuu ettei kellään ole pienintäkään havaintoo miltä hermokipu tuntuu. Paitsi tietysti ne tietää jolla on sitä ollut.. Mutta ei se paljo lohduta ku silitetään kädestä ja sanotaan vaan "koita kestää". Ääääääääää......

Tätä jatkuvaa kipua on kestänyt nyt yli 80 päivää, tai tietysti koko tän sairaala olon aikana oon ollu enemmän tai vähemmän kivuissa. Mutta nyt tän viimeesen tehoreissun jälkeen on ollut kaikista kovimmat kivut ikinä. Edes avonainen vatsa ei ollut näin kipeä. Ehkä siihen kipuun tottui ja turtui. Tähän hermokipuun ei vaan totu, ei oo yhtään helpompaa päivää, ei oo yhtään kivun taso muuttunut. Miten helposti yhden ihmisen koko elämä pystytään pilaamaan.... Vaan koska oli vihanen...

http://fenixx98767.blogspot.fi/2014/07/kestaminen.html

On varmasti pirullisen vaikeaa osoittaa myötätuntoa vaikka tälle kirjoittajalle ilman, että olisi typerän pliisu tai jopa vttuilevan oloinen tms. Varsinkin jos ei ole omakohtaista kokemusta siitä, mitä joku kokee / on joutunut kokemaan. Jotenkin pitäisi osata valita sanansa oikein ja esittää ne oikealla hetkellä.

Jatkan:

Ilmeisesti on niin, että vertaistuen teho perustuu juuri tuohon, että voi keskustella sellaisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Esim Bulletproofin (yllä) on helvetillisistä hermosäryistään helpompi puhua sellaisen kanssa, joka on itsekin kokenut hermosäryt. Semmoinen, joka ei ole hermosärkyä kokenut (kuten minä), on enempi-vähempi hoo-moilasena asian edessä - ja tuskin osaa osoittaa myötätuntoa toivotulla tavalla vaikka kuinka haluaisi.

[Maaria]

Juu itsekin olen sitä mieltä, että jos ei ole ikinä kokenut samaa, ei voi todella tietää
mitä toinen on kokenut. Sama juttu esim. vaikean masennuksen kanssa.

[Psykopatologia]

Kuuntelemista ja läsnäoloa sitten vaan!

[SADE]

Juu itsekin olen sitä mieltä, että jos ei ole ikinä kokenut samaa, ei voi todella tietää
mitä toinen on kokenut. Sama juttu esim. vaikean masennuksen kanssa.

Ei varmasti voi tietää tarkalleen, että miltä tuntuu, mutta esim. ammattinsa hyvin taitava ihminen osaa siltin auttaa eri tasoilla. Hän on asiaan koulutettu.
Esim. voi olla huippu kirurgi, vaikka itseä ei ole koskaan leikattu tai erinomainen kätilö, vaikka itse ei ole synnyttänyt. Psykologikin voi olla aivan huippu vaikka itsellä ei olisi koskaan ollut psykoosia tai masennusta ja pappi voi pitää hienon saarnan vainajalle vaikka ei olisi itse koskaan menettänyt läheistä (tai kuollut...). Uskon siis, että pystyäkseen auttamaan ei tarvita samanlaisia kokemuksia mitä autettavalla on.
Vertaistuki on asia ihan erikseen.

[Hilppa]

...
Vertaistuki on asia ihan erikseen.

Niin koska vartaistuesta tavallaan etsitään saman kokeneita.

[Psykopatologia]

"Sama" kokemus on kuitenkin "eri".

[Hilppa]

"Sama" kokemus on kuitenkin "eri".

Niin on. Ja myös ratkaisut ovat usein erilaiset. Sen vuoksi toisen tarina on kiinnostava ja siitä syntyy vuoropuhelua.

[Psykopatologia]

Noin parhaassa tapauksessa!

Täällähän yhteiset kokemukset saavat aikaan riidan.

[Hilppa]

Noin parhaassa tapauksessa!

Täällähän yhteiset kokemukset saavat aikaan riidan.

Minusta riita ei täällä synny siitä, että olisi saman kokeneita, vaan siitä, että ihmiset ovat aika usein kokeneet jotain muistuttavaa, siis jotain sinne päin. Kokemukset eivät ole olleet riittävän samanlaiset, jotta olisi voinut syntyä vertaisuus. Silloin syntyy helposti väärinymmärryksiä. Koska jokainen pitää omaa kokemustaan erityisenä, tuolloin helposti kokee tulleensa väärinymmärretyksi, kun kanssakirjoittajalla onkin vierestä liippaava kokemus vähän eri asiasta, mutta hän luulee, että hänen kokemuksensa on kyseisen asian peruskokemus. Mielestäni noin tapahtuu helposti, kun tiiviisti kirjoittavia on vähän. Eiväthän kokemukset tuolloin voi kovin samankaltaisia ollakaan, vaan pikemminkin hyvin erilaisia.

[Psykopatologia]

Ihmiset valittavat rutiinia yms, eli että esimerkiksi "kaikki aamut
ovat minulla samanlaisia". Kuitenkaa eroavuuksiin ei kiinnitetä
huomiota. Dominantti hahmo määrää.