"Olen supernolo" (koulukiusaaminen)

[saara]

.

[Psykopatologia]

Onko kiusatuksi joutuminen muka oma vika?

Julkaistu: 29.8.2014 17:13 http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 11568.html

KOMMENTTI Kiusaaminen ja siihen puuttuminen nousivat puheenaiheeksi,
kun tamperelainen Juho Räty viime viikonloppuna puuttui siihen, kun
teinipoikaa kiusattiin linja-autossa Helsingissä.
(- -)

[Kahvi]

Sille, että pystyy muuttamaan itseään, on joku tausta myös.
Muuttaminen/muuttuminen ei käy v a i n päättämällä.

Toki; oman elämäni asioita en vain koe mielekkääksi jakaa täällä, joten ei tästä tosiaan enempää minun puolestani.

[Kahvi]

PP:n linkistä:

Kiusaaja valitsee uhrinsa. Kiusaaja valitsee sellaisen, johon hän saa osuman. Sellaisen, jota kiusaaminen sattuu. Kiusaaja nauttii siitä, että toiselle tulee paha olo. Teflonihmisiä ei kiusata, sillä heihin ei tartu. Eikä teflonihmistä kannata edes kiusata, sillä silloin kiusaaminen valuu kuin vesi hanhen selästä.

Olen itsekin ajatellut, että kiusaaja ikäänkuin testaa vähän kaikkia, ja se johon kiusaaminen tuntuu tehoavan, saakin sitten "herkkua" osakseen kunnolla. Tämä osaltaan selittäisi sitäkin, että kaikkia ei kiusata - mutta on väärin ajatella, että tällöin syy olisi (edes osittain) kiusatun itsensä.

Ehkä em näkökulman kautta voisimme pureutua syvemmälle kiusaajan psyykeeseen.

[Mirri]

Painavaa asiaa mobbauksesta vuodelta 2012:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.as ... el=4912166

[Lette]

Kiusaaminen tuottaa nautintoa.

Kiusaaja voi huonosti, pahasta ei seuraa hyvää, vaikka kokeekin invertiivistä nautintoa.

[Pinja]

Kiusaaminen tuottaa nautintoa.

PP sai suurimman mielihyvän mitä hän on ikinä saanut kiusaamisesta, sanottuuaan olevani huono kirjoittaja. Se on pahinta mitä täällä voi toisesta sanoa.

[Psykopatologia]

En muista moista.

[Psykopatologia]

Kaikissa on sen verran sadististia, että mielihyvä-asia tässä yhteydessä on selvä.

Onko minunkin kiusaaminen tuonut mielihyvää?

Kysymys on väärin asetettu.

[Pinja]

En muista moista.

Parempi ettet muistakaan.

[saara]

Palataksemme varsinaiseen aiheeseen, koulukiusaamiseen:

Jonkinlaista yhteenvetoa

http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-
fi/kiusaamista_voidaan_ehkaista_jo_pienesta_pitaen
'
"Kiusaamista voidaan ehkäistä jo pienestä pitäen
Kiusaamisen ehkäisy on lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen edellytys. Kiusaaminen vähentää kaikkien osapuolien hyvinvointia.

”No yleensä mä en kiusaa mä vaan yritän saada mun hermot takaisin” Poika 4v.

”Sitte on sellaista kiristämistä, sellasta, että kiristää, se on sellasta että kaveri sanoo,
että mä en oo sun kaveri, jos sä et tee tota ja tätä, ja se on kiusaamista” Tyttö 6v.

Mitä ajattelet minusta
sitä luulet minusta
sinä olet sellainen minulle
miten minut näet.
Usko kuitenkin
että
mitä teet minulle
miten kuuntelet minua
sellainen minusta tulee. (Palsio 1994)

Kiusaaminen ilmiönä voi olla vaikeaa tunnistaa

Onnistunut kiusaamisen ehkäisy sekä siihen puuttuminen edellyttää tietoisuutta kiusaamisesta ilmiönä. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jonka havaitseminen voi olla vaikeaa. Kiusaamiseen liittyy tiettyjä piirteitä, jotka erottavat kiusaamisen tasavertaisten lasten ja nuorten välisistä riidoista ja konflikteista. Kiusaamisen määrittely on tärkeää, jotta päästään käsiksi ilmiöön ja voidaan valita oikeanlaiset keinot sen ehkäisemiseksi.

Pienet lapset saattavat kutsua helposti kaikenlaisia tapahtumia kiusaamiseksi. Täytyy muistaa, että kiusaamiselle on tyypillistä sen toistuvuus ja tahallisuus sekä vallan epätasapaino. Edellä mainittu pätee myös fyysiseen kiusaamiseen, vaikkakin sen kohdalla tulee muistaa jokaisen ihmisen oikeus koskemattomuuteen sekä, että väkivalta kaikissa muodoissaan on aina kiellettyä. Koulussa kiusaamistermin ohella käytetään myös kouluväkivalta -käsitettä. Kiusaamistilanteissa uhrin on vaikea tai mahdoton puolustaa itseään. Olweuksen (1973) määritelmää käytetään melko yleisesti kuvaamaan kiusaamista: ”Henkilö on kiusattu, kun hän toistuvia kertoja ja tietyn ajan sisällä joutuu negatiivisten tekojen kohteeksi yhden tai useamman henkilön toimesta.”

Kiusaamista määriteltäessä ei kuitenkaan tulisi koskaan sivuuttaa lapsen omaa kokemusta tilanteesta. Eri yksilöt kokevat kiusaamisen eri tavalla ja lapsen subjektiivisen kokemuksen merkitys on tärkeä ottaa huomioon. Lapsilla on hyvin erilainen toleranssi sietää erilaisia tapahtumia ja kertaluonteinenkin teko voi aiheuttaa lapsessa pelkoa.

Mikä on epäsuoran ja suoran kiusaamisen ero?

Kiusaaminen jaetaan tavallisesti epäsuoraan ja suoraan kiusaamiseen. Suoralle kiusaamiselle on luonteenomaista suorat hyökkäykset, kuten potkiminen, lyöminen, uhrin tavaroiden vieminen, uhkailu ja nimittely. Epäsuorassa kiusaamisessa on kyse juorujen levittämisestä, valehtelusta, toisen selän takana puhumisesta ja toisen tietoisesta poissulkemisesta ryhmästä. Epäsuoraa kiusaamista kutsutaan joskus myös relationaaliseksi tai sosiaaliseksi aggressioksi, jossa kiusaaminen kohdistuu toisen kaverisuhteiden pilaamiseen. Ajan myötä uhri eristetään ja suljetaan pois yhteisöstä.

Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat omalta osaltaan kiusaamiseen

Kiusaamistilanteet eivät tapahdu vain kiusatun ja kiusaajan välillä, vaan kaikilla ryhmän jäsenillä on rooli kiusaamisprosessissa. Uhrin ja kiusaajan lisäksi ryhmästä löytyy usein avustajan, vahvistajan, puolustajan ja ulkopuolisen roolit. On osoittautunut, että nämä roolit ovat suhteellisen pysyviä. Avustaja osallistuu kiusaamiseen sekä tukee ja auttaa kiusaajaa. Vahvistaja ylläpitää kiusaamista esimerkiksi nauramalla tai katselemalla. Puolustaja asettautuu uhrin puolelle ja pyrkii aktiivisesti lopettamaan kiusaamisen. Ulkopuolisen roolissa oleva ei halua sekaantua kiusaamiseen.

Yksilötasolla lapset tietävät, että kiusaaminen on väärin, mutta ryhmässä he saattavat osallistua kiusaamiseen tai ylläpitää kiusaamistilanteita. Olemassa olevaa tilannetta ei haluta muuttaa, koska on olemassa pelko, että joutuukin seuraavaksi uhriksi. Pienten lasten parissa muut kuin kiusaajan ja kiusatun roolit eivät vielä ole välttämättä löydettävissä tai niiden havaitseminen on vaikeaa.

Kiusaamisella on vakavat ja pitkäkestoiset seuraukset - pahimmillaan lapsi syrjäytyy

Kiusaamisen ehkäiseminen on lapsen terveen ja tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeää ja mitä aikaisemmin se aloitetaan, sitä tehokkaampaa se on. Kiusaaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Sillä on tutkimusten mukaan vakavat ja pitkäkestoiset seuraukset. Kiusaaminen aiheuttaa vakavan syrjäytymisriskin ja on todettu, että kiusatuksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla esiintyy itsetunnon alenemista, masentuneisuutta, ahdistusta sekä jopa itsetuhoisia ajatuksia. Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski tehdä rikoksia myöhemmin elämässään tai jatkaa kiusaamista aikuisina työpaikoilla. Kiusaaminen voi myös aiheuttaa ongelmia ihmissuhteisiin sekä kiusaajalle että uhrille myöhemmin elämässä.

Kiusaaminen vähentää kaikkien osapuolien hyvinvointia

Kiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti kiusaajan ja kiusattujen lisäksi myös muuhun lapsiryhmään, jossa kiusaamista tapahtuu. Tällaisessa ryhmässä on turvaton ilmapiiri. Jos kiusaamiseen ei puututa lasten psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi vaarantuu.

Vastuu kiusaamisen ehkäisystä kuuluu kaikille aikuisille

Kiusaaminen on alaluokilla yleistä ja alkaa systemaattisesti jo perusopetuksen ensimmäiseltä luokalta. Kiusaamisen ehkäisy on siis tärkeä aloittaa jo ennen kouluikää. Vastuu kiusaamisen ehkäisystä kuuluu aina koko lasta ympäröivälle verkostolle: kodille, päivähoidolle, koululle, neuvoloille sekä muille lapsiperheiden palveluissa työskenteleville aikuisille


Miten kiusaamista voidaan ehkäistä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa

Kiusaamiseen puuttuminen edellyttää sen havaitsemista ja huomaamista. Kiusaamisen ehkäisemistyötä voi ja pitää tehdä aina. Kiusaamiseen puuttuminen on osoittanut olevan etenkin koulumaailmassa vaikeaa. Koulussa opettajien ei ole mahdollista seurata ja havainnoida lapsia samalla tavalla kuin varhaiskasvatuksessa. Oppilaat eivät kerro kiusaamiskokemuksistaan helposti.
Kiusaamisen ehkäiseminen kouluissa (MLL)

KiVa Koulu -toimintaohjelma (Turun yliopisto)

[Pinja]

Minä kävin koulukiusaajani kimppuun fyysisesti yläasteella, hän oli sen 10 henkisen poikaporukan johtajahahmo. Pahoinpitelin häntä ja hän ei uskaltanut siinä tilanteessa mitenkään puolustaa itseään. Aikamoisesti häpäisin hänet, sen jälkeen minua ei enää kiusattu siellä. Aikuisena on tietenkin vaikemapi käydä käsiksi kiusaajaansa ettei tule mitään rikossyytöksiä.

[Pinja]

Kaikissa on sen verran sadististia, että mielihyvä-asia tässä yhteydessä on selvä.

Miksi poistit viestini?

Hän sai siitä mielihyvää.

[saara]

Minä kävin koulukiusaajani kimppuun fyysisesti yläasteella, hän oli sen 10 henkisen poikaporukan johtajahahmo. Pahoinpitelin häntä ja hän ei uskaltanut siinä tilanteessa mitenkään puolustaa itseään. Aikamoisesti häpäisin hänet, sen jälkeen minua ei enää kiusattu siellä. Aikuisena on tietenkin vaikemapi käydä käsiksi kiusaajaansa ettei tule mitään rikossyytöksiä.

Väkivalta on aina väärä ratkaisu. Se johtaa usein vain uuteen väkivaltaan-

Ellei asiaa pysty puhumalla ratkaisemaan pitäisi mieluummin suhtautua välinpitämättömästi.'Pienet lapsetkin osaavat"kiitettävän" kiusaamisen taidon. Silloin aikuisen puuttuminen ajoissa saattaa ehkäistä kiusaamisen kierteen syntymisen.

[Pinja]

Minä kävin koulukiusaajani kimppuun fyysisesti yläasteella, hän oli sen 10 henkisen poikaporukan johtajahahmo. Pahoinpitelin häntä ja hän ei uskaltanut siinä tilanteessa mitenkään puolustaa itseään. Aikamoisesti häpäisin hänet, sen jälkeen minua ei enää kiusattu siellä. Aikuisena on tietenkin vaikemapi käydä käsiksi kiusaajaansa ettei tule mitään rikossyytöksiä.

Väkivalta on aina väärä ratkaisu. Se johtaa usein vain uuteen väkivaltaan-

Ellei asiaa pysty puhumalla ratkaisemaan pitäisi mieluummin suhtautua välinpitämättömästi.'Pienet lapsetkin osaavat"kiitettävän" kiusaamisen taidon. Silloin aikuisen puuttuminen ajoissa saattaa ehkäistä kiusaamisen kierteen syntymisen.

Tuo poikaporukka ei kostanut mulle millään lailla pahoinpitelyä. Olen ylpeä itsestäni, että kävin käsiksi. Oli EHDOTTOMASTI oikea ratkaisu, en olisi pystynyt muulla tavoin kostamaan ja lopettamaan kiusaamista. saara sinä voisit lopettaa noiden pätemättömien neuvojen jakelun. Välinpitämättömyydellä suhtautumisella näyttää vain sen, että on puolustautumiskyvytön.

[Psykopatologia]

Kiusaaminen tuottaa nautintoa.

PP sai suurimman mielihyvän mitä hän on ikinä saanut kiusaamisesta,
sanottuuaan olevani huono kirjoittaja. Se on pahinta mitä täällä voi
toisesta sanoa.

Missä olen noin sanonut?

[Pinja]

Kiusaaminen tuottaa nautintoa.

PP sai suurimman mielihyvän mitä hän on ikinä saanut kiusaamisesta,
sanottuuaan olevani huono kirjoittaja. Se on pahinta mitä täällä voi
toisesta sanoa.

Missä olen noin sanonut?

ketjussa: 17-vuotias arestissa, onko oikein?

kommentillasi Psykopatologia: Enimmin huonoilla kirjoittajilla.

Jossa siis vetosit minut huonoksi kirjoittajaksi kaikin puolin.

[Psykopatologia]

En tiedä. Milloin ko. viesti on kirjoitettu?

[Pinja]

En tiedä. Milloin ko. viesti on kirjoitettu?

viewtopic.php?f=9&t=12741&start=60

13.08 klo 23:58

[saara]

Minä kävin koulukiusaajani kimppuun fyysisesti yläasteella, hän oli sen 10 henkisen poikaporukan johtajahahmo. Pahoinpitelin häntä ja hän ei uskaltanut siinä tilanteessa mitenkään puolustaa itseään. Aikamoisesti häpäisin hänet, sen jälkeen minua ei enää kiusattu siellä. Aikuisena on tietenkin vaikemapi käydä käsiksi kiusaajaansa ettei tule mitään rikossyytöksiä.

Väkivalta on aina väärä ratkaisu. Se johtaa usein vain uuteen väkivaltaan-

Ellei asiaa pysty puhumalla ratkaisemaan pitäisi mieluummin suhtautua välinpitämättömästi.'Pienet lapsetkin osaavat"kiitettävän" kiusaamisen taidon. Silloin aikuisen puuttuminen ajoissa saattaa ehkäistä kiusaamisen kierteen syntymisen.

Tuo poikaporukka ei kostanut mulle millään lailla pahoinpitelyä. Olen ylpeä itsestäni, että kävin käsiksi. Oli EHDOTTOMASTI oikea ratkaisu, en olisi pystynyt muulla tavoin kostamaan ja lopettamaan kiusaamista. saara sinä voisit lopettaa noiden pätemättömien neuvojen jakelun. Välinpitämättömyydellä suhtautumisella näyttää vain sen, että on puolustautumiskyvytön

Pinja, tuossa sinun tapauksessasi se lopetti kiusaamisen, mutta näin yleisesti ottaen, väkivalta on yleensäse huonoin ratkaisu