Ajopelosta

Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 16.08.2014 20:00

Ajopelosta kärsii useimmiten nainen

Pelko saa lopettamaan ajamisen jopa vuosikymmeniksi

16.8.2014 5:30 Petra Sneck HELSINGIN SANOMAT http://www.hs.fi/kotimaa/Ajopelosta+k%C ... 8088513868

Kuva
Minna Puskala uskaltaa taas ajaa autolla melkein missä vain. Vielä viisi vuotta sitten hän vältteli jopa liikenneympyröitä.

Hikoiluttaa ja kädet tärisevät. Pitäisi käynnistää auto ja viedä lapsi päivähoitoon, mutta kun ei pysty.

Vielä viisi vuotta sitten järvenpääläinen Minna Puskala, 39, ei ajanut edes pakon edessä.

"Pelkkä ajatus ajamisesta tuntui mahdottomalta. Olin varma, etten pysty hallitsemaan autoa. Jos oli oikein huono sää, vein lapsen hoitoon taksilla."

Ajopelosta kärsii useimmiten nainen, joka ei ole ajanut vuosiin, joskus jopa vuosikymmeniin. Moottoritiet, kaupunkien keskustat ja parkkihallit saattavat olla kauhun paikkoja. Helsingin yliopiston liikennepsykologian professori Heikki Summala kertoo, että ajopelko ei välttämättä johdu kolarista, vaan taustalla on yleinen ahdistuneisuus tai motivaation puute.

"Naiset kokevat ehkä miehiä useammin sosiaalista pelkoa: mietitään mitä muut ajattelevat, jos auto sammuu risteykseen. Pelko liittyy myös luonteenpiirteisiin. Toiset ahdistuvat enemmän kuin toiset. Naiset ovat myös vähemmän motivoituneita autolla ajamiseen kuin miehet."

Helsingin yliopiston pitkäaikaisessa seurantatutkimuksessa miehistä jopa 70 prosenttia on ilmoittanut, ettei pelkää koskaan ajaessaan, kun naisilla vastaava luku on 30 – 40 prosenttia.

Liikenneopettaja Paavo Muoniovaara Autokoulu Hakaniemestä on huomannut, että lievempi jännittäminen liittyy yleensä kaupunkiajoon, kun taas varsinainen pelko kovempiin nopeuksiin.

"Näissä tapauksissa jotain on yleensä sattunut kovassa vauhdissa, joten moottoritiet voivat aluksi olla hankalia."

Suomen autokoululiittoon kuuluvissa autokouluissa on järjestetty jo pitkään opetusta ajopelkoisille. Liiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi arvelee, että naiset ovat usein luovuttaneet kuskin paikan liian helposti miehelleen.

"Monessa perheessä nainen ajaa vain silloin, kun mies ei ole ajokunnossa. Sitten kun naisen jostain syystä pitäisikin hypätä rattiin, kynnys on muodostunut liian suureksi."

Puskala uskoo, että hänen ajokammonsa syntyyn vaikutti epäpätevä autokoulunopettaja.

"Inssin reputtamisen jälkeen lisätunteja antanut opettaja huusi, että en tule koskaan saamaan ajokorttia", hän kertoo. Toinen inssiajo meni kuitenkin läpi, mutta kakkosvaiheeseen mennessä Puskala oli jo lopettanut ajamisen.

Summalan mukaan on valitettavaa, että autokoulujen opettajista suurin osa on miehiä. Hänen mielestään miehet keskittyvät naisia useammin pelkästään virheisiin.

"Sosiaalisesti ja ammatillisesti taitavia liikenneopettajia löytyy kyllä, mutta valitettavasti ei joka autokoulusta."

Autokoululiiton Jarmo Jokilampi kertoo, että autokoulujen opetuksessa on viimeisen puolentoista vuoden aikana alettu kiinnittää huomiota ihmiseen tekniikan sijaan.

"Myös opettajien ikähaitari on nuorentunut eikä opettajina ole vain entisiä rekkakuskeja."

Ajopelosta voi päästä eroon nopeastikin. Asiantuntijoiden mukaan harjoittelu kannattaa aloittaa autokoulussa, koska kokenut opettaja näkee nopeasti, missä asioissa kuljettaja kaipaa harjoitusta. Muoniovaaran mukaan taidot kehittyvät yleensä nopeasti.

"Ajotaito ei ole unohtunut, mutta ihminen kuvittelee näissä tilanteissa itsensä heikommaksi kuin onkaan."

Puskala alkoi opetella ajamista uudelleen miehensä avustuksella viisi vuotta sitten. Nyt hän ajaa pitkiäkin matkoja. Ainoastaan Helsingin keskustassa ja parkkihalleissa ajamista hän välttelee yhä.

"Lapset yhä usein kitisevät, että miksi jätän auton niin kauas, kun valitsen sen kaikkein kauimmaisen parkkipaikan."

Artikkeliin liittyvät

Pitkä tauko ajamisesta rapistuttaa taidot 2:00
Viisi vinkkiä: Jos ajaminen pelottaa 2:00 http://www.hs.fi/kotimaa/Jos+ajaminen+p ... 8088443552
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 16.08.2014 20:28

Liikenneopettaja Paavo Muoniovaara Autokoulu Hakaniemestä on huomannut,
että lievempi jännittäminen liittyy yleensä kaupunkiajoon, kun taas varsinainen
pelko kovempiin nopeuksiin.

"Näissä tapauksissa jotain on yleensä sattunut kovassa vauhdissa, joten moottori-
tiet voivat aluksi olla hankalia."


Varmaankin noin: häpeä vs. angst.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja SADE » 16.08.2014 20:58

Tunnistan tämän ajopelon. Kun monen vuoden tauon jälkeen ryhdyin ajamaan oli kynnys korkea ja hermostutti lähteä autolla liikenteeseen.
Tänä päivänä on toinen ongelma: nyt hermostuttaa ja suoraansanoen vi****aa muut autoilijat ja Tukholman autojonot. Jokaikinen päivä joudun todistamaan miten törkeästi ja holtittomasti monet ajavat (ja nyt Kyllästyneen iloksi: yleensä nämä kahelit OVAT miehiä). Tämän holtittoman ajon ansiosta on monta kertaa ollut heidän itsensä ja muiden henki vaarassa. Luulen, että saan vielä jonain päivänä aivoverenvuodon auton ratissa ja se johtuu vain ja ainoastaan muiden autoilijoiden aiheuttamasta verenpaineen noususta huippulukemiin.
SADE
 

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Mirri » 16.08.2014 22:13

Minulle kävi aikoinaan toisin: ajopelko hyökkäsi kimppuun heti ajokortin suorittamisen jälkeen. Vakavin seurauksin, koska ajamiset loppuivat heti alkuunsa - pysyvästi. Varmaan jonkinlaista arkuutta ilmeni jo autokoulun ajotunneilla, ja sen asian kanssa tehtiin töitä yhdessä opettajan kanssa. Mutta varsinaiset ylitsepääsemättömät ongelmat alkoivat, kun olisi pitänyt autokoulun auton jälkeen selviytyä omistamallamme autolla, joka oli autokoulun autoihin verrattuna ikivanha ja vaikeasti hallittavissa oleva romu. Mahdollisimman huono auto vastikään kortin saaneen ajopelkoisen ihmisen käsissä.

Suoritettuani ajokortin 80-luvulla ajoin jonkin verran jonkin aikaa, mutten selviytynyt automme kanssa niin hyvin, että olisin tuntenut oloni ratissa turvalliseksi, joten ajamiset lopahtivat lyhyeen. Iso ja elinikäinen vahinko. Tosin mitä vanhemmaksi tulen sitä tyytyväisempi olen, etten ole ajotaitoinen. En usko, että ajopelkoni olisi kadonnut mihinkään, päinvastoin nykyisin se saattaisi olla pahempi.
Toisaalta nykyisessä elämäntilanteessani niin ajotaidosta kuin autostakin olisi korvaamatonta apua arkipäivässä, joten viime aikoina olen harmitellut vuosikymmeniä sitten hukkaan mennyttä ajotaidon hankintaani. Ja vielä yksi toisaalta: nykyinen näkökykyni on sillä tavoin pysyvästi viallinen, etten ehkä saisi ajokorttia uusittua. Luulen, että jos ajaisin ja minulla olisi auto, olisi kova paikka joutua luopumaan ajokortista sen vuoksi, ettei kaukonäkö riittäisi auton rattiin.

Pitkien ajotaukojen seurauksena syntyvä ajopelko lienee selätettävissä helpommin kuin ajopelko, joka alkaa miltei suoraan autokoulusta ja aikana, jolloin uunituoreen kuskin olisi kovin tärkeää saada myönteisiä kokemuksia autolla ajamisesta ja autonsa hallinnasta.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21980
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Mirri » 16.08.2014 22:16

SADE kirjoitti:Tunnistan tämän ajopelon. Kun monen vuoden tauon jälkeen ryhdyin ajamaan oli kynnys korkea ja hermostutti lähteä autolla liikenteeseen.
Tänä päivänä on toinen ongelma: nyt hermostuttaa ja suoraansanoen vi****aa muut autoilijat ja Tukholman autojonot. Jokaikinen päivä joudun todistamaan miten törkeästi ja holtittomasti monet ajavat (ja nyt Kyllästyneen iloksi: yleensä nämä kahelit OVAT miehiä). Tämän holtittoman ajon ansiosta on monta kertaa ollut heidän itsensä ja muiden henki vaarassa. Luulen, että saan vielä jonain päivänä aivoverenvuodon auton ratissa ja se johtuu vain ja ainoastaan muiden autoilijoiden aiheuttamasta verenpaineen noususta huippulukemiin.

Tuossa onkin selkeästi sanottuna asiat, joilla lohduttaudun menetettyäni aikoinaan autolla ajamisen mahdollisuuden. Mitä kaistapäisemmäksi ja holtittomammaksi autoliikenne menee sitä mukavammalta tuntuu, ettei ole mitään mahdollisuutta eikä mitään velvollisuutta työntyä sinne ajaen itse autoa.
Ja kun verenpainekin on herkästi kohoavaa sorttia...
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21980
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 16.08.2014 22:28

Täytyy hankkia iso auto. Minulla painoi 2 tonnia.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Mirri » 16.08.2014 23:17

Eräällä työkaverillani, pelokkaalla naiskuskilla, oli auto, jossa oli paljon pituutta niin ratin edessä kuin takanakin. Sellainen vanhanmallinen kookas auto, joka näytti kömpelöltä, ja jonka parkkeeraaminen vaikutti hirveän hankalalta auton pituuden vuoksi. Merkkiä en muista.
Autonsa kömpelyydestä ja muista hankaluuksista huolimatta työkaveri sanoi tuntevansa olonsa turvallisemmaksi, kun edessä ja takana on paljon peltiä...
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21980
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 16.08.2014 23:21

(Entiset) tylppänokat ovatkin koralissa pahoja jaloille.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Hilppa » 16.08.2014 23:27

En kykene eläytymään ajopelkoon, jollaista tässä on kuvattu ja joka talttuisi hankkimalla isomman auton. Itselläni on ainoastaan kammo, että ajovirheen vuoksi ajaisin jonkun päälle ja sellaiseen ajopelkoon auttaa vain hyvin hallittava ja mukava riittävän pienikokoinen ajo-ominaisuuksiltaan loistava auto. Olen ajanut joskus myös pakettiautolla, enkä pitänyt sitä miellyttävänä vaan rohjona ja vaikeasti hallittavana ja pelottavana laitteena. Järki sanoo, että ajopelkoon auttaa maltillinen tilannenopeus ja etukäteen tehty reittisuunnitelma ja -valinta.
Hilppa
 

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 16.08.2014 23:34

Varmaan tuo oman hallinnan menetys ja päälleajo on useimmiten pahan ajopelon ydin,
ei niinkään se, että päälle ajetaan.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Mirri » 16.08.2014 23:38

Hilppa, en minäkään usko sellaiseen ajatukseen, että ajopelko talttuisi isomman auton hankinnalla. Oikealla ja todellisella ajopelolla tuskin on mitään tekemistä auton koon kanssa. Ainakin minun ajopelkoni vastikään autokoulusta päässeenä 'untuvikkona' syntyi ihan muista auton hallintaominaisuuksista - tai niiden puutteesta - kuin auton koosta.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21980
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja saara » 16.08.2014 23:46

Minulle tuli ajopelko liian pitkän ajamattomuuden mukana. Ajoin kortin heti kun oli ikää riittävästi, kuten kaikki silloin tekivät. Sitten muutin kotoa pois opiskelemaan eikä ollut mahdollisuutta ajaa muuten kuin kotona käydessäni. Ajokertojen harvetessa pelko kasvoi ja lopulta en sitten ajanut ollenkaan. Naimisiin mentyäni mietin kortin uusimista, silloin se vielä piti uusia, sekin jäi ja kortti vanheni. Ei ole yhtään kaduttanut etten pitänyt ajotaitoani yllä. Nykyjään en edes autoa tarvitsisi. Bussilla pääsee ja jos oikein laiskottaa, voi tilata taksin:)
saara
 

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Mirri » 16.08.2014 23:49

Tulee halvemmaksikin kuin auton ylläpito.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 21980
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Peilikuva » 16.08.2014 23:57

PP, aja sinä minunkin puolestani ;)
Peilikuva
 

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Hilppa » 17.08.2014 00:09

Minusta lievä ajopelko on tervettä ja tulisi olla jokaisella, joka rattia vääntää ja vähän harvemmin autolla ajelee. Autoilu ei ole vaaratonta ja liikenteessä on paljon monenlaisia tekijöitä, jotka eivät kaikki koskaan ole omassa hallinnassa. Itse asiassa autolla ajaminen on ikuista toisten väistämistä ja joka siihen muulla tavalla asennoituu, on mielestäni väärässä.
Hilppa
 

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja saara » 17.08.2014 00:15

Freeman - Ajetaan tandemilla (lyrics)
https://www.youtube.com/watch?v=RqZj8SL4Ho8m (kesto 3:35)
saara
 

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja SADE » 17.08.2014 07:29

Mirri kirjoitti:Tulee halvemmaksikin kuin auton ylläpito.


Olen samaa mieltä. Ajaisin autoa huomattavasti vähemmän, jos ei olisi pakko. Varsinkin suurkaupungeissa on paljon kätevämpää liikkua yleisillä kulkuneuvoilla kuin omalla autolla. Nyt olen vaan täysin pakotettu käyttämään autoa, koska homma ei muuten yksinkertaisesti toimi. Tämän tuloksena sitten on välillä riekaleiset hermot ja nopeasti tyhjenevä kukkaro.
SADE
 

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 17.08.2014 08:22

Muinoin - ennen omaa autoa - ajopelko iski aina alkukesästä, kun vuokrasimme
auton loman ajaksi. Se sitten poistui, kun esimerkiksi ajoin yöllä korttelin
ympäri.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja SADE » 17.08.2014 08:26

Psykopatologia kirjoitti:Muinoin - ennen omaa autoa - ajopelko iski aina alkukesästä, kun vuokrasimme
auton loman ajaksi. Se sitten poistui, kun esimerkiksi ajoin yöllä korttelin
ympäri.


Miksi korttelia öisin kiertelit?
SADE
 

Re: Ajopelosta

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 17.08.2014 08:48

Saatoin harjoitella ilman muuta liikennettä. Olin tien herrana.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Seuraava

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa

cron