Onko ahneus kasvanut?

[Hilppa]

Tämä on lähtöasetelma debatille ja peruskysymys keskustelun pohjaksi:

Ovatko ahneus, kateus ja narsismi lisääntyneet maailmassa? Ovatko ihmiset muuttuneet ahneemmiksi kuin mitä olivat ennen teollista ja tietovallankumousta?

Miten voidaan tutkia kyseisiä väittämiä filosofian ja ehkä sosiologian tai jonkun muun humanistisen tieteen keinoin?

[Kyllästynyt]

Luulen ahneuden olevan sisäänrakennettu ihmisen ominaisuus. Joillakin se on voimakkaampi kuin toisilla, ja jotkut ovat hyviä naamioimaan ahneuden kunnianhimoksi.

Mutta ahnehtimisen kohteet vaihtuvat; ennen ahnehdittiin ruokaa ja juomaa, sitten rahaa, taloja ja tavaraa, ja nyt nautintoja ja korkeaa yhteiskunnallista asemaa.

[saara]

Nykyjään ahnehditaan vaikutusvaltaa ja materiaa pelottavan paljon. Surutta ja tunteettomasti tallataan vain oman edun tavoittelun vuoksi. Mielestäni tämä on surullinen kehitys, sillä se juuri on omiaan lisäämään luokkaeroja ja katkeruutta eri " ihmisluokkiin "kuuluvien keskuudessa. Vaikka toisin yritetään todistaa, luokkaerot ovat nykyaikanakin totisinta totta. Köyhyys kasvaa ja ylivauraus kasvaa. Mihin loukkoon siinä jää inhimilliset tunteet?

[Psykopatologia]

Tämä on lähtöasetelma debatille ja peruskysymys keskustelun pohjaksi:

Ovatko ahneus, kateus ja narsismi lisääntyneet maailmassa?
Ovatko ihmiset muuttuneet ahneemmiksi kuin mitä olivat ennen teollista ja tietovallankumousta?

Miten voidaan tutkia kyseisiä väittämiä filosofian ja ehkä sosiologian tai jonkun muun humanistisen
tieteen keinoin?

Kysymys on asetelmaltaankin vaikea: Kysytään monia asioita ensinnäkin 1800-luvun alusta ja sitten
1980-luvun alusta.

Kysytään i h m i s t e n ahneudesta. Jos kyseessä on kuitenkin esimerkiksi 1920 - 2000 elänyt,
voidaan tarkoittaa, onko hänen ahneutensa lisääntynyt vuodesta 1940 verrattuna vuoteen 1990.
Vai tarkoitetaanko s a m a n i k ä i s i ä vuonna 1940 vrt. 1990.

[Hilppa]

Kiitokset teille vastauksista. Tämä aihe on askarruttanut mieltäni jonkin verran, koska silloin tällöin tulee käytyjen keskustelujen yhteydessä vastaani ihminen, joka ponnekkaasti väittää, että ihmiskunta on muuttu ahneemmaksi, kateellisemmaksi tai narsistisemmaksi. En jaksa uskoa siihen, että ihmiset olisivat muuttuneet ahneemmiksi, mutta en myöskään osaa perustellen ottaa kantaa, miksi ei olisi tai miten voi tulla todistetuksi että on muuttunut.

On ehkä helppo ajatella, että ihminen on muuttunut, koska ympäristö ja kulttuuri ovat muuttuneet. Itsestäänselvä seuraus. Mutta ei kai evoluutiossa (ja perimässä) voi tapahtua niin nopeita muutoksia koko ihmiskunnan tasolla.

Korjaus 12.38: lisätty kai.

[Psykopatologia]

Mutta et ota onkeesi mainintaani teollisen vallankumouksen ajasta.

[Hilppa]

Mutta et ota onkeesi mainintaani teollisen vallankumouksen ajasta.

Kyllä otan huomioon, mutta en ehdi niin nopeasti ajatella kaikkia puolia. Enkä ole ollenkaan varma, mitä "ihmiset ovat ahneempia kuin ennen" –väitteen esittäjät tarkoittavat eksaksisti ajanjaksolla. Ehkä minun pitäisi kysyä heiltä tarkemmin, mitä aikaväliä tarkoittavat, kun seuraavan kerran väitteen esittävät.

[Kahvi]

Luulen ahneuden olevan sisäänrakennettu ihmisen ominaisuus. Joillakin se on voimakkaampi kuin toisilla, ja jotkut ovat hyviä naamioimaan ahneuden kunnianhimoksi.

Mutta ahnehtimisen kohteet vaihtuvat; ennen ahnehdittiin ruokaa ja juomaa, sitten rahaa, taloja ja tavaraa, ja nyt nautintoja ja korkeaa yhteiskunnallista asemaa.

Samaa mieltä kuin Kyllästynyt. Sisäänrakennettu ominaisuus meissä, joka esiintyy erilaisena eri ihmisinä ja eri aikakausina. Lienee ollut tuo ahneus jossain vaiheessa melko tärkeä ominaisuus lajin säilymisen kannalta.

[Psykopatologia]

Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.

[Kahvi]

Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.

Ajattelin niin, että kun ravintoa ei ole ollut saatavilla tasaisesti, niin ahneet pskat ovat sitten onnistuneet keräämään varavaraston, jolla selvisivät kilteimpiä lajikumppaneitaan paremmin niukkojen aikojen yli - ja pääsivät jatkamaan geenejään eteenpäin.

[Hilppa]

Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.

Ajattelin niin, että kun ravintoa ei ole ollut saatavilla tasaisesti, niin ahneet pskat ovat sitten onnistuneet keräämään varavaraston, jolla selvisivät kilteimpiä lajikumppaneitaan paremmin niukkojen aikojen yli - ja pääsivät jatkamaan geenejään eteenpäin.

Ajattelisin nyt kuitenkin, että ihmislaji olisi jo 1800-luvulla jokseenkin muodostunut, eikä siten tarvitsisi käyttää viittauksia esihistoriallisten aikaan (lajikumppanit). Muuten tuo on kutakuinkin samassa linjassa aiemmin esitetyn kanssa, että ennen (1800-luvulla ja sitä ennen) ruoka oli tärkeä kohde, koska siitä oli pulaa ja oli vaikeammin hankittavissa.

[Kahvi]

Öö... ihminen on /edelleen) eläinlaji, joten miksi termin "lajikumppani" käyttäminen on jotenkin moitittavaa tms?

Nälänhädät olivat globaalisti tosiaan ihan yleinen riesa vielä 1800-luvulle tultaessa ja vielä sen kestäessäkin. Nyttemmin niitä on enää luonnonkatastrofien ja ihmisten pöljäilyn takia kehitysmaissa ym.

[Hilppa]

Öö... ihminen on /edelleen) eläinlaji, joten miksi termin "lajikumppani" käyttäminen on jotenkin moitittavaa tms?

Nälänhädät olivat globaalisti tosiaan ihan yleinen riesa vielä 1800-luvulle tultaessa ja vielä sen kestäessäkin. Nyttemmin niitä on enää luonnonkatastrofien ja ihmisten pöljäilyn takia kehitysmaissa ym.

Miksi käytät termiä moitittavaa? Se oli mielipiteeni, vaikka en erikseen ilmaissut sen olevan juuri minun mielipiteeni. Toisaalta minulla on jonkinlainen velvollisuus/oikeus tuoda esiin näkemykseni, koska olen ketjun aloittaja. Itse en halua biologisoida psykologisia, kulttuurisia, teknologiavaikutteisia, yhteiskunnallisia ym. mielestäni selkeästi biologiasta erillään olevia asioita. Ihminen kuitenkin kykenee harkitsemaan toimiessaan ja elämme hyvinkin organisoidusti.

[Psykopatologia]

Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.

Ajattelin niin, että kun ravintoa ei ole ollut saatavilla tasaisesti, niin ahneet pskat ovat sitten onnistuneet keräämään varavaraston, jolla selvisivät kilteimpiä lajikumppaneitaan paremmin niukkojen aikojen yli - ja pääsivät jatkamaan geenejään eteenpäin.

Nykyään pyritään epätoivoisesti löytämään depressiollekin "myönteisiä" puolia lajin kehityshistoriasta.

[Kahvi]

Öö... ihminen on /edelleen) eläinlaji, joten miksi termin "lajikumppani" käyttäminen on jotenkin moitittavaa tms?

Nälänhädät olivat globaalisti tosiaan ihan yleinen riesa vielä 1800-luvulle tultaessa ja vielä sen kestäessäkin. Nyttemmin niitä on enää luonnonkatastrofien ja ihmisten pöljäilyn takia kehitysmaissa ym.

Miksi käytät termiä moitittavaa? Se oli mielipiteeni, vaikka en erikseen ilmaissut sen olevan juuri minun mielipiteeni. Toisaalta minulla on jonkinlainen velvollisuus/oikeus tuoda esiin näkemykseni, koska olen ketjun aloittaja. Itse en halua biologisoida psykologisia, kulttuurisia, teknologiavaikutteisia, yhteiskunnallisia ym. mielestäni selkeästi biologiasta erillään olevia asioita. Ihminen kuitenkin kykenee harkitsemaan toimiessaan ja elämme hyvinkin organisoidusti.

Käytin termiä "jotenkin moitittavaa tms" koska koin vastauksesi siihen moitteena.

Meillä vaikuttaisi olevan erilainen näkemys ihmisistä yleensä; itse koen melko graavisti, että ihmiset yleisesti ovat melko vietti/tunne-ohjautuvia karvattomia apinoita, joitka evoluutiobiologisella skaalalla juoksivat vain hetki sitten karkuun jellonia. Onneksi kuitenkin sivistys alkaa tarttumaan meihin yhä enemmän ja enemmän; toivottavasti olemme osanneet valita päättäjiksimme tuossa suhteessa "valioyksilöitä".

[Kahvi]

Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.

Ajattelin niin, että kun ravintoa ei ole ollut saatavilla tasaisesti, niin ahneet pskat ovat sitten onnistuneet keräämään varavaraston, jolla selvisivät kilteimpiä lajikumppaneitaan paremmin niukkojen aikojen yli - ja pääsivät jatkamaan geenejään eteenpäin.

Nykyään pyritään epätoivoisesti löytämään depressiollekin "myönteisiä" puolia lajin kehityshistoriasta.

Ehkä pikemminkin selittäviä sillä tavoin, että masennuksellakin on ollut jokin (positiivinen) merkitys lajillemme?

No enisei, minun on vaikea ajatella, että ahneus olisi sellainen ihmislajin piirre, joka on tullut meihin vasta joskus antiikin ajalla tms. Taikka että ahneus olisi sairauden kaltainen piirre, anomalia joissain yksilöissä tms.

[Hilppa]

- -

No enisei, minun on vaikea ajatella, että ahneus olisi sellainen ihmislajin piirre, joka on tullut meihin vasta joskus antiikin ajalla tms. Taikka että ahneus olisi sairauden kaltainen piirre, anomalia joissain yksilöissä tms.

Tuosta ei kai ole ollutkaan epäselvyyksiä. Ketjun aloitusviestissä ihmetellään, onko ahneus lisääntynyt meissä ihmisissä.

[Mirri]

Tämä on lähtöasetelma debatille ja peruskysymys keskustelun pohjaksi:

Ovatko ahneus, kateus ja narsismi lisääntyneet maailmassa? Ovatko ihmiset muuttuneet ahneemmiksi kuin mitä olivat ennen teollista ja tietovallankumousta?

Miten voidaan tutkia kyseisiä väittämiä filosofian ja ehkä sosiologian tai jonkun muun humanistisen tieteen keinoin?

Mistä maailmasta on kysymys? Ihmiselämä maapallolla on niin monimuotoista, että varmaan pitäisi jotenkin täsmentää millaisesta - ja kenen - maailmasta tässä puhutaan.
Eivät kaikki maailman ihmiset ole ikinä kuulleetkaan teollisesta vallankumouksesta - tietovallankumouksesta puhumattakaan. Saati että olisivat itse kokeneet ne omassa elämässään tai historiassaan.

On paljon ihmisiä, jotka taistelevat henkensä hädässä niin oman kuin perheensäkin perustarpeiden tyydyttämisen eteen. He saattavat käyttäytyä hyvinkin häikäilemättömästi ja ahneesti - 'itsekkäästi'. Nykyisin - väestöräjähdyksen seurauksena - sellaisia ihmisiä saattaa olla enemmän kuin milloinkaan ennen. Noin ajatellen ehkä voidaan sanoa ahneuden, kateuden ja narsistisuuden lisääntyneen, koska maailmassa on ennennäkemätön ja -kokematon määrä eri ikäisiä ihmisiä, jotka joutuvat tosissaan taistelemaan elossa selviytymisensä puolesta.

[Hilppa]

Tämä on lähtöasetelma debatille ja peruskysymys keskustelun pohjaksi:

Ovatko ahneus, kateus ja narsismi lisääntyneet maailmassa? Ovatko ihmiset muuttuneet ahneemmiksi kuin mitä olivat ennen teollista ja tietovallankumousta?

Miten voidaan tutkia kyseisiä väittämiä filosofian ja ehkä sosiologian tai jonkun muun humanistisen tieteen keinoin?

Mistä maailmasta on kysymys? Ihmiselämä maapallolla on niin monimuotoista, että varmaan pitäisi jotenkin täsmentää millaisesta - ja kenen - maailmasta tässä puhutaan.
Eivät kaikki maailman ihmiset ole ikinä kuulleetkaan teollisesta vallankumouksesta - tietovallankumouksesta puhumattakaan. Saati että olisivat itse kokeneet ne omassa elämässään tai historiassaan.

On paljon ihmisiä, jotka taistelevat henkensä hädässä niin oman kuin perheensäkin perustarpeiden tyydyttämisen eteen. He saattavat käyttäytyä hyvinkin häikäilemättömästi ja ahneesti - 'itsekkäästi'. Nykyisin - väestöräjähdyksen seurauksena - sellaisia ihmisiä saattaa olla enemmän kuin milloinkaan ennen. Noin ajatellen ehkä voidaan sanoa ahneuden, kateuden ja narsistisuuden lisääntyneen, koska maailmassa on ennennäkemätön ja -kokematon määrä eri ikäisiä ihmisiä, jotka joutuvat tosissaan taistelemaan elossa selviytymisensä puolesta.

Lukumääräisesti kyllä, koska maapallon väkiluku on kasvanut. Mutta suhteellisesti arvioiden vaikeissa oloissa elävien määrä ei välttämättä ole muuttunut.

Lisäksi edeltävässä on otettu kantaa ahneuden laatuun. Pakon edessä ja selviytymisen keinona esiintyvä ahneus olisi eri asia kuin konsernijohtajan nostama palkankorotus. Tuolloinkin määrää on vaikea arvioida.

[Hilppa]

Oletan, että "ahneus on kasvanut" –ajatuksen minulle esittäneet ovat tarkoittaneet länsimaisen kohtuullisen hyvinvoivan ihmisen 1900-luvun tai viimeisten vuosikymmenien kehitystä. (Mikä on aivan eri asia.)