Hilppa kirjoitti:Tämä on lähtöasetelma debatille ja peruskysymys keskustelun pohjaksi:
Ovatko ahneus, kateus ja narsismi lisääntyneet maailmassa?
Ovatko ihmiset muuttuneet ahneemmiksi kuin mitä olivat ennen teollista ja tietovallankumousta?
Miten voidaan tutkia kyseisiä väittämiä filosofian ja ehkä sosiologian tai jonkun muun humanistisen
tieteen keinoin?
Psykopatologia kirjoitti:Mutta et ota onkeesi mainintaani teollisen vallankumouksen ajasta.
Kyllästynyt kirjoitti:Luulen ahneuden olevan sisäänrakennettu ihmisen ominaisuus. Joillakin se on voimakkaampi kuin toisilla, ja jotkut ovat hyviä naamioimaan ahneuden kunnianhimoksi.
Mutta ahnehtimisen kohteet vaihtuvat; ennen ahnehdittiin ruokaa ja juomaa, sitten rahaa, taloja ja tavaraa, ja nyt nautintoja ja korkeaa yhteiskunnallista asemaa.
Psykopatologia kirjoitti:Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.
Kahvi kirjoitti:Psykopatologia kirjoitti:Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.
Ajattelin niin, että kun ravintoa ei ole ollut saatavilla tasaisesti, niin ahneet pskat ovat sitten onnistuneet keräämään varavaraston, jolla selvisivät kilteimpiä lajikumppaneitaan paremmin niukkojen aikojen yli - ja pääsivät jatkamaan geenejään eteenpäin.
Kahvi kirjoitti:Öö... ihminen on /edelleen) eläinlaji, joten miksi termin "lajikumppani" käyttäminen on jotenkin moitittavaa tms?
Nälänhädät olivat globaalisti tosiaan ihan yleinen riesa vielä 1800-luvulle tultaessa ja vielä sen kestäessäkin. Nyttemmin niitä on enää luonnonkatastrofien ja ihmisten pöljäilyn takia kehitysmaissa ym.
Kahvi kirjoitti:Psykopatologia kirjoitti:Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.
Ajattelin niin, että kun ravintoa ei ole ollut saatavilla tasaisesti, niin ahneet pskat ovat sitten onnistuneet keräämään varavaraston, jolla selvisivät kilteimpiä lajikumppaneitaan paremmin niukkojen aikojen yli - ja pääsivät jatkamaan geenejään eteenpäin.
Hilppa kirjoitti:Kahvi kirjoitti:Öö... ihminen on /edelleen) eläinlaji, joten miksi termin "lajikumppani" käyttäminen on jotenkin moitittavaa tms?
Nälänhädät olivat globaalisti tosiaan ihan yleinen riesa vielä 1800-luvulle tultaessa ja vielä sen kestäessäkin. Nyttemmin niitä on enää luonnonkatastrofien ja ihmisten pöljäilyn takia kehitysmaissa ym.
Miksi käytät termiä moitittavaa? Se oli mielipiteeni, vaikka en erikseen ilmaissut sen olevan juuri minun mielipiteeni. Toisaalta minulla on jonkinlainen velvollisuus/oikeus tuoda esiin näkemykseni, koska olen ketjun aloittaja. Itse en halua biologisoida psykologisia, kulttuurisia, teknologiavaikutteisia, yhteiskunnallisia ym. mielestäni selkeästi biologiasta erillään olevia asioita. Ihminen kuitenkin kykenee harkitsemaan toimiessaan ja elämme hyvinkin organisoidusti.
Psykopatologia kirjoitti:Kahvi kirjoitti:Psykopatologia kirjoitti:Ehkä ei kuitenkaan, vaan ravinnon "tavallinen" saanti yms.
Ajattelin niin, että kun ravintoa ei ole ollut saatavilla tasaisesti, niin ahneet pskat ovat sitten onnistuneet keräämään varavaraston, jolla selvisivät kilteimpiä lajikumppaneitaan paremmin niukkojen aikojen yli - ja pääsivät jatkamaan geenejään eteenpäin.
Nykyään pyritään epätoivoisesti löytämään depressiollekin "myönteisiä" puolia lajin kehityshistoriasta.
Kahvi kirjoitti:- -
No enisei, minun on vaikea ajatella, että ahneus olisi sellainen ihmislajin piirre, joka on tullut meihin vasta joskus antiikin ajalla tms. Taikka että ahneus olisi sairauden kaltainen piirre, anomalia joissain yksilöissä tms.
Hilppa kirjoitti:Tämä on lähtöasetelma debatille ja peruskysymys keskustelun pohjaksi:
Ovatko ahneus, kateus ja narsismi lisääntyneet maailmassa? Ovatko ihmiset muuttuneet ahneemmiksi kuin mitä olivat ennen teollista ja tietovallankumousta?
Miten voidaan tutkia kyseisiä väittämiä filosofian ja ehkä sosiologian tai jonkun muun humanistisen tieteen keinoin?
Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Tämä on lähtöasetelma debatille ja peruskysymys keskustelun pohjaksi:
Ovatko ahneus, kateus ja narsismi lisääntyneet maailmassa? Ovatko ihmiset muuttuneet ahneemmiksi kuin mitä olivat ennen teollista ja tietovallankumousta?
Miten voidaan tutkia kyseisiä väittämiä filosofian ja ehkä sosiologian tai jonkun muun humanistisen tieteen keinoin?
Mistä maailmasta on kysymys? Ihmiselämä maapallolla on niin monimuotoista, että varmaan pitäisi jotenkin täsmentää millaisesta - ja kenen - maailmasta tässä puhutaan.
Eivät kaikki maailman ihmiset ole ikinä kuulleetkaan teollisesta vallankumouksesta - tietovallankumouksesta puhumattakaan. Saati että olisivat itse kokeneet ne omassa elämässään tai historiassaan.
On paljon ihmisiä, jotka taistelevat henkensä hädässä niin oman kuin perheensäkin perustarpeiden tyydyttämisen eteen. He saattavat käyttäytyä hyvinkin häikäilemättömästi ja ahneesti - 'itsekkäästi'. Nykyisin - väestöräjähdyksen seurauksena - sellaisia ihmisiä saattaa olla enemmän kuin milloinkaan ennen. Noin ajatellen ehkä voidaan sanoa ahneuden, kateuden ja narsistisuuden lisääntyneen, koska maailmassa on ennennäkemätön ja -kokematon määrä eri ikäisiä ihmisiä, jotka joutuvat tosissaan taistelemaan elossa selviytymisensä puolesta.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa