Psykopatologia.munfoorumi.com

Tutkija Jari Hakanen [VTT, sosiaalipsykologian dosentti]

TEEMAT >> TYÖELÄMÄ http://www.hs.fi/tyoelama/Tutkimus+Ty%C ... nettu-aihe

Tutkimus: Työuupumus tarttuu työntekijältä toiselle
14.7.2014 16:23 Päivitetty 14.7.2014 18:17 6 Mervi Juusola

Mitä myönteisempää työntekijöiden välinen vuorovaikutus on ja mitä enemmän he ovat tekemisissä keskenään,
sitä helpommin työuupumus tarttuu. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin työ-
uupumuksen tarttumista hammaslääkäri ja hammashoitaja -työparien välillä.

"Tulos voi tuntua ensin järjettömältä. Mutta mitä myönteisempi ja tiiviimpi työsuhde on, sitä enemmän työkaverille
avaudutaan ja otetaan vastaa toisen kokemuksia, ja sitä enemmän tunnetaan empatiaa", sanoo tutkimusta johtanut
tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa uupumus siirtyi hammaslääkäristä hoitajaan, ei toisin päin.

Hakasen mukaan tämä on tyypillistä: Hierarkiassa alempana oleva kiinnittää helpommin huomiota esimiehen stressiin
kuin toisin päin. Siksi stressi tarttuu työpaikan hierarkiassa ylhäältä alas eli esimieheltä alaisille.

Stressin tarttumista ihmisestä toiseen on tutkittu paljon. Hakasen mukaan stressi tarttuu kolmea reittiä. Yksi reitti on
ilmeiden jäljittely. Ihmiset jäljittelevät luonnostaan toistensa ilmeitä. Jos toinen on kireä ja kulmat kurtussa, omatkin
kulmakarvat kurtistuvat.

Tutkimusten mukaan ilmeet taas vaikuttavat tunteisiin. Esimerkiksi tekohymyllä voi nostaa omaa mielialaa.
Stressaantunut ilme lisää stressaantunutta olotilaa.

Toinen stressin tarttumisreitti on empatia. Stressi tarttuu herkimmin empaattisiin ihmisiin, jotka osaavat
asettua toisen nahkoihin ja myötäelää läheisten tunteita.

Kolmatta reittiä Hakanen kutsuu epäsuoraksi. Jos ihminen on stressaantunut, hän käyttäytyy ikävämmin
työkaveria kohtaan ja heikentää tämän työskentelyilmapiiriä.

Työkaveriltaan voi siis saada tartuntana työuupumuksen, mutta onneksi myös työinnostuksen. Positiivisetkin
tunteet nimittäin tarttuvat työyhteisössä.

Hakasen mukaan työstressin ja työilon kokemiseen vaikuttaa palautumisen taito.

"Työstä pitää irrottautua työajan päätyttyä henkisesti. Täytyy olla riittävästi muutakin elämää. Työtä ei pitäisi
kantaa mielessä kaiken aikaa."

Työterveyslaitoksen tutkimus valmistui alkuvuodesta. Siihen osallistui 470 työparia.
_

(- -)
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa uupumus siirtyi hammaslääkäristä hoitajaan, ei toisin päin.

Hakasen mukaan tämä on tyypillistä: Hierarkiassa alempana oleva kiinnittää helpommin huomiota
esimiehen stressiin kuin toisin päin. Siksi stressi tarttuu työpaikan hierarkiassa ylhäältä alas eli
esimieheltä alaisille.
(- -)

Juuri noin. Kyseessä samaistuminen itselle merkittävään. Näin syntyvät yhteisölliset "sairaus"-
epidemiat kuten talvimasennus, krooninen väsymys ym. Mitä enemmän media niistä jauhaa,
sitä enemmän ne leviävät.

(- -)
Toinen stressin tarttumisreitti on empatia. Stressi tarttuu herkimmin empaattisiin
ihmisiin, jotka osaavat asettua toisen nahkoihin ja myötäelää läheisten tunteita.
(- -)

Terminologia on virheellistä: Kyseessä on identifikaatio eli sama(i)stuminen, joka on
yksi ihmissuhteiden muoto ja joka sekoituu eri asteisesti reaalisiin objekti-suhteisiin.

Riippuvaisilla empatia voi johtaa haitalliseen samaistumiseen.

Tuosta tuli mieleen erään henkilön toteamus omasta hössötyksestään: hän kertoi huomaavansa hössötyksensä erään toisen henkilön seurassa, joka on aina tosi rauhallinen. Ikäänkuin se rauhallisuus myös olisi "tarttunut". Jonkunlaisesta samaistumisesta tuossakin siis kait kysymys.

Semmoinen stressaava ilmapiiri kyllä tarttuu; kun kaikki repii ressiä ja hermoilee, niin sitä alkaa käyttäytymään porukan mukana samalla tavalla hyvin helposti.

Miksi on eri asia tässä yhteydessä? Samanlaista samaistumista se minusta on, oli se suunta sitten terveempään tai sairaampaan suuntaan.

Kyllä hysteerinen masennus voi parantua, jos joku sanoo:
"Olet niin kaunis!"

Psykopatologia kirjoitti:Kyllä hysteerinen masennus voi parantua, jos joku sanoo:
"Olet niin kaunis!"

Onko tuollainen koskaan käytännössä toiminut?

A-studiossa NYT Mindfulness työuupumuksen hoidossa. Siinä franchising-yrittäjä hakee apua stressiin mindfulness-viikonloppukurssilta.

Voiko maailma enää hullummaksi mennä?

Kyllästynyt kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Kyllä hysteerinen masennus voi parantua, jos joku sanoo:
"Olet niin kaunis!"

Onko tuollainen koskaan käytännössä toiminut?

Verhaeghen mukaan. Itse en muista hysteeriseen masennukseen törmänneeni.

Kyllähän foorumillakin raportoidaan triviaalien tapahtumien vahva vaikutus oman mielentilan kohenemiseen.

Mielestäni en yleensä leiki tyhmää. Mihin viittaat?

trisse kirjoitti:Ai mikä siinä on niin hullua?

Voit itse katsoa sen ja eilisiltaisen A-studion. Hullua oli se, että eilen Punnitse&Säästä franchising-yrittäjän tukalaa tilannetta emoyhtiön omistajavaihdoksen yhteydessä käsiteltiin A-studiossa ja tänään samaisen puljun yrittäjä (ei sama henkilö) hakee apua Mindfulnessista. Sitten vielä lopussa yrittäjä toteaa, että kyllä (150€) kurssi auttoi ajattelemaan uudella tavalla, että ei enää ota niin vakavasti työtä. Mutta ilme kasvoilla oli yhtä pingottunut (vaikka hymyilikin) kuin ennen kurssiakin.

Mindfulnesstaitojen käytöstä kouluopetuksessa kerrottiin myös, mikä oli ohjelman parempaa antia.

22:32
(- -)
"Työstä pitää irrottautua työajan päätyttyä henkisesti. Täytyy olla riittävästi muutakin elämää.
Työtä ei pitäisi kantaa mielessä kaiken aikaa."
(- -)

Tuo on suosittu iskulause. Riippuu työstäkin; itse kannan työtä päässäni kaiken aikaa.

Tutkija antaa neuvoksi rikkaamman työn ulkopuolisen elämän.
Mutta usein tyhjästä on paha nyhjäistä.

trisse kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Mielestäni en yleensä leiki tyhmää. Mihin viittaat?

No minusta joku triviaali asia esim. uiminen tai ystävän tapaaminen hyvinkin parantaakin mielialaa
muttei tuollainen sanominen (varsinkaan pysyvästi).

Minusta esittämäsi asiat eivät ole tiviaaleja.

Kyse oli hysteriformisista ihmisistä.

Ennen vanhaan varoiteltiin, että ei saa mennä mukaan psykoottisen harhoihin.
Tämä ymmärrettiin useimmiten niin, että kuuntelija pyrki sitten ignoroimaan harhoja.

Oppi kumpusi luultavasti ainakin kahdesta ajattelutavasta:
1. Jos kuuntelet harhoja, kuunteleminen toimii operanttina vahvistajana, jolloin psykoottisen harhat vahvistuvat.
2. Jos kuuntelet harhoja, olet kohta syvällä suossa, ja samastuminen yms. ovat uhkaamassa. Molemmat menevät sekaisin!

Kuka oli muuten naispsykiatri, joka sanoi, että eihän ennenkään ole kuunneltu hullujen harhoja (tms.)?
Eikä aikaakaan kulunut, kun kaikki räpläsivät Breivikin Manifestia netissä. Ja etsivät yhtenevyyksiä ties mihin ideologioihin.

Uutta tuo minulle.

Psykopatologia kirjoitti:Uutta tuo minulle.

Siis henkilö (suomalainen), jonka lausumaa Breivikistä pidit järkevänä ja olit aiemmin pitänyt älyttömänä hänen asekieltovetoomustaan.

Psykopatologia kirjoitti:Ennen vanhaan varoiteltiin, että ei saa mennä mukaan psykoottisen harhoihin.
- -

Entä nykyisin?

Hilppa kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Uutta tuo minulle.

Siis henkilö (suomalainen), jonka lausumaa Breivikistä pidit järkevänä ja olit aiemmin pitänyt älyttömänä hänen asekieltovetoomustaan.

Psykologi Jaana Haapasalo.

trisse kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Ennen vanhaan varoiteltiin, että ei saa mennä mukaan psykoottisen harhoihin.

Mihin tuo assosiaatio liittyy?

Aloitusviestiin.