Hermes kirjoitti:Olen siis harjoitellut zen-meditointia. Aluksi viidenkin minuutin harjoittelu, esimerkiksi vain hengitykseen keskittyminen, oli hyvin vaikeaa, mutta vähitellen ja toistettuna se helpottui ja siitä tuli mukavaa. Ajattelenkin sitä sekä esimerkiksi joogaa tai chi kungia oikein tehtynä jonkinlaisena mielen tai kehon treeninä, jota voisi verrata esimerkiksi juoksemiseen. Noissa tekniikoissa ja koulukunnissa voi olla myös vaarojakin esimerkiksi mt-ongelmaisille, noihin juttuihin liittyy myös paljon hörhöilyä ja niin edelleen.
Jill kirjoitti:Santra, minunkin pääni sisällä tapahtuu ihan liikaa ja yleensä kaikkea ahdistavaa.
Hengityksen tarkkailuun keskitytään joissain jooga- liikkeissä.
Se ei aina onnistu pitkään, mutta jos onnistuu edes hetkekin, niin olen huomannut,
että se jotenkin todella puhdistaa "turhista" ajatuksista.
Minulla ei ole hyvä keskittymiskyky. Ajatukset ikäänkuin ottavat minut valtaansa
ja huomioni herpaantuu. Yksi syy miksi aloitin joogan (ihan tavallisen joogan, ei mitään
uskonnollisuutta mukana) on se, että haluan hälyn ja taustamelun lakkaavan, haluan
pois ajatusten vankilasta parempaan tilaan, jossa opin päästämään irti niistä ajatuksista
jotka jotenkin minua ja mielenterveyttäni uhkaavat.
Hermes, minusta tuo kuulostaa hienolta. En yhtään ihmettele miksi teet niin tai miksi
haluat tehdä niin.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa