Ryyppääminen uhkaa suurten ikäluokkien muistiaViina altistaa alkoholidementialle ja muille muistisairauksille.
Vaarassa ovat etenkin suurkuluttajat.6.7.2014 8:46
Jorma Palovaara HELSINGIN SANOMAT
http://www.hs.fi/kotimaa/Ryypp%C3%A4%C3 ... 4532562273___________________________________________________________________________________________________________________
F a k t aDementia on oirekokonaisuus, jonka useimmiten aiheuttaa riittävän pitkälle edennyt muistisairaus.
Tavallisimmat etenevät muistisairaudet ovat:
Alzheimerin tauti (n. 60 – 70 %)
Aivoverenkierron häiriöön liittyvä eli vaskulaarinen muistisairaus (n. 10 – 20 %)
Lewyn kappale -sairaudet eli Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus ja
. Alzheimerin tauti Lewyn kappale -taudin piirtein (yht. n. 10 - 15 %)
Otsaohimolohko-rappeumat (n. 5 – 10 %)
Harvinaisia eteneviä sairauksia ovat Huntingtonin tauti, Creutzfeldt - Jakobin tauti ja Nasu - Hakolan tauti.
Muita harvinaisia syitä ovat B12- tai B1-vitamiinin puute, kuppa, hiv, Lymen tauti, hyvänlaatuinen aivokasvain,
. aivoselkäydinnesteen kierron häiriö (= NPH), pitkään kestänyt vaikea masennus sekä runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö.
____________________________________________________________________________________________________________________
Alkoholi heikentää kymmenientuhansien muistisairauksista kärsivien suomalaisten terveyttä. Ongelma kasvaa, kun alkoholin käyttöön tottuneet suuret ikäluokat vanhenevat.
Vakavin alkoholin aiheuttamista muistisairauksista on alkoholidementia, mutta alkoholi voi altistaa myös muille muistisairauksille.
"Aivoja rappeuttavien sairauksien syntyminen ei yleensä johdu vain yhdestä syystä", sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri
Ari Rosenvall. Hän on työskennellyt muistisairaiden potilaiden kanssa vuosikymmeniä.
"Esimerkiksi toistuvat päävammat voivat saada muistisairauden puhkeamaan aikaisemmin, jos sellaiseen on taipumusta. Alkoholi on samanlainen vaaratekijä."
Rosenvallin mukaan parhaillaan eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat ovat riskiryhmää, jos he eivät vähennä alkoholin käyttöä ikääntymisen myötä, jolloin alkoholin sietokyky heikkenee.
"Valitettavasti eläkkeelle siirtyessään ihmiset näyttävät yleensä lisäävän juomistaan", hän toteaa.
Luotettava tutkimusnäyttö alkoholin vaikutuksesta Alzheimerin taudin puhkeamiseen on Rosenvallin mukaan vielä heikkoa, mutta epäsuoraa näyttöä on.
"Tiedetään, että tietynlainen perimä altistaa ylipäätään aivojen vaurioitumista niin tapaturman, Alzheimerin taudin kuin alkoholin vaikutuksesta."
Suomessa on nykyisin yli satatuhatta muistisairasta. Heidän toimintakykyään alkoholinkäyttö heikentää hyvin nopeasti.
"Kun asiaa katsotaan käytännön näkökulmasta, meillä on paljon ikäihmisiä, joilla on muistiongelmia, ja suurella osalla siinä on alkoholin käyttö mukana", Rosenvall sanoo.
Riski sairastua alkoholidementiaan on ihmisillä, jotka ylittävät alkoholin suurkulutuksen rajat. Raja on naisilla 16 alkoholiannosta viikossa ja miehillä 24 annosta.
Riskiin ja sairauden puhkeamisen ajankohtaan vaikuttavat esimerkiksi geneettiset erot, kertoo psykiatrian erikoislääkäri
Silja Runsten Turun vanhuspsykiatriasta.
"Jos henkilö on juonut riskirajoilla 30 vuotta, työkykyyn vaikuttavia muistihäiriöitä voi ilmetä jo ennen 50 vuoden ikää. Alzheimerin tautiinhan sairastuvat lähinnä vanhat ihmiset", Runsten toteaa.
Salon A-klinikalla työskentelevä
Sari Mäkinen kertoo, että nuorin hänen kohtaamansa alkoholidementiasta kärsivä potilas on ollut kolmekymppinen.
"Hän oli käyttänyt runsaasti alkoholia nuoruusiällä", Mäkinen kertoo.
Mäkinen oli mukana kolmivuotisessa projektissa, jossa pyrittiin kehittämään alkoholidementian tunnistamista ja hoitoa.
Sairautta on vaikea tunnistaa, koska alkoholiongelma peittää helposti sairauden taakseen.
"Sairaudesta on puhuttu aika vähän julkisuudessa, vaikka aivot vaurioituvat ennen esimerkiksi maksan vaurioitumista."
Mäkisen mukaan diagnosointia vaikeuttaa myös se, että kognitiota mittaava testi voidaan tehdä vasta noin kuukauden raittiin jakson jälkeen.
Tämän jälkeen sairastava pitäisi motivoida käymään sairaalassa verikokeissa ja aivojen kuvantamisessa.
Mäkinen arvioikin, että alkoholidementia on alidiagnosoitu.
Koska juomisen lopettaminen pysäyttää alkoholidementian etenemisen, alkoholidementikot ovat yleensä paremmassa kunnossa kuin Alzheimer-potilaat.
"Tästä syystä alkoholidementikot turhautuvat nopeasti hoitopaikoissa, jossa heille ei ole vertaistaan seuraa. Turhautuminen voi ilmetä tunnepurkauksina", sanoo vastaava sairaanhoitaja
Tytti Tuppurainen.
Hän työskentelee Salossa sijaitsevassa A-klinikan Hillerinkujan palveluasumisyksikössä. Siellä hoidetaan muistisairaita, joilla on ollut jossain vaiheessa elämäänsä alkoholiriippuvuus.
Kaikkien alkoholiperäisten muistisairauksien kokonaismäärää on Tuppuraisen mukaan vaikea arvioida.
"Jotain voidaan päätellä näistä luvuista: muistisairauspoliklinikoiden potilaista joka viidennellä on taustallaan alkoholin suurkulutusta, ja joka neljännellä yli 65-vuotiaalla alkoholin suurkuluttajalla on muistisairaus."
_