Alkoholi-dementiako?

[Psykopatologia]

Ryyppääminen uhkaa suurten ikäluokkien muistia

Viina altistaa alkoholidementialle ja muille muistisairauksille.
Vaarassa ovat etenkin suurkuluttajat.

6.7.2014 8:46 Jorma Palovaara HELSINGIN SANOMAT http://www.hs.fi/kotimaa/Ryypp%C3%A4%C3 ... 4532562273
___________________________________________________________________________________________________________________

F a k t a
Dementia on oirekokonaisuus, jonka useimmiten aiheuttaa riittävän pitkälle edennyt muistisairaus.

Tavallisimmat etenevät muistisairaudet ovat:
Alzheimerin tauti (n. 60 – 70 %)
Aivoverenkierron häiriöön liittyvä eli vaskulaarinen muistisairaus (n. 10 – 20 %)
Lewyn kappale -sairaudet eli Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus ja
. Alzheimerin tauti Lewyn kappale -taudin piirtein (yht. n. 10 - 15 %)
Otsaohimolohko-rappeumat (n. 5 – 10 %)
Harvinaisia eteneviä sairauksia ovat Huntingtonin tauti, Creutzfeldt - Jakobin tauti ja Nasu - Hakolan tauti.
Muita harvinaisia syitä ovat B12- tai B1-vitamiinin puute, kuppa, hiv, Lymen tauti, hyvänlaatuinen aivokasvain,
. aivoselkäydinnesteen kierron häiriö (= NPH), pitkään kestänyt vaikea masennus sekä runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö.
____________________________________________________________________________________________________________________

Alkoholi heikentää kymmenientuhansien muistisairauksista kärsivien suomalaisten terveyttä. Ongelma kasvaa, kun alkoholin käyttöön tottuneet suuret ikäluokat vanhenevat.

Vakavin alkoholin aiheuttamista muistisairauksista on alkoholidementia, mutta alkoholi voi altistaa myös muille muistisairauksille.

"Aivoja rappeuttavien sairauksien syntyminen ei yleensä johdu vain yhdestä syystä", sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall. Hän on työskennellyt muistisairaiden potilaiden kanssa vuosikymmeniä.

"Esimerkiksi toistuvat päävammat voivat saada muistisairauden puhkeamaan aikaisemmin, jos sellaiseen on taipumusta. Alkoholi on samanlainen vaaratekijä."

Rosenvallin mukaan parhaillaan eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat ovat riskiryhmää, jos he eivät vähennä alkoholin käyttöä ikääntymisen myötä, jolloin alkoholin sietokyky heikkenee.

"Valitettavasti eläkkeelle siirtyessään ihmiset näyttävät yleensä lisäävän juomistaan", hän toteaa.

Luotettava tutkimusnäyttö alkoholin vaikutuksesta Alzheimerin taudin puhkeamiseen on Rosenvallin mukaan vielä heikkoa, mutta epäsuoraa näyttöä on.

"Tiedetään, että tietynlainen perimä altistaa ylipäätään aivojen vaurioitumista niin tapaturman, Alzheimerin taudin kuin alkoholin vaikutuksesta."

Suomessa on nykyisin yli satatuhatta muistisairasta. Heidän toimintakykyään alkoholinkäyttö heikentää hyvin nopeasti.

"Kun asiaa katsotaan käytännön näkökulmasta, meillä on paljon ikäihmisiä, joilla on muistiongelmia, ja suurella osalla siinä on alkoholin käyttö mukana", Rosenvall sanoo.

Riski sairastua alkoholidementiaan on ihmisillä, jotka ylittävät alkoholin suurkulutuksen rajat. Raja on naisilla 16 alkoholiannosta viikossa ja miehillä 24 annosta.

Riskiin ja sairauden puhkeamisen ajankohtaan vaikuttavat esimerkiksi geneettiset erot, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Silja Runsten Turun vanhuspsykiatriasta.

"Jos henkilö on juonut riskirajoilla 30 vuotta, työkykyyn vaikuttavia muistihäiriöitä voi ilmetä jo ennen 50 vuoden ikää. Alzheimerin tautiinhan sairastuvat lähinnä vanhat ihmiset", Runsten toteaa.

Salon A-klinikalla työskentelevä Sari Mäkinen kertoo, että nuorin hänen kohtaamansa alkoholidementiasta kärsivä potilas on ollut kolmekymppinen.

"Hän oli käyttänyt runsaasti alkoholia nuoruusiällä", Mäkinen kertoo.

Mäkinen oli mukana kolmivuotisessa projektissa, jossa pyrittiin kehittämään alkoholidementian tunnistamista ja hoitoa.

Sairautta on vaikea tunnistaa, koska alkoholiongelma peittää helposti sairauden taakseen.

"Sairaudesta on puhuttu aika vähän julkisuudessa, vaikka aivot vaurioituvat ennen esimerkiksi maksan vaurioitumista."

Mäkisen mukaan diagnosointia vaikeuttaa myös se, että kognitiota mittaava testi voidaan tehdä vasta noin kuukauden raittiin jakson jälkeen.

Tämän jälkeen sairastava pitäisi motivoida käymään sairaalassa verikokeissa ja aivojen kuvantamisessa.

Mäkinen arvioikin, että alkoholidementia on alidiagnosoitu.

Koska juomisen lopettaminen pysäyttää alkoholidementian etenemisen, alkoholidementikot ovat yleensä paremmassa kunnossa kuin Alzheimer-potilaat.

"Tästä syystä alkoholidementikot turhautuvat nopeasti hoitopaikoissa, jossa heille ei ole vertaistaan seuraa. Turhautuminen voi ilmetä tunnepurkauksina", sanoo vastaava sairaanhoitaja Tytti Tuppurainen.

Hän työskentelee Salossa sijaitsevassa A-klinikan Hillerinkujan palveluasumisyksikössä. Siellä hoidetaan muistisairaita, joilla on ollut jossain vaiheessa elämäänsä alkoholiriippuvuus.

Kaikkien alkoholiperäisten muistisairauksien kokonaismäärää on Tuppuraisen mukaan vaikea arvioida.

"Jotain voidaan päätellä näistä luvuista: muistisairauspoliklinikoiden potilaista joka viidennellä on taustallaan alkoholin suurkulutusta, ja joka neljännellä yli 65-vuotiaalla alkoholin suurkuluttajalla on muistisairaus."
_

[Psykopatologia]

Suuri uutinen on, että "viina altistaa alkoholidementialle" ja että muistisairauksien
yksi h a r v i n a i n e n syy on "runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö".

Kyseessä on taas yksi ansiokas Hesarin tieteellinen artikkeli.

[Hilppa]

Suuri uutinen on, että "viina altistaa alkoholidementialle" ja että muistisairauksien
yksi h a r v i n a i n e n syy on "runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö".

Kyseessä on taas yksi ansiokas Hesarin tieteellinen artikkeli.

Pitäisi olla tilastoja, jotta voisi arvioida, kuinka suuri uutinen onkaan. Erään aiemman tiedeartikkelin mukaan muistan määritellyn, että Suomessa olisi noin 400 000 alkoholin suurkuluttajaa. Siinä pohdinnat alkoholin moninaisista haitoista yhteiskunnastamme perustuivat tuohon likimääräisen lukuarvoon.

[Psykopatologia]

Kuten asiantuntevasta http://en.wikipedia.org/wiki/Alcohol-related_dementia n artikkelista voi todeta,
alkoholi-dementian tieteellien asema on epävarma.

[Hilppa]

Kuten asiantuntevasta http://en.wikipedia.org/wiki/Alcohol-related_dementia n artikkelista voi todeta,
alkoholi-dementian tieteellien asema on epävarma.

More research is needed. Ja 60 vrk raittiutta, jotta voitaisiin diagnosoida. Kuukausi kuivilla ei siis riittäisikään diagnosointiin, kuten ansiokkaan Hesarin tieteellisen artikkelin mukaan.

Mutta mitä itse ehdottaisit suurkuluttajavanhusten, jotka eivät pärjää omin avuin, hoidoksi? Sopiva määrä kossua päivässä ja virikkeellinen ympäristö, jossa ei tavisdementtejä aiheuttamassa turhautumia?

[Kahvi]

Artikkelin mukaan korrelaatio ryyppäämisen ja dementian välillä on melko voimakas. Ilmeisesti taas on jäänyt se kausaalisuuden tarkastelu vähemmälle huomiolle?

[Psykopatologia]

Kuten Hesarin artikkelissa todetaan - aivan oikein - pitkäaikainen ja runsas juominen on suhteellisen harvinainen
muistisairauksien syy. "Pistokävely" http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo92117.pdf on yleisempää.

Jos runsaastikin ryyppäävä huolehtii ravinnostaan eikä kolhi kaaliaan, selvää kognitiivista heikentymistä ei
välttämättä tule. Kuitenkin persoonallisuus muuttuu usein kapeammaksi yms.

[Psykopatologia]

Jos alkolista saatu tyydytys on yliarvoista, henkilö ei näe vaivaa muiden, kypsempien
tyydytysten eteen. Kiinnostuksen kohteet niukkenevat, luovuus kirpoaa etc.

[santra]

Runsaan päivittäisen alkoholinkäytön haitat varmasti ovat jokaisen tiedossa, niittenkin jotka kaikesta huolimatta jatkavat juomistaan. Jokaisellahan on oikeus tehdä omalle elimistölleen mitä haluaa.Useimmat krooniset alkoholisoituneet yksilöt eivät enää ole kiinnostuneita omasta itsestään.Pään täyttää alkoholin lisäksi vain tieto mistä saa päihdettä.Juodaan sinolia ja tuulilasin pesunestettä ja mitä niitä onkaan jos ei ole rahaa muuhun, pääasia että juovutaan, elimistöstä viis.
Alkoholidementia on kuitenkin kaikkinensa järkyttävä ja itsehankittu ennenaikainen muistisairaus joka johtaa jo vaurioituneen mielen ja elimistön rappeutumiseen. Usein kaikki tapahtuu niin hitaasti ettei asianomainen edes huomaa tai huomaa, muttei osaa tai jaksa enää välittää. Ontietysti poikkeuksiakin. On hyvinkin nuoria "dementikoita" joilla löytyy alkoholismi pohjalta.
Olen itse hoitanut eri ikäisiä dementoituneita alkoholisteja, joten minulla on tästä tietoa.
Ei ihmisen dementian pelosta tarvitse alkaa absolutiksi, on vaan hallittava oma juomisensa. Näinhän on elämässä kaikkialla. Oma itse on kehonsa ja elimistönsä paras tulkki.

Oma isoisäni eli 99 vuotiaaksi, otti aamuin illoin pikku lasillisen konjakkia ja sanoi sen olevan pitkäikäisyytensä salaisuus.

[Psykopatologia]

Aivan. Ja kun lisäksi syöt hyvin!

[santra]

Hyvän ruuan kanssa hyvä viini ja kahvin kanssa konjakki, juhlapäivinä kuoharia, joskus jotain muuta jolloinkin. ,,.
Kuitenkin ainakin minulla homma hanskassa, vaikka hanska joskus onkin hukassa

[santra]

Jos alkolista saatu tyydytys on yliarvoista, henkilö ei näe vaivaa muiden, kypsempien
tyydytysten eteen. Kiinnostuksen kohteet niukkenevat, luovuus kirpoaa etc.

Kyllä minä ainakin tykkään (yhä) lukea ja älyllisistä haasteista. En ole tietenkään pahimpia tapauksia...

Trisse olet hyvinkin järkevä ja fiksu ja tiedät asioista paljon. Vaikket lasiin syljekään en usko
sinun alkodementiaan sairastuvan.

[Psykopatologia]

F a k t a
Dementia on oirekokonaisuus, jonka useimmiten aiheuttaa riittävän pitkälle edennyt muistisairaus.

Tavallisimmat etenevät muistisairaudet ovat:
___________________________________________

Tulisi kirjoittaa:

F a k t a
Dementia on oirekokonaisuus, johon useimmiten liittyy riittävän pitkälle edennyt muistisairaus.

Tavallisimmat etenevät dementiat ovat:

Nykyinen nimitys on Lewyn kappale -dementia.

[santra]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dementia#Syyt:
(lainaukset tästä artikkelista)
"-sekä alkoholin, eräiden lääkeaineiden tai huumeiden pitkäaikainen käyttö.
- Yksi dementoiva sairaus on myös Lewyn kappale -tauti johon kuuluu monesti myös todentuntuisia näköharhoja ja Parkinsonin taudin kaltaisia oireita." (Kuten PP mainitsi jo tuossa aiemmin.)
Siis pitkäaikainen keskushermostoon ja lopulta koko elimistöön kohdistuva ja koko elämisen laatuun vaikuttava kokonaisuus
Olipa dementiaan johtava syy /syyt mikä / mitkä tahansa, sen aiheuttamat seuraukset ihmiselimistössä tulisi huomioida läheisten ja hoitohenkiläkunnan taholta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.


Mielestäni tähän kohtaan olisi myös paikallaan lisätä

Dementoituneen oikeudet:
Dementoituneen 12 oikeutta:
Saada tietää, mikä sairaus aiheuttaa hänelle dementiaoireen
Saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa sairauteensa
Säilyttää toimintakykynsä suunnitelmallisen ja yksilöllisen avun turvin niin pitkään kuin mahdollista
Tulla kohdelluksi aikuisena
Tuntea, että hänet otetaan vakavasti
Olla ilman rauhoittavaa lääkitystä aina, kun se on mahdollista
Asua tutussa, turvallisessa ympäristössä, jossa hänen erityistarpeensa otetaan huomioon
Olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänkulkunsa ja tottumuksensa
Käydä säännöllisesti kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolella
Saada ohjausta mielekkääseen, aikuiseen minä-kuvaan tukevaan toimintaan joka päivä
Kosketukseen: halauksiin, hellyyteen ja toisen ihmisen läheisyyteen
Hoitoon, jota toteuttaa ammattitaitoinen, dementoituneen ihmisen hoitoon perehtynyt henkilökunta
(Virginia Bell & David Troxel 1994)

[Psykopatologia]

Voi käydä liian kalliiksi.

[santra]

Niinpä, ihmisoikeuksien vuoksi harva on valmis tekemään rahallisia "uhrauksia"

[Hilppa]

Niin ja olisi myös hoitohenkilökunnalle mukavampaa työtä, jos työ ei koostuisi pelkästään kiireisistä vaippa- ja syöttökierroksista. Saataisiin ihmisiä ehkä helpommin kiinnostumaan dementoituneiden hoitotyöstä.

[santra]

Niin ja olisi myös hoitohenkilökunnalle mukavampaa työtä, jos työ ei koostuisi pelkästään kiireisistä vaippa- ja syöttökierroksista. Saataisiin ihmisiä ehkä helpommin kiinnostumaan dementoituneiden hoitotyöstä.

Ihmetyttää että joku tuollaista jaksaa tehdä - missään muodossa!

Luojan kiitos että on niitä ketkä jaksavat! Kaikki me tulemme ennemmin tai myöhemmin vanhoiksi, dementeiksi, toisten autettaviksi , jossei satu niin onnekkaasti, että pääsee lähtemaan ns.Suorin jaloin, saappaat jalassa"

Arvokasta työtä jota ei arvosteta riittävästi.
Sitähän on kokeiltu, että perushoitoon ja erikoishoitoon olisi oma henkilökunta.Nykyresusseilla
sitä on käytännössä mahdoton toteuttaa. Tyylillä "kaikki tekevät kaikkea" on pakko mennä eteenpäin.
Maahanmuuttajia työllistetään laitosapulaisiksi jotka pääasiallisesti syöttävät ja vaihtavat vaippoja.
Kouluttamattomina he eivät saa juurikaan muuta tehdä.Töissä oppimista osataan myös hyödyntää. Tavallaan työkokemuksen mukaan" erikoistutaan"
Mieleeni on jäänyt erään "hoidokkini" sanat, kun olin häntä hoitamassa: Hän ei ollut dementikko, järki oli kirkas mutta keho ei totellut,
"_ Kun sinä olet tässä , minkäväriset kädet sinua hoitavat?"
Se oli pysähdyttävä tuokio. Toki minulla ei ole mitään maahanmuuttajia ja heidän työllistämistään vastaan. Tasa-arvoisiahan siinäkin ollaan, tai pitäisi olla.Sitä paitsi he saattavat olla parempia ihmisläheisen hoidon toteuttamisessa oman kulttuurinsa tapojen vuoksi.Vanhus kyllä oudoksuu mustaihoista miestä joka tulee esim . häntä pesemään. niin tekisin minäkin vaikken ole vähääkään rasistinen

Mutta kuten sanottu, jonkunhan tätä hyvin tärkeää työtä on tehtävä, hyvä että toistaiseksi vielä löytyy ihmisiä jotka haluavat .

[santra]

Heh varsinaisesta aiheesta poiketen pääsin tässä lempiaiheeseeni:- vanhusten ja dementikkojen ym hoito ja siihen liittyvät puutteet.Ikinä en tästä lakkaa " vaahtoamasta!" Asia on liian tärkeä jäädäkseen huomioimatta.

[santra]

Niin ja olisi myös hoitohenkilökunnalle mukavampaa työtä, jos työ ei koostuisi pelkästään kiireisistä vaippa- ja syöttökierroksista. Saataisiin ihmisiä ehkä helpommin kiinnostumaan dementoituneiden hoitotyöstä.

Ihmetyttää että joku tuollaista jaksaa tehdä - missään muodossa!

Luojan kiitos että on niitä ketkä jaksavat! .

No vittu (sorge!) se on aivan helvetin upeaa! Näin persoonallisuushäiriöisen näkökulmasta jopa jaloa, ihailtavaa, uskomatonta tms! Mutta minä en tekisi!

Kukin tehköön mihin kykenee , mutta jokikinen olemme joskus riippuvaisi muistakin.