Heli Heiskasen mukaan ei-herkän voi olla mahdoton käsittää, miten herkkä ihminen kokee ympäristönsä. Herkkien kokemuksia saatetaan vähätellä.
TEEMAT >> ELÄMÄ http://www.hs.fi/elama/Herkk%C3%A4+saat ... 1249471173
Herkkä saatetaan leimata häiriköksi
– testaa herkkyytesi HS:n testissä
29.5.2014 10:30 | 28 | Anna T o m m o l a
Psykologi Heli Heiskanen on aina tiennyt olevansa erityisen herkkä. Hän kannustaa kaltaisiaan tarkkailemaan stressitasoja,
vaikka sykemittarin kanssa.
_______________________________________________________________________________________________
Heli Heiskanen
Kuka? 42-vuotias psykologi ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kouluttaja Origonova-yrityksessään.
Syntynyt Espoossa, asuu Jyväskylässä puolison ja kissan kanssa.
Mistä tunnetaan? On pitänyt Herkkyytesi voima -blogia ja järjestänyt samannimisiä koulutuksia
Helsingissä ja Jyväskylässä kesästä 2013. Tekee tutkimusta erityisherkkien kokemuksista.
Mistä ei tunneta? Suunnitteli nuorempana taiteilijan uraa ja maalaa edelleen – mutta tykkää myös
"nostaa rautaa". Kävi alle parikymppisenä punttisalilla viidesti viikossa ja on nyt uudestaan innostunut
siitä.
Heli Heiskasen 3 parasta
Kirjat
"Olen rakastanut kirjoja pikku lapsesta saakka. Olen lukenut elämäni aikana tuhansia ihmisen elämää
ja kehitystä koskevia teoksia. Nyt kirjoitan niitä itsekin."
Rauha
"Yksinolo ja hiljaisuus ovat minulle elintärkeitä. Kun kuljen kaupunkien väliä, ajan mieluiten omalla
autolla, vaikka se onkin epäekologista. Juna on usein liian virikkeellinen ympäristö, kun teen muuten
ihmissuhdetyötä."
Luonto
"Se edustaa minulle harmoniaa ja läsnäoloa. Tykkään liikkua luonnossa. Asuinkin muutaman vuoden
metsän keskellä."
___________________________________________________________________________________________________
Usein aamuisin, kun psykologi Heli Heiskanen istuu kotonaan Jyväskylässä ja selailee keittiön pöydän ääressä Keskisuomalaista, hänen silmänsä kostuvat. Se liikuttaa, jos joku on onnistunut, löytänyt oman juttunsa elämässä tai auttaa toisia.
Liian rankat uutiset Heli hyppää yli.
"Tarvitseeko meidän oikeasti tietää kaikki rikokset ja onnettomuudet? Jos täytymme pahasta olosta, paha leviää. Kun itse voi hyvin, levittää hyvinvointia läheisille ja maailmaan. Itseään saa ja pitää suojella, se on viisautta", Heli sanoo.
Heli on aina tiennyt olevansa tavallista herkempi, mutta vasta vuosien myötä hän on oppinut, miten laajasti se vaikuttaa. Nyt hän kouluttaa muitakin arvostamaan herkkyyttään ja suojautumaan ylikuormitukselta.
Tämä lapsi on erittäin herkkä – niin totesi jo aikoinaan neuvolan terveydenhoitaja kovin säikyn Heli-vauvan äidille.
Käsitys erityisherkkyydestä synnynnäisenä ominaisuutena on alkanut nousta keskusteluun Suomessakin sen jälkeen, kun yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Elaine Aronin teos Erityisherkkä ihminen (Highly Sensitive Person) ilmestyi suomeksi viime vuonna. Marraskuussa perustetussa Suomen erityisherkkien yhdistyksessä on nyt noin 750 jäsentä.
Elaine Aron käsittelee herkkyyttä ilmiönä, jolla on biologinen perusta. Hänen mukaansa noin 15 – 20 prosenttia ihmisistä on hermojärjestelmältään erityisen herkkiä – kaikissa kulttuureissa, niin miehissä kuin naisissa, aikuisissa ja lapsissa.
Aronin mukaan herkän ihmisen tahdosta riippumaton hermosto reagoi voimakkaasti ärsykkeisiin, kuten valoihin, hälyyn, makuihin, hankaaviin saumoihin tai kofeiiniin. Herkkä havainnoi tarkkaan sekä ympäristöään että sisäistä maailmaansa. Herkkyys voi ilmetä myös vahvoina taidekokemuksina ja taipumuksena imeä itseensä toisten tunnetiloja.
Moni on löytänyt Aronin määritelmästä itsensä ja helpottunut: en olekaan outo ja viallinen. Herkkyys ei ole sairaus tai vamma eikä vaadi diagnoosia, mutta sen tiedostaminen voi auttaa ymmärtämään itseä ja jaksamaan paremmin.
Heli tutustui Aronin ajatteluun jo aiemmin englanniksi. Se oli tärkeä käännekohta sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti.
"Se loksautti palat kohdalleen", hän sanoo.
Heli oli ehtinyt pohtia herkkyyttä jo pitkään. Esimerkiksi työterveyspsykologina toimiessaan hän kohtasi uupuneita ja huomasi, miten eri tavoin ihmiset reagoivat stressiin ja ristiriitoihin. Levoton työympäristö tai kireä tunnelma voi uuvuttaa herkän, vaikka muut eivät näyttäisi vielä kärsivän.
"Kaikki eivät vain kestä samaa prässiä. Se ei ole vastarintaa, heikkoutta tai laiskuutta vaan fysiologinen tosiasia", Heli sanoo.
"Herkkä ihminen itse ja ympäristö eivät usein tunnista, mistä jaksamattomuus johtuu ja mitä sille kannattaisi tehdä. Moni on sairauslomalla turhaan, jos väsymyksen syytä ja oikeita apukeinoja ei tunnisteta."
Herkäksi itsensä mieltävät eivät ole yhdestä muotista. Kaikki eivät suinkaan ole ujoja ja eteerisiä, vaan ulospäin suuntautunut ja elämyshakuinenkin voi olla herkkä.
"Ekstrovertti saattaa vain tajuta herkkyytensä hitaammin, ja hänen voi olla erityisen vaikea osata ottaa aikaa palautumiseen. Myös ulkopuolisten voi olla vaikea uskoa sosiaalisen ja puheliaan ihmisen herkkyyttä", Heli sanoo.
Ei-herkän voi ylipäätään olla mahdoton käsittää, miten herkkä ihminen kokee ympäristönsä. Herkkien kokemuksia saatetaan vähätellä. Kaikkiahan melu tai huonosti istuvat kengät vähän ärsyttävät!
"Melu häiritseekin monia, mutta se volyymitaso, jolla ääni alkaa tuntua melulta, voi herkällä olla ihan toinen. Olin äskettäin hierojalla, ja sisään mennessäni siellä soi kaunis musiikki, mutta aivan liian kovalla. Pyysin musiikin puolet hiljaisemmalle, että pystyin rentoutumaan."
Erityisherkkä ihminen väsyy muita helpommin virikkeellisessä paikassa tai ihmisten parissa. Aivoihin tulee niin paljon informaatiota, Heli selittää.
"Jos sitä ei tiedosta ja tunnista, se alkaa kuormittaa liikaa. Itse en viihdy meluisissa tapahtumissa tai isoissa kauppakeskuksissa, koska niissä on liikaa virikkeitä."
Herkkyydessä on sekä hyvät että huonot puolensa. Helin mukaan herkät ovat hyviä havaitsemaan vaaran ensi merkit, jos työpaikalla on esimerkiksi ilmapiiriongelmia tai huono sisäilma. Eri vaihtoehtojen seurauksia tarkkaan punnitseva herkkä voi olla tärkeä kumppani johtajalle, jolta vaaditaan ripeyttä ja suoraviivaisuutta.
Tunnollisuutta ei saisi käyttää työelämässä hyväksi niin, että puurtaja kuluu loppuun, Heli varoittaa. Painostus tai kilpailu voi lukita herkän ihmisen täysin. Avokonttori on monelle kauhistus.
Työpaikoilla pitäisi Helin mielestä huomioida ihmisten erilaisuus – eikä nähdä sitä hankalana erityiskohtelun vaatimisena.
"On työnantajankin etu järjestää työolot niin, että kaikki pystyvät suoriutumaan töistään parhaalla mahdollisella tavalla."
Heli soisi tiedon erityisherkkyydestä leviävän myös opettajille ja ammattikasvattajille. Hän uskoo, että iso osa lasten käytöshäiriöistä, tunne-elämän epätasapainosta ja ylivilkkaudesta johtuu siitä, että herkkyyttä ei ole huomattu.
"Päiväkotiympäristössä ei yleensä ole tarpeeksi rauhaa ja väljyyttä erityisherkälle lapselle. Lapsella ei myöskään ole suojamekanismeja eikä tapoja toimia kuormittavassa tilanteessa. On iso riski, jos lapsi leimataan pienestä saakka häiriötapaukseksi."
Heli itse pärjäsi koulussa ja tykkäsikin siitä. Hän oli taiteellinen ja tunnollinen: kaunokirjoitusta harjoiteltaessa opettaja oli huolissaan siitä, että tyttö hermostui, jos kirjaimista ei tullut täydellisiä.
"Koen, että täydellisyyden tavoittelu kumpuaa eheyden ja harmonian kaipuusta. Herkkä ihminen usein huomaa vivahteet ja aistii tarkasti yksityiskohtia."
Heli kiinnostui varhain ihmisen henkisestä kehityksestä. Jo teininä hän luki aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Intuitio on toiminut hänellä tärkeänä ohjenuorena.
"Aha, nyt tuli tämmöinen." Heli laittaa kädet rinnalleen kuvatessaan tunnetta, kun intuitio alkaa ohjata, eikä auta kuin seurata perässä.
Aikoinaan mieleen tuli ajatus sosiaalialan opinnoista: Haluan auttaa lapsia.
Ja vähän myöhemmin oivallus, joka tuli nuorelle sosiaalityöntekijälle kesken kahvitauon: Haluan psykologiksi.
Heli ehti toimia vuosia työterveyspsykologina lääkäriasemalla, kunnes intuitiolla oli jälleen asiaa: Tämä on väärä maaperä. Hän tulisi perustamaan kokonaisvaltaisen hyvinvointikeskuksen.
Ja niin hän perustikin. Ison yrityksen hallinnolliset vastuut vain olivat lopulta liikaa, eikä omalle työlle tuntunut jäävän riittävästi tilaa.
Heli pitää nyt taukoa vastaanottotoiminnasta, keskittyy kouluttamaan, kirjoittaa kirjaa ja tekee tutkimusta suomalaisten herkkien kokemuksista. Sanottavaa on ainakin viiden kirjan verran, ja on paljon muutakin, mitä voisi tehdä. On pakko priorisoida. Riittävän levon ja vapaa-ajan tärkeyttä herkälle ei voi kyllin korostaa.
"Välillä joudun pakottamaan itseni siihen, koska minulla on tosi kiinnostava työ", Heli myöntää.
Moni tietää, että pitäisi levätä, mutta ei osaa. Kun käy kierroksilla pitkään, stressitilaa ei enää erota normaalista. Ahdistusoireidenkin taustalla voi olla yksinkertaisesti ylivirittynyt keho.
"Itse olen käyttänyt apuna sykevälivaihtelumittausta, joka kertoo objektiivisen totuuden kehon stressitilasta ja palautumisesta", Heli vinkkaa.
Herkästä ihmisestä voi joskus tuntua siltä, että muut jaksavat ja saavat aikaan enemmän. Parempi on olla vertailematta, Heli toteaa ja hymyilee levollisesti.
"Minun ohjenuorani on, että teen sitä, mikä sopii minulle."
), kun joskus saan olla yksin kotona.
Ilmeisesti erityisherkkyys auttaa ihmistä pysymään enemmän "kartalla" ympäristön tapahtumista...