Pro älykkyys

[Psykopatologia]

TEEMAT >> TIEDE http://www.hs.fi/tiede/Mit%C3%A4+%C3%A4 ... #kommentit

Mitä älykkäämpi lapsi, sitä enemmän elinvuosia

Psykologian apulaisprofessori Markus Jokela on havainnut, että älykkäät elävät kauemmin,
eikä asuinalue vaikuta terveyteen

26.5.2014 13:54 | 27 | Antti Kivimäki

"Tutkimusyhteisö on muuttunut avoimemmaksi 'nollatuloksille', joissa tutkittavien asioiden
välillä ei havaita jännittävää yhteyttä", Jokela toteaa.

Tuttu tilanne psykologian apulaisprofessorin Markus Jokelan työhuoneella:

"Taas löydös, jota tuskin katsotaan hyvällä", Jokela sanoo ja naurahtaa yhtaikaa hämillisenä ja innostuneena.

Jokela huomasi, että asuinalue ei vaikuta ihmisten terveyteen.

Hyvämaineisilla alueilla toki elää keskimääräistä terveempää väkeä. Se selittyy sillä, että terveet hakeutuvat näille alueille.

Jokela analysoi tilasto-ohjelmilla australialaista aineistoa, jossa oli seurattu 20 000:ta ihmistä kymmenen vuoden ajan kysellen kaikenlaista.

Tutkimusjakson aikana osa väestä muutti alueelta toiselle – mutta heidän terveyttä ja hyvinvointia mittaavat indikaattorit eivät siitä värähtäneet.

"Itsekin hämmästyin. Oletin sosiaalitieteiden hengessä, että asuinalueella olisi edes jotain vaikutusta. Tällaisten tulosten äärellä punnitaan tutkijan asenne. Faktojen edessä pitää nöyrtyä."

Jokela on siitä outo psykologian tutkija, että hän ei hae totuutta yksilön päästä vaan massoista. Hän analysoi kymmenientuhansien ihmisten seurantatutkimuksia.

Hän myös kokoaa eri tieteenalojen tuloksia yhdeksi tilastoksi. Isojen aineistojen pohjalta voi tehdä aiempaa luotettavampia tulkintoja todellisuudesta.

Tilastollinen psykologia tai muodikkaammin big data -tutkimus löi läpi maailmalla 2000-luvulla – big datan voisi suomentaa suuraineistoksi.

Ensinnäkin tietotekniikka kehittyi. Toiseksi suurten tutkimusten aineisto – kuten esimerkiksi 18 000 vuonna 1958 syntynyttä brittiä – oli kypsynyt siihen ikään, että heidän elämästään saattoi päätellä jotain.

Brittiaineistosta Jokela havaitsi esimerkiksi, että seitsenvuotiaan käytöshäiriöt ennustivat varhaisempaa kuolemaa.

"Odotettava tulos, mutta ei väistämätön. Onhan seitsemänvuotiaalla aikuisuuteen matkaa monta vuotta."

"Psykologian tuloksista jokaisella on mielipide. Niitä pidetään joko itsestään selvinä – tai ehdottoman väärinä."

Etenkin äly kuohuttaa. Lapsuuden älykkyysosamäärällä (ÄO) on havaittu vankka yhteys kuolleisuuteen: mitä korkeampi ÄO, sen enemmän elinvuosia.

Tulosta selittää osittain luokkatausta. Älykkäät pärjäävät koulussa. He pääsevät siisteihin toimistotöihin ja käyttävät tuloillaan yksityislääkärin palveluja.

Tämäkään ei selitä kaikkea.

Tutkijoiden vahvin arvaus mysteeriin on, että jos hermosto suoriutuu sukkelasti älytestistä, se luultavasti säätelee mestarillisesti myös tiedostamattomia toimintoja, kuten ruoansulatusta ja hormonieritystä.

Jokelalla on löydös, joka tukee tätä teoriaa. Hän havaitsi, että myös sisaruksen ÄO ennustaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoinfarktiin.

"Ihmisillä on taipumus tehdä ihmistieteiden tuloksista poliittisia johtopäätöksiä. Se vaikeuttaa keskustelua."

Jokelan menetelmä koota yhteen useita tutkimuksia on viime vuosina käynyt suositummaksi psykologien piirissä. He ovat kokeneet kriisejä siitä, että pienillä otoksilla tehtyjä kokeita ei ole voitu toistaa.

Alan slangia lainaten "Mozart-efekti rapisee". Taannoin luultiin varmasti, että Mozartin soittaminen lisää vauvojen älyä. Sitten huomattiin, että mikä tahansa musiikki kelpaa, itse asiassa mikä tahansa virike.

"Tutkimusyhteisö on muuttunut avoimemmaksi 'nollatuloksille', joissa tutkittavien asioiden välillä ei havaita jännittävää yhteyttä", Jokela toteaa.

Hän jaksaa alituiseen epäillä omia tuloksiaan. Hän aikoo seuraavaksi testata, päteekö australialaisten johtopäätös siitä, että asuinalue ei vaikuta terveyteen, myös suomalaisiin, saksalaisiin, brittiläisiin ja yhdysvaltalaisiin.

"Ehkä Australiassa väestörakenne on erilainen kuin muissa maissa tai aineistossa oli jotain muuta erityistä."

[urrr]

Älykkyyden yhteys elinikään on tietääkseni vaikka kuinka kauan sitten jo todettu.

Tuosta asuinalueen vaikuttamattomuudesta terveyteen en ole kuullut, päinvastaista kyllä, mm. liikennemelun yhteys sydänsairauksiin ja stressiin on todettu. Terveysvaikutukset ovatkin siis yhteydessä muihin tekijöihin.

[Psykopatologia]

Savusumu myös ja kaivostyö.

[Hilppa]

Missä määrin älykkyys korreloi esimerkiksi itsekkyyden kanssa?

(Joku tietysti vetää johtopäätöksen, että olisin kommunisti. En ole. Eikä tarkoitus ole provosoida. Uteliaisuuttani mietin vastausta siihen, missä määrin on tutkittu älykkyyden suhdetta muihin ominaisuuksiin. Ja voiko sellaista edes tutkimuksen keinoin selvittää.)

[tris]

Missä määrin älykkyys korreloi esimerkiksi itsekkyyden kanssa?

Miten mittaisit itsekkyyttä?

[Psykopatologia]

TEEMAT >> RAHA http://www.hs.fi/raha/Rikkaat+ovat+%C3% ... 2027902041

Rikkaat ovat älykkäämpiä kuin köyhät – Miksi?
9.6.2014 10:33 | 99 | Maria Pettersson HELSINGIN SANOMAT
(- -)

[Psykopatologia]

Pertti Luukkonen (1971): Uudenaikaistuminen ja mielenterveys.
Sosiologian laudaturtyö, Helsingin yliopisto. - xi + 192 s.

Kyseessä on luultavasti Suomen ensimmäinen koko väestöä (tässä 21 - 40 -vuotiaat)
koskeva sosiaalipsykiatrinen tutkimus. Lähetin (omalla kustannuksellani) kysely-
lomakkeet 820 suomalaiselle (poislukien Ahvenanmaan).

[Lette]

Pertti Luukkonen (1971): Uudenaikaistuminen ja mielenterveys.
Sosiologian laudaturtyö, Helsingin yliopisto. - xi + 192 s.

Kyseessä on luultavasti Suomen ensimmäinen koko väestöä (tässä 21 - 40 -vuotiaat)
koskeva sosiaalipsykiatrinen tutkimus. Lähetin (omalla kustannuksellani) kysely-
lomakkeet 820 suomalaiselle (poislukien Ahvenanmaan).

Olisi mielenkiintoista tietää tutkimuksesta enemmän.
Maallikkona ajattelen, että älykkyyden arvo on siinä miten sitä käytetään.
Kansanomainen nimitys "terve järki" on enemmän kuin älykkyys.

[Psykopatologia]

Palajan.

[Psykopatologia]

Ennen nykyisiä opintopisteitä ja -viikkoja (esimerkiksi) Helsingin yliopiston
historiallis-kielitieteellisessä osastossa opintojen laajuus ilmaistiin arvo-
sanoilla laudatur, cum laude ja approbatur (joissa useimmiten oli vielä
määre välttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot). FK (nyk.) FM-tutkinnossa
pääaineessa tuli olla laudatur ja siiheen kuuluva tieteellinen pro grdu
-tutkielma. Tavallisimmin FM-tutkinnossa oli yksi laudatur ja kaksi cum
laudea, joista toinen sai olla muusta tiedekunnasta: esimerkiksi
psykologiassa laudatur sekä cum laudet kasvatustieteessä ja (valtio-
tieteellisen) sosiologiassa.

Toinen, hieman vaativampi kombinaatio oli kaksi laudaturia ja yksi
approbatur, jolloin sivu-laudaturista piti tehdä (pro gradua vastaava)
laudatur-tutkielma.

Lisensiaatti-tutkimukset vastasivat hyvnkin nykyisiä tohtorin-väitös-
kirjoja, kuten myös laatumääreen laudatur tai magna cum laude
saaneet pro gradut.

[Psykopatologia]

16:16

Pertti Luukkonen (1971): Uudenaikaistuminen ja mielenterveys.
Sosiologian laudaturtyö, Helsingin yliopisto. - xi + 192 s.

Kyseessä on luultavasti Suomen ensimmäinen koko väestöä (tässä 21 - 40 -vuotiaat)
koskeva sosiaalipsykiatrinen tutkimus. Lähetin (omalla kustannuksellani) kysely-
lomakkeet 820 suomalaiselle (poislukien Ahvenanmaan).

Kunnan ihmisten sosiaalinen asema (ammatin arvostus, koulutus ym.) korreloi lievästi
mutta konsistentin negatiivisesti psykopatologisten (lähinnä neuroottisten) oireiden
määrään; ts. korkeampi-statuksiset olivat keskimäärin hieman terveempiä. Sama
negatiivinen korrelaatio ilmeni myös oireiden määrän ja kunnan uudenaikaisuuden
suhteen.

Kun kunnan uudenaikaisuuden (ajateltu) "vaikutus" eliminoitiin osittais-korreelaatio-
analyysilla, putosi oireiden määrän ja kunnan uudenaikaisuuden korrelaatio nolla-
tasolle; ts. mitään ns. kontekstuaali-vaikutusta ei (kunnalla) ollut. Ko. korrelaatio
johtui vain siitä, että uudenaikaisemmissa kunnissa asui keskimäärin korkeampi-
statuksisia ihmisiä.

Lievä kontekstuaali-vaikutus sen sijaan ilmeni kunnan uudenaikaisuuden ja
ihmisten emotionaalisen joustavuuden välillä: Täten riippumatta statuksesta
uudenaikaisempien kuntien asukkaat olivat hieman joustavampia kuin sisarensa
ja veljensä vanhanaikaisemmissa kunnissa. Trendi oli selvin vanhemmissa ikä-
ryhmissä.

Saadut korrelaatiot olivat parhaimmillaan (alle) 0,20 luokkaa - siis varsin
vaatimattomia - mutta kuitenkin tilastollisesti merkitseviä tapausten suuren
määrän vuoksi.