Psykopatologia.munfoorumi.com

Epäilen kärsiväni jonkinlaisesta existentiaalisesta ahdistuksesta. Jo vuosien ajan on elämääni varjostanut pelko, ei omastani vaan läheisteni mahdollisesta kuolemasta. Ihan sama kuinka hyvällä mallilla elämäni on ollut, siltin varjona on ollut ja on jatkuva pelko, että menetän jonkun läheiseni.
Olen kuullut, että KBT olisi hyvä apu ko. vaivaan, mutta en jaksa käydä terapiassa.
Haluaisin kuulla onko täällä muita vastaavasta vaivasta kärsiviä ja mitä asialle voi tehdä...!? Vai voiko mitään?

Kuvailisin tuonkaltaista ajattelua ennemmin jonkinlaiseksi pakko-oireiseksi ajatteluksi. Varmaan eksistentiaalisen ahdistuksen kourissa kamppailevalla voi olla pelkoja esim. läheisten menettämisestä, mutta eivät pelkät pelot mielestäni riitä eksistentialistisen ahdistuksen määritelmäksi.

Kai CBT tai KKT.

Eksistentiaalinen ahdistus - kokonaisvaltaisena ihmisessä olevana
- olisi kai kuitenkin enemmän analyyttisen työskentelyn heiniä.
Eihän ole mitään spesifejä pois-opittavia asioita yms.

Harjoittiko Laing eksistentiaalista psykoterapiaa?

http://en.wikipedia.org/wiki/R._D._Laing

"Laing's views on the causes and treatment of serious mental dysfunction, greatly influenced by existential philosophy, ran counter to the psychiatric orthodoxy of the day by taking the expressed feelings of the individual patient or client as valid descriptions of lived experience rather than simply as symptoms of some separate or underlying disorder."

http://www.goodreads.com/book/show/4965 ... vided_Self

Laing: The Divided Self: An Existential Study in Sanity and Madness

http://www.ehinstitute.org/01-20-2004.html

Szasz, Laing and Existential Psychotherapy

Eikö se Laing ollut se tyyppi joka piti sitä taloa jossa se yksi skitsofrenikkonainen esim. maalasi kakallaan aina seiniä ja hänen tehtävänsä oli käydä skitsofrenia läpi itsekseen ja päästä sitten yli siitä? Tuollaista terapiaa voinee kutsua ihan miksi itse haluaa...

Oikeasta eksistentiaalisesta ahdistuksesta kärsivät eivät hae apua mistään terapioista, vaan lukevat Nietzscheä ja Kiergegaardia ja kävelevät ympäri vuoden tummissa vaatteissa pitkällä mustalla takilla.

tris kirjoitti:Eikö se Laing ollut se tyyppi joka piti sitä taloa jossa se yksi skitsofrenikkonainen esim. maalasi kakallaan aina seiniä ja hänen tehtävänsä oli käydä skitsofrenia läpi itsekseen ja päästä sitten yli siitä? Tuollaista terapiaa voinee kutsua ihan miksi itse haluaa...

En ole koskaan tutustunut Laingin teoksiin, mutta uskoakseni anekdoottisi ei anna ihan kokonaista tai tasapainoista kuvaa hänen työstään tai ajatuksistaan.

Did You Used to be R.D. Laing ? (Full Documentary) 1:31:56 http://www.youtube.com/watch?v=P0mZkfSfSdM

(Kiva että tänne kirjoittelee henkilö joka käyttää sanaa anekdootti)

Aivan, luin Mary Barnesin "Matka hulluuteen" kymmenisen vuotta sitten. En muistanut hänen nimeään, mutta muistin tuon dokumentin nimen. Katson dokumentin, kun olen fiiliksillä. Barnesin kirja oli aika hardcorea.