Psykologian professori jakaa lapset neljään ryhmään sosiaalisen käyttäytymisen perusteella. Yksi kiinnostavimmista ja haastavimmista lapsityypeistä on ystävällinen ja ilkeä kontrolloija, joka osaa manipuloida toisia jo tarhaiässä.
Jotkut lapset hämmentävät niin kavereitaan kuin aikuisiakin käyttäytymisellään. Yhtenä hetkenä he ovat todella mukavia, ystävällisiä ja hyvin käyttäytyviä – ja seuraavana hetkenä häikäilemättömän ilkeitä, härnääviä ja kiusaavia.
Omat vanhemmatkin ovat usein pulassa ja huolissaan lapsen ailahtelevan käyttäytymisen vuoksi. Miksi lapsi on häijy ja kiusaava, vaikka hän on saanut hyvän kasvatuksen?
Teksasin yliopiston psykologian professori Patricia Hawley on tutkinut pienten lasten sosiaalisia suhteita ja vallankäyttöä. Hän on myös vieraillut Turun yliopistossa luennoimassa siitä, miksi jotkut lapset käyttäytyvät välillä mukavasti, välillä ilkeästi.
"Hawleylla on evoluutiopsykologinen näkökulma lasten sosiaaliseen käyttäytymiseen. Hänen mukaansa sosiaalisessa ympäristössä on rajallinen määrä resursseja, kuten leluja, ystäviä, hyväksyntää ja huomiota. Lapset kilpailevat jo ennen kouluikää näistä resursseista, kuten ystävistä ja itseen kohdistuvasta huomiosta", kertoo Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli.
Hawleyn mukaan lapset käyttävät erilaisia strategioita tavoitellessaan sosiaalisia resursseja. Osa käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti. Toiset ovat selkeästi aggressiivisia sanallisesti tai fyysisesti. Kolmannet käyttävät kaksoisstrategiaa: He ovat sekä ystävällisiä että aggressiivisia. He ovat sosiaalisesti hyvin tarkkanäköisiä lapsia, mutta he käyttävät tätä kykyään pienestä pitäen manipulointiin, riitelyyn ja itsensä esille tuomiseen.
Lapset osaavat manipuloida toisia lapsia sekä aikuisia jo ennen kouluikää, Hawley sanoo.
Neljättä ryhmää Hawley kutsuu ei-kontrolloijiksi. He ovat lapsia, jotka eivät osaa pelata sosiaalisia pelejä.
"He menevät muiden mukana sen sijaan että pyrkisivät aktiivisesti saavuttamaan omia tavoitteitaan toisiin vaikuttamalla", Salmivalli kertoo.
Kaksoisstrategiaa käyttävä kontrolloija on kiehtova ystävä. Hän osaa olla hauska ja hänen seurassaan on jännittävää – kunnes hän ryhtyy ilkeäksi. Nämä lapset valitsevat tarkasti, kenelle he ovat ystävällisiä ja kenelle ilkeitä.
Kun oman lapsen ystäväksi osuu tällainen kontrolloija, vanhemmat usein neuvovat lastaan välttämään hankalaa kaveria.
Näitä lapsia on kuitenkin jokaisessa koulussa ja naapurustossa. Heidän kanssaan on hyvä oppia pärjäämään. Siksi on tärkeää, että lapsi tietää, mikä on hyvää ja huonoa kaveruutta, osaa pitää puolensa ja taitaa tehokkaan kielenkäytön.
Lapsen on tärkeää osata sanoa: "Tuo oli inhottavasti sanottu. Jos haluat olla kaverini, lopeta ärsyttäminen nyt."
Kaksoisstrategiaa käyttävä kiusaaja härnää niitä, jotka hermostuvat herkimmin tai eivät uskalla reagoida lainkaan. Lapsi, joka reagoi rauhallisen jämäkästi, pärjää heidän kanssaan paremmin.
santra kirjoitti:http://myrskykari.tripod.com/psykiatria/huomionhakuinen.html
manipuloiva persoona , manipulaarinen persoonallisuushäiriö.
tris kirjoitti:Minkälaisista asioista (psykopatologiasta, lapsuudesta ym) manipulatiivisuus saa alkunsa?
Mirri kirjoitti:12.43. Lisäys. Manipulatiivisuus on synnyinlahja, koska se on elinehto. Sitä vain ei tarvita enää, kun pieni ihminen alkaa oppia sosiaalisia taitoja. Aikuisuudessa pitäisi olla opittuna muita keinoja pikkulapsen manipulatiivisuuden tilalla.
tris kirjoitti:No harvallepa ne jää kehittymättä. Jopa useimmilla rajatiloille kehittyy nuo taidot (tiedän tuttavapiiristäni).
Mirri kirjoitti:tris kirjoitti:No harvallepa ne jää kehittymättä. Jopa useimmilla rajatiloille kehittyy nuo taidot (tiedän tuttavapiiristäni).
Persoonallisuushäiriöisyys on tila, jossa juuri niissä taidoissa on puutteita; käyttäytyminen ja muu suhtautuminen ympäristöön ihmisineen on kaavoihin kangistunutta, jäykkää ja joustamatonta.
tris kirjoitti:Rajanveto manipulaatiolla ja aikuisen neuvottelutaidoilla on veteenpiirretty viiva
A: Mentäisiinkö katsomaan leffa x?
B: Minä oikeastaan olisin halunnut leffa y:n
A: Äh. Leffa x:ssä on Brad Pitt ja häneenhän olet ollut aina hulluna!
B: Nii... mutta hesarissa oli aika hyvä arvostelu y:stä
A: Huomasitko että se on K16 - tarkoittaa että aika paljon väkivaltaa. Varsinkin Tarantinon tuntien!
B: Okei, kyllä mulle sopii sekin että mennään katsomaan x
Neuvottelua vaiko manipulaatiota?
tris kirjoitti:Rajanveto manipulaatiolla ja aikuisen neuvottelutaidoilla on veteenpiirretty viiva
A: Mentäisiinkö katsomaan leffa x?
B: Minä oikeastaan olisin halunnut leffa y:n
A: Äh. Leffa x:ssä on Brad Pitt ja häneenhän olet ollut aina hulluna!
B: Nii... mutta hesarissa oli aika hyvä arvostelu y:stä
A: Huomasitko että se on K16 - tarkoittaa että aika paljon väkivaltaa. Varsinkin Tarantinon tuntien!
B: Okei, kyllä mulle sopii sekin että mennään katsomaan x
Neuvottelua vaiko manipulaatiota?
tris kirjoitti:Mirri kirjoitti:tris kirjoitti:No harvallepa ne jää kehittymättä. Jopa useimmilla rajatiloille kehittyy nuo taidot (tiedän tuttavapiiristäni).
Persoonallisuushäiriöisyys on tila, jossa juuri niissä taidoissa on puutteita; käyttäytyminen ja muu suhtautuminen ympäristöön ihmisineen on kaavoihin kangistunutta, jäykkää ja joustamatonta.
Kuinka monta rajatiladiagnoosin saanutta sinä tunnet? Minä ainakin kolme. Kukin osaa joustaa omalla tavallaan.
Persoonallisuushäiriöiden olennainen piirre on jo nuorella iällä ilmennyt ja itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen. Eri persoonallisuushäiriöissä ongelmana voi olla tapa havainnoida tai tulkita omia tai toisten tunteita ja ajatuksia, tunneilmaisujen voimakkuus tai häilyvyys, alttius impulsiiviseen käytökseen tai vuorovaikutuskyvyn vaikeudet.
Mirri kirjoitti:tris kirjoitti:Rajanveto manipulaatiolla ja aikuisen neuvottelutaidoilla on veteenpiirretty viiva
A: Mentäisiinkö katsomaan leffa x?
B: Minä oikeastaan olisin halunnut leffa y:n
A: Äh. Leffa x:ssä on Brad Pitt ja häneenhän olet ollut aina hulluna!
B: Nii... mutta hesarissa oli aika hyvä arvostelu y:stä
A: Huomasitko että se on K16 - tarkoittaa että aika paljon väkivaltaa. Varsinkin Tarantinon tuntien!
B: Okei, kyllä mulle sopii sekin että mennään katsomaan x
Neuvottelua vaiko manipulaatiota?
Millaisen vastauksen haluaisit leffaesimerkkiin liittyvään kysymykseesi?
Minulla tulee mieleen, että onko leffaan meneminen ja leffan valitseminen suurikin neuvottelemis- (tai manipuloimistaitoa) vaativa ongelma ratkaistavaksi. Toki mitä joustamattomampia ihmiset ovat sitä suurempi vaara varmaan on ajautua törmäyskurssille jopa elokuvan vuoksi.
Mirri kirjoitti:Kysymykseesi on vaikea vastata, koska esimerkki ei kerro A:n ja B:n keskinäisestä suhteesta yhtään mitään; ei heidän käyttäytymisestään, kehonkielestään, yms. Ne ovat tärkeitä asioita mietittäessä neuvotellaanko esimerkissä vai manipuloidaanko (kielteisessä mielessä) ja jos manipuloidaan, niin kuka ja ketä.
Mirri kirjoitti:B saattoi olla neuvottelutaitoinen ja joustava, tai sitten hän alistui A:n edessä tietäen omien mielipiteiden esittämisen olevan turhaa.
Mutta jospa B:llä onkin periaatteenaan, että ehdotti A mitä hyvänsä hän on aina tekemässä asian toisin kuin A tahtoisi ja suostuu vasta näyttävästi ja ikään kuin uhrautumisen sävyttämänä; hiljaa mielessään halusi katsomaan juuri A:n ehdottamaa x:ää, muttei voinut A:lle myöntää tämän ehdotuksen olevan hieno ja houkutteleva.
Avoimeksi kysymykseksi jää sekin, että miten A olisi suhtautunut, jos B olisi kieltäytynyt hänen ehdotuksestaan.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa