Pahuus

Pahuus

ViestiKirjoittaja trissie » 02.05.2014 03:20

Tämä tuli tuosta seksiketjusta hyväksikäyttöineen mieleen... miten ihmiset perustelevat itselleen tosi pahojen tekojen tekemistä kuten raiskauksia, insestiä, huumeiden myymistä? Onko asiaa tutkittu varsinaisesti? ovatko nuo teot heidän mielestään väärin vai eivätkö he allekirjoita yleisiä moraalikäsityksiä? Kuinka helposti ihminen pystyy unohtamaan yksittäisen pahan teon? Eli jos isä vaikka käyttäisi lastaan hyväksi kerran tai hakkaisi vaimon kerran niin kuinka todennäköistä seon että koko asia painuisi piilotajuntaan?
trissie
 

Re: Pahuus

ViestiKirjoittaja Hilppa » 02.05.2014 08:16

Ihminen on mestari selittelemään asioita omalta kannaltaan ja puolustautumaan. Raiskaajan näkemys saattaa olla, että nainen ansaitsi sen ja että "se lunttu halusi sitä". Osalla raiskaajista ei esiinny katumusta teon johdosta. Se on osa monimutkaista patologiaa.
Hilppa
 

Re: Pahuus

ViestiKirjoittaja Kahvi » 02.05.2014 08:44

Kirjavinkit kirjoitti:Hannu Lauerma: Pahuuden anatomia
kirjoittanut ELINA — 1.8.2009
Edita, 2009


Kuva

Pahuus, hulluus vai poikkeavuus? Rikospsykiatri Hannu Lauerma käsittelee aggressiivisuutta sekä luonnonilmiönä että ääri-ilmentyminä yksilöissä, yhteisöissä ja instituutioissa. Murhamieli ja muu pahuus voi näyttäytyä psykopaatin impulsiivisina väkivallantekoina tai tekijälle nautintoa tuottavina sarjamurhina, mutta myös fanaattisen uskonlahkon seksuaalisadistisena lasten hyväksikäyttönä tai kollektiivin sitouttamisena kuvitellun maallisen tai taivaallisen onnelan tavoitteluun.

”Pahuuden anatomia” on hyvä nimi kirjalle, jossa villakoiran ydintä etsitään luonnontieteellisin painotuksin. Lauerma tunnustaa materialistisen katsantonsa jo esipuheessaan, ja jatkossa vallitseva paradigma on luonnontieteellinen, evoluutioteoria. (--)

(--)
http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/pahuuden-anatomia/

Tämä Lauerman kirja on niitä kirjoja, jotka pitäisi lukea. Kun vaan muistaisin/ehtisin... Mutta varmaan on ainkain hyvin lähellä Trissen kysymää pahuuden tutkimusta. Jos ei muuten, niin vankila-srinkkinä Lauerma on nähnyt monenmoista pahista.
Kahvi
 

Re: Pahuus

ViestiKirjoittaja tris » 02.05.2014 14:10

Luulen että oon lukenut tuon tai ainakin jonkun Lauerman mutten pitänyt sitä kovin antoisana.
tris
 

Re: Pahuus

ViestiKirjoittaja urrr » 02.05.2014 15:10

Natsit yrittivät hävittää juutalaiset koska nämä olivat pahoja kieroja ihmisiä jotka aiheuttaneet niin paljon kärsimystä maailmaan ja ylväille saksalaisille erityisesti. Ei siinä sen kummempaa selittelyä vaadita. Sodissa myös yleensä vihollinen pyritään näkemään jonain muuna kuin ihmisenä ja itsen tai oman porukan veroisena.
Murhia on helppo selittää väistämättöminä, murhatun itsensä aiheuttamina, esim. huumevelkojen takia. Insesti menee rakkautena ja raiskaus on helppo selittää vaan seksinä jota molemmat halusivatkin.

Se selittely loppujen lopuksi on aika helppoa. Varsinkin tapahtuneen jälkeen.

Vaikea esim. kuvitella että joku hyväksikäyttäisi vain kerran lastaan, tai löisi vaan kerran puolisoaan. Hyväksikäyttö varmasti lähtee ensin pienestä, koskettelusta tms, samaten ensimmäinen kunnon, voimakas lyönti tuskinpa on ensimmäinen lyönti.


Otsikon "pahuus" laveudessaan on mielenkiintoinen. Onko esim. netissä riehuminen pahuutta, tai väärin? Miten ihminen selittää itsellensä internet trollauksen?
urrr
 

Re: Pahuus

ViestiKirjoittaja urrr » 02.05.2014 15:16

Kahvi kirjoitti:(--) http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/pahuuden-anatomia/

Tämä Lauerman kirja on niitä kirjoja, jotka pitäisi lukea. Kun vaan muistaisin/ehtisin... Mutta varmaan on ainkain hyvin lähellä Trissen kysymää pahuuden tutkimusta. Jos ei muuten, niin vankila-srinkkinä Lauerma on nähnyt monenmoista pahista.


Lauermalla on muistaakseni toinenkin hyvä kirja lähellä aihetta. Sitä olen hieman lueskellut mutta loppujen lopuksi ei siinä minusta kovin ihmeellisistä asioista ole kyse.
urrr
 

Re: Pahuus

ViestiKirjoittaja Golden flower » 02.05.2014 17:45

tris kirjoitti:Luulen että oon lukenut tuon tai ainakin jonkun Lauerman mutten pitänyt sitä kovin antoisana.

Sama.

Samoin Ann Heberleinin Pieni kirja pahuudesta http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirja/393 vaikutti vähän mitäänsanomattomalta.
Golden flower
 

Re: Pahuus

ViestiKirjoittaja santra » 02.05.2014 20:03

http://www.kysypois.com/2013/04/07/voik ... -tai-paha/
tässä kommentteja ko keskustelusta höystettynä omilla ajatuksillani

Minä en usko että täysin hyvää tai täysin pahaa ihmistä on olemassa.
Jokaisesta ihmisestä löytyy sekä hyvää että pahaa.
Jollain sitä pahaa voi olla enemmän kuin hyvää (ja tosinpäin),

Vaikea krooninen sairaus tai henkilökohtainen menetys saattaa tosin katkeroittaa ja tehdä ihmisestä muitten silmissä pahan, jopa lähimpienkin, jotka yrittävät omalla tavallaan käsitellä niitä muutoksia jotka ovat syystä tai toisesta saaneet ihmisen mielen valtaansa.Usein sekoitetaankin katkeruus ja pahuus keskenään, no eiväthän ne itseasiassa kovin kaukana ole toisistaan.Niihin löytyy vain usein ihan eri syyt.

Jokaisesta ihmisestä löytyy arvaamattomia voimavaroja .Kumpaankin suuntaan.
Elämä on valintoja, sattumia ja (epä)onnea. Jokainen meistä on kykeneväinen hyviin ja pahoihin tekoihin, ei ole vain hyviä ihmisiä, jotka tekevät vain hyviä asioita ja tekoja, ihan niinkuin ei ole vain pahoja ihmisiä, jotka tekevät vain pahoja asioita.Kyse siis yleensä on siitä, että ns pahat ihmiset eivät yksinkertaisesti välitä toisten edusta, ja tulevat, muita asioita tavoitellessaan, tuhonneeksi tuon hyvän. Tuossa suhteessa me kaikki olemme enempi tai vähempi potentiaalisia hirviöitä. Natsisaksan tuhon jälkeen psykologian tutkimuksessa keskityttiin valtavasti siihen, miten natsien hirmutöiden takana olleiden psykologia toimi. Silloin valtavirrassa ollut psykoanalyysi teki mielenkiintoisia ennustuksia siitä, kuinka Hitlerillä ja natsijohtajilla olisi ollut seksuaalisia perversioita ja hyvin onneton lapsuus kaikenlaisilla traumoilla varustettuna. Tutkimus paljasti että natsit olivat kuitenkin isolta osin melko tavallisia ihmisiä, heidän seksuaalinen käyttäytymisensä oli normaalia, eikä heidän lapsuudesta löytynyt mitään mainittavia isoja traumoja.

Valoa tilanteeseen toivat Milgramin kokeet, ja muut vastaavat psykologiset kokeet joilla demonstroitiin kuinka kuka tahansa satunnainen koehenkilö saatiin muista piittaamatta tekemään hyvin hirveitä tekoja toisille. Alkuperäisessä Milgramin kokeessa koehenkilöt jaettiin opettajiin ja oppilaisiin. Mitä koehenkilöt eivät tienneet oli, että arvonta oli tekaistu ja kaikki päätyivät opettajiksi, oppilaiksi päätyneet olivat testissä mukana olevia näyttelijöitä. Opettajien tehtävä oli valvoa oppilaan tekemää testiä, ja rankaista jokaisesta virheestä sähköiskulla. Oppilas esitti saavansa sähköiskuja, ja testin kuluessa sähköiskujen voimakkuutta kasvatettiin ja oppilaan reaktiot muuttuivat aina vain pahemmiksi. Kuitenkin, niin kauan kuin kokeen järjestäjä lupasi ottaa kaiken vastuun kaikesta testissä tapahtuneesta, koehenkilöt olivat häkellyttävän usein valmiita antamaan jopa tappavia sähköiskuja armoa aneleville “oppilaille”.Piileko jokaisessa ihmisessä salattu sadisti joka ajoittain saa meistä yliotteen?

Ihmisten hirviömäisten tekojen selittäminen ihmisestä sisältä kumpuavalla pahuudella on psykologian kannalta hyvin kyseenalaista. Paha on hyödyllinen käsite tarinoissa, mutta todelliseen maailmaan sovellettuna tarvitaan tuota laajempaa ymmärrystä itse teoista ja niihin johtaneista tekijöistä.

Kyllä välillä tuntuu että joku saattaa oikeasti olla täysin läpi paha (esim Charles Manson, Jammu Siltavuori tms) Mutta varmasti heissäkin on jotain hyvää jos hetken miettii/etsii.

Jossain ihmisissä se pahuus tai hyvyys vaan paistaa enemmän esiin
Viimeksi muokannut santra päivämäärä 02.05.2014 20:21, muokattu yhteensä 1 kerran
santra
 

Re: Pahuus

ViestiKirjoittaja muumimamma » 02.05.2014 20:13

muumimamma
 


Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron