Psykopatologia.munfoorumi.com

´
Tuo on meinaan ihan totta! Olen tavannut henkilöitä, joden kanssa hyppäisin heti sänkyyn, koska ovat niiiiin puolensavetäviä!

Mestari oli aamulla aamu-TV:ssä. Luultavasti hän ei käsittele asiaa oidipaalisen splitin kannalta. Aiemmin hän on tuonut esiin, että mitä enemmän rakastavaisten toimet ovat erotiikkaa, sitä "epätasa-arvoisemmaksi" homma menee.

Tuo näyttää perustuvan mystiikkaan. Kaikki auervaarat ja kasanovat ovat tienneet tuon kautta aikojen.

Ei löydy. - Viitataan madonna - huora -splitiin.

Sinuhen ja nefenefrneferin välillä toimi vetovoima. Sinuhea, kokematonta poikanuijaa vetosi Neferneferneferin eroottisuus ja Nefernefernefer halusi rahaa. Kun hän sai haluamansa Sinuhe heitettiin ulos. Ei kiinnostanut enää.

Pääosin henkisestä (jos niitä ylipäänsä voi erottaa), varsinkin jos suhde jatkuu intohimoisena. En pysty nyt tarkempaan analyysiin.

Kysymys psyykkisestä vetovoimasta - käsite on lainattu fysiikasta - on perin hankala. On "virheellistä" sanoa, että tuo hieno italialainen villakangas vetää katseita puoleensa (Flaubert Parman kartusiaaniluostarissa), koska perimmältään kysymys on siitä, että katsoja on kiinnostunut tuosta kankaasta, jolla silläkin voi kuitenkin olla ("itsenäinen") positiivinen valenssi (kuten Lewin ilmaisisi).

Siis (A) subjektilla on tiettyjä psyykkisiä prefenssejä, jotka toteutuvat sitten (B) objekti-subjektissa, johon A:lla on kiinnostusta. Jos mies-A voi kokea B:n sekä huorana että madonnana, suhteella on toivoa, jos B omasta puolestaan on sekä huora että madonna.

- Vetovoima kuolee kun toinen on saanut sen minkä haluaa, Dunderfelt sanoo. Sitten pitää vain löytää uusia asioita, joita haluaa.

Jos on jo syönyt kolme hampurilaista, ei ehkä tee mieli neljättä. Mutta huomenna sitten.

´
Niinhän se. Liekö tästä syystä miehiä moitittu, etteivät kykene jälkilämpöön?

Luulen, että fysikalistinen vetovoima-ajattelu ei tarkassa analyysissa sovellu psykologiaan ollenkaan ja että ko. katsanto redusoituu (väärin ymmärrettyyn) behaviorismiin. Ihminen esimerkiksi ajattelee, että tuolla valkokankaalla pyörii elokuva, kuten hänen aistinsa näyttävät. Itse asiassa kankaalla ei pyöri mitään, vaan havainnoijan mielessä ("päässä").

Itse asiassa esittämäni ruoka-vertaus on hyvä: Seksi on kuin nälkä, joka kumuloituu ja tyydyttyy (ja rauhoittuu) sopivassa kohteessa, jonka ei tarvitse olla uusi: vanha kelpaa yhä uudestaan, jos se (hän) on sovelias, kuten esimerkiksi minä ja letut (tässä siis mainittu sukulaissieluisuus).

Yleisiä sääntöjä "vetovoimalle" on vaikea esittää. Yksilöllisissä tapauksissa jatkuva kiintymys käy ymmärrettäväksi, jos molempien mieli tunnetaan.

´
Kyllä nyt jossain määrin kuitenkin muutenkin kuin fyysisen tarpeen tyydyttämisen kautta. Jotkut ihmiset ovat mielenkiintoisia-kokonaisvaltaisesti. Jotkut ovat kertakaikkiaan kuvottavia, vastenmielisiä kun taas jotkut sisältävät pelottavan aistimuksen. Joistain kumpuaa seksistinen himo ja ehkäpä juuri sen vuoksi, että nainen edustaa heille lähinnä seksuaalisen tarpeen tyydyttäjää.

Monasti olen törmännyt miehiin jotka ihan vakavissaan pohtivat ja ihan huolta kantavat seikasta, miten yksinhuoltaja (tai muutoin sinkku) hoitaa seks. tarpeensa. Tarjoutuvat jopa herrasmiehinä "auttamaan" ko. naista. Seksittömyyteen ei kuole, kuten syömättömyyteen tai juomattomuuteen. Siihen ei kuole, että juo vain ja ainoastaan vettä. Ei myöskään siihen, että haluaa vain yhtä miestä. Tai aina vaan uudelleen samaa miestä. Vaikka ei olisi sitä koskaan päässyt edes kokeilemaan. Ja kyllä minä ainakin haluan saada kokeilla ainakin kerran ennen lopullista päätöstä.

Ei kaikkea tarvitse kyetä selittämään. Tämän päivän tosi on huomenna toisesta näkökulmasta tarkasteltuna kukkua.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tai sitten ei mikään mihinkään.

'

Tässä oikea ilmaisu, "tunnen vetovoimaa". Joissain aiemmissa viesteissä on voinut olla, että vetovoima olisi ikään kuin kohteessa.

Ovatko tytöt koskaan käyttäneet "ehkäisynä" tätä, "minussa on kuppa!"?

En minäkään, kun kuppa ei ole tullut, ei edes aivoon.

Epäilen, että minussa on jonkinlainen aversio-voima, jota voisi vaikkapa hajuvedellä hälventää.

Psykopatologia kirjoitti:fysikalistinen vetovoima-ajattelu ei tarkassa analyysissa sovellu psykologiaan ollenkaan

ja sitä paitsi haisee tunkkaiselta fysiikalta.

Ajatus on kotoisin "Maan vetovoimasta" siis massojen gravitaatiokäyttäytymisestä Newtonin mukaan, mutta yleisemmin pelkästä avaruuden geometriasta siis Albertin mukaan, jossa sitten ei mtään vetovoimaa enää olekaan.

Higgsin kentän bosonin löytäminen selventäsi sitten massan synnyttävän kentän riippuvuutta oletettuun gravitaattiohiukkaseen gravitoniin siksi pyöritämme Cerniä.

Mutta haju - jonka ylläpitäjä harkitsee väärentävänsä hajuvedellä - eikö se ole syy, miksi nainen valitsee italialaisen posetiivarin Nokian insinöörin sijaan ?

Ja kutsuvan hajun takana mahdollisimman erilaiset vasta-ainegeenit.

´
Tommy Hellsten selvittää päihderiippuvaisen ja läheisriippuvaisen suhdetta tarpeella, jotka ylläpitävät toisiaan. Sekä suhteen syntymisen ihmisten välille, jotka jo ovat tälle herkkiä. Myös siinä tapauksessa toisen toipuminen voi johtaa suhteen kuihtumiselle, koska ensisjaistarve lakkaa olemasta. Edelläkuvatun käsitän sairauden kautta tarkastellen.
Samaa en näe normisuhteissa, joissa toinen osapuoli (molemmat toiset) ovat vastustamattoman mielenkiintoisia suhteessa toisiin. Ja myös seksuaalisesti haluttavia.

Sikäli en käsitä koko madonna-huorasplitiä tarpeelliseksi terveen aikuisen ajatteluun. Mikä vastaava on naisella suhteessa mieheen?

Pertti Luukkonen kirjoitti:Epäilen, että minussa on jonkinlainen aversio-voima, jota voisi vaikkapa hajuvedellä hälventää.

Ei kaikkia saa haluttaviksi hyvillä tuoksuillakaan. VAikka kyllä hyväntuoksuinen mies kiinnostaa hienhajuista enemmän. Siinä mielessä.

Puhdas hienhaju on naisolioilla tavattoman viehkeä. (Sanoi Jallu-vaarikin)