Psykopatologia.munfoorumi.com

ateismi (kr. atheotes), jumalankielteisyys, jumalattomuus. Ateisti, jumalankieltäjä. Ateistinen, jumalankielteinen. Vrt -> asebeia.

asebeia (kr), jumalattomuus, jumalanvastaisuus, vrt -> ateismi.

Seppo A. Teinonen (1999 [1975]): Teologian sanakirja. 7400 termiä. 2., korjattu painos. Toimittanut Olli Hallamaa. Helsinki: Kirjapaja.
http://www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/Prima.pdf

Ateismi sinänsä on ismi missä joku toinenkin, suunta tai aate,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ismi
" ismi tarkoittaa suuntaa, aatetta tai virtausta. Itsenäisenä sanana ”ismi” on melko harvinainen ja kevyttä tyyliä. Sanan päätteenä ”-ismi” tarkoittaa myös monenlaisia muita ilmiöitä (esimerkiksi terrorismi, alkoholismi, anglismi, islamismi, kapitalismi)."
Erilaiset luonnonuskomukset , pakanuus ja uskonnotomuus , onhan noita suuntauksia joita kukin omansa kannattaja pitää ainoana oikeana

santra kirjoitti:Ateismi sinänsä on ismi missä joku toinenkin, suunta tai aate,

PP:n henkinen kapasiteetti ei riitä tuon hahmottamiseen.

Huomiota kiinnittää, että määritys lähtee jumalasta, theos => a|teos,
jolloin jumalusko olisi ikään kuin naturelli olotila, ja vastakohta määritellään
naturellin negaationa tai jopa protestina. (Toisessa ketjussa toin esiin,
että nykyihmisellä, joka uskoo tieteisiin, jumalattomuus olisi naturellia.)

Historiallisesti ateismi on ollut varsinkin kristinuskon jumala-käsitystä vastaan.

Agnostismi on naturelli olotila.

Ateismilla on eri asteita ja määrityksiä. Tavallaan laajassa mielessä se tarkoittaa sitä, että henkilöltä puuttuu usko mihinkään jumalaan. Kaikki ateistit tässä mielessä eivät ole joitain Dawkinsin kopioita. Kovemmat ateistit erityisesti uskovat, että jumalia ei ole olemassa. Agnostismi tarkoittaa joskus jotain sen kaltaista, että henkilön mielestä ei voi tietää, onko jumalia olemassa, tai millainen jumala olisi, tai ehkä että nykyisellä tiedolla ei voi niin tehdä. Jotkut sanovat, että ateismi liittyy uskoon ja agnostismi tietoon. Joidenkin mielestä nykyään monet eivät halua sanoa olevansa ateisteja ehkä sen "maineen" takia ja he sanovat sen vuoksi olevansa agnostikkoja. "Agnostinen ateisti" ja "agnostinen uskova" ovat myös kai sopivia määritelmiä.

Edit: Otin pois Michael Scrivenin määritelmän, ei se ollut erityisen mielenkiintoinen. Joka tapauksessa, netistä löytyy erilaisia määritelmiä noille sanoille.

Wikipedia kirjoitti:Ateismi

Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa.[2][3][4] Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi.[5] Uskontokriittisenä käsityksenä ateismi voimistui länsimaissa vähitellen valistuksen johdosta uudella ajalla, mutta saavutti merkittävän aseman vasta 1900-luvulla ajatuksenvapauden turvaavan lainsäädännön myötä.[6]

Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemassaolosta tai yksilön käsityksenä siitä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei.[7] Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa positiiviseen ateismiin, jossa otetaan jumalien olemassaolon vastainen kanta, ja negatiiviseen ateismiin, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon.[8]

Sisällysluettelo

1 Ateismin määritelmä
2 Ateismin historia
2.1 Vanha aika
2.2 Uusi aika
2.3 Suomi
2.4 Ateismi nykyisin
3 Ateistien osuus väestöstä
4 Ateistinen uskontokritiikki
5 Ateismin kritiikki
6 Lähteet
6.1 Viitteet
7 Kirjallisuutta
7.1 Suomeksi
7.2 Englanniksi
8 Aiheesta muualla
8.1 Artikkeleita
8.2 Englanniksi

(--)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi

Wikipedia kirjoitti:Positiivinen ja negatiivinen ateismi

Positiivinen ateismi eli vahva ateismi on tietoteoreettinen käsitys, jonka mukaan on vahvoja todisteita jumalien olemassaoloa vastaan eikä mitään todisteita puolesta.

Negatiivinen ateismi eli heikko ateismi on käsitys, jonka mukaan ei ole mitään yleisiä tai erityisiä perusteita tai todisteita jumalien olemassaolon puolesta, jolloin jumalia ei tule olettaa olevan olemassa.

(--)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Positiivin ... en_ateismi

Wikipedia kirjoitti:Agnostisismi

Agnostisismi tai agnostismi (kreik. α- a-, ei + γνώσις gnōsis, tieto) on käsitys, jonka mukaan ei voida tietää, onko jumalaa tai jumalia olemassa.[1] Käsitettä käytetään myös laajemmin käsityksestä, että ei ole mahdollista saada mitään tietoa joistakin asioista.[2]
...
Vaikka agnostikko kieltää tiedon mahdollisuuden, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa jumalan olevan olemassa. Hän voi jopa myöntää ateistien perustelujen olevan parempia, mutta silti uskoa ”tunteellisin perustein”.[4]

(--)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Agnostismi

Itse sanoisin, että teismi on natureillein olotila ihmislajille. On nimittäin niin, että ei taida olla yhtään kulttuuria/luonnonkansaa/tms, jossa ei harrastettaisi minkäänlaista uskonnollisuutta. Arkeologiset löydöksetkin järjestään myös osoittavat, että jonkunsorttista uskoa myös varhaisihmisellä on korkeimpiin voimiin ja/tai ainakin kuoleman jälkeiseen elämään/maailmaan. Uskonnollisuus lienee siis "syväkoodattu" lajimme geeniperimään.

^Olisiko kyse ainakin osittain taipumuksesta vastuunpakoiluun ja vallankäyttöön? Uskominen jumalolentoihin tarjonnee kumpaankin hyvät puitteet. Ihmisellä tuntuu myös olevan voimakas tarve keksiä selityksiä sellaiselle, mitä ei ymmärrä. Se kai luo jonkinlaista keinotekoista turvallisuudentunteen kokemusta. Kuvitelman siitä, että hallitsee elämäänsä ja kuuluu yhteisöön, joka on paremmassa asemassa yhteisön ulkopuolisiin nähden (helvettiin tms. joutujat), mikä taas kohottaa itsetuntoa.

A niin tämä ketju käsittelikin ateismia. No siinä voi olla samoja aineksia kuin uskonnoissakin, minun nähdäkseni. Uskovatko ateistit yleensä tieteeseen?

Minä en usko, että jumalan olemassaololla tai olemattomuudella on mitään (perimmäistä) merkitystä. En tiedä mihin kategooriin tässä voisin tulla ahdetuksi. Uskon hengellisyyteen (vai henkisyyteen?), mutta minulle se ei näyttäydy uskonnoissa, mutta uskon kuitenkin, että uskovaisissa on hengellisiä ihmisiä.

Muoks. kursivoitu lisätty myöhemmin.

Golden flower kirjoitti:^Olisiko kyse ainakin osittain taipumuksesta vastuunpakoiluun ja vallankäyttöön? Uskominen jumalolentoihin tarjonnee kumpaankin hyvät puitteet. Ihmisellä tuntuu myös olevan voimakas tarve keksiä selityksiä sellaiselle, mitä ei ymmärrä. Se kai luo jonkinlaista keinotekoista turvallisuudentunteen kokemusta. Kuvitelman siitä, että hallitsee elämäänsä ja kuuluu yhteisöön, joka on paremmassa asemassa yhteisön ulkopuolisiin nähden (helvettiin tms. joutujat), mikä taas kohottaa itsetuntoa.

Voi hyvinkin olla niin, että lajillemme on tyypillistä voimakas tarve keksiä selityksiä asioille, jolloin tietty on helppoa ajatella jonkin korkeamman voiman tms olemassa olon ja vaikutusvallan olevan muuten selittämättömien ilmiöiden takana. Tällöin on ikäänkuin lajina "ajauduttu" teismiin.

Rikkana sopassa voi hyvinkin olla myös joidenkin yksilöiden vallanhalu kun ovat hokanneet tilaisuutensa korkeamman voiman ja tavan tallaajien välisenä linkkinä (papit, poppamiehet ym).

No niin tai näin, niin vaikuttaisi siltä, että lajillemme natureillein olotila on pikemminkin jonkinsortin teismi kuin mikään muu.

Ateismin määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Yleisesti eri määritelmien yhteisinä piirteinä on joko näkemys, että jumalia ei ole olemassa tai jumalauskon puuttuminen.Ateismi on esiintynyt historian aikana eri ilmenemismuodoin ja eri perustein Tämä on vaikuttanut ateismin määrittelemisen vaikeuteen.
A-teismi eli ei-teismi on sananmukaisesti teismin vastakohta eli negaatio (yhtälailla kuin myös jumaliin uskomimen on ateismin vastakohta eli negaatio). Tämä voi tarkoittaa joko uskon puuttumista jumaliin (kreikan atheos, jumalaton) tai jumalauskon (teismi) antonyymiä. Kumpikin määritelmä on mahdollinen, koska ateismi voidaan ymmärtää kahdella tavalla: joko väitelauseena tai yksilön tiedollisena käsityksenä[4]
Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita. Positiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena.
(Tiedot Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismin_m ... telm%C3%A4



http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/a ... ateismi.ht
Alkuperäiskielinen artikkeli: Atheism and pantheism: religious atheists

....
"Teistit ja muut kriitikot ovat usein suhtautuneet panteismiin pitäen sitä valeasuisena ateismina.
Silti ateistit eivät usein luota panteismiin, vaan näkevät sen valeasuisena teisminä
Panteistit eivät halua vain suhtautua negatiivisesti Jumaliin ja tämän maailman tuolla puolen oleviin taivaisiin. He haluavat kokea tämän elämän, tämän maan ja tämän universumin intohimoisen positiivisesti. Monilla tunnetuilla ateisteilla on ollut samoja tunteita."

PANTEISMI

on usko siihen, että maailmankaikkeus on jumalallinen ja luonto on pyhä.
Se yhdistää uskonnon ja tieteen, ja välittämisen ihmisistä, jotka välittävät luonnosta.
Se antaa mitä jämerimmän perustan ympäristöetiikalle.
Se on uskonto, joka ei vaadi muuta uskoa kuin tervettä järkeä,
ei muita paljastuksia, kuin mitä avoimet silmät ja todisteille avoin mieli voivat löytää,
ei muuta gurua kuin sinä itse.
Katso Tieteellinen panteismi: perusperiaatteet.

---

Minulla on käsityksiä, jotka ovat lähellä panteismia.
EN kuitenkaan ole ihan puhdasverinen. Henkisyys ilman jumalia
ja ulkopuolisia uskontoja on minulle tärkeää. Mikään jyrkkä suvaitsemattomuus ei kiehdo.

Minunkin omat käsitykseni ovat lähinnä panteismisiä

Teismissä tärkeä erotteleva tekijä on se, onko jumala "persoonaton" vai "persoonallinen",
jolla (tässä) voisi tarkoittaa jumalaa, jota rukoillaan yms. ja joka myös huolehtii jokaisesta
oliosta yksilöllisesti.

Panteistinen jumala kai nähdään usein jonkinlaisena läpikäyvänä prinsiippinä tms.
(esimerkiksi Leten rakkaus). En tiedä, kuinka paljon uskotaan siihen, että myös
panteistinen jumala vastaa rukouksiin yms.

Kahvi kirjoitti:Itse sanoisin, että teismi on natureillein olotila ihmislajille. On nimittäin niin, että ei taida olla yhtään kulttuuria/luonnonkansaa/tms, jossa ei harrastettaisi minkäänlaista uskonnollisuutta. Arkeologiset löydöksetkin järjestään myös osoittavat, että jonkunsorttista uskoa myös varhaisihmisellä on korkeimpiin voimiin ja/tai ainakin kuoleman jälkeiseen elämään/maailmaan. Uskonnollisuus lienee siis "syväkoodattu" lajimme geeniperimään.

Ajattelin ateismia naturellina siltä pohjalta, että ateismissa ei esitetä "turhia" oletuksia asioista, joista ei ole evidenssiä.

Ainakin länsimaissa rintaliivien käyttö näyttää olevan syväkoodattuna geeneihin.

Psykopatologia kirjoitti:Ainakin länsimaissa rintaliivien käyttö näyttää olevan syväkoodattuna geeneihin.

No ainakin naisten(kin) tarve muuttaa ulkonäköään edullisempaan suuntaan tuntuu olleen lajillemme tyypillistä esihistoriallisista ajoista asti (hautalöytöjen korut ym).