"Tarttuva" masennus

[Psykopatologia]

TEEMAT ELÄMÄ & TERVEYS ELÄMÄ

Masennus voi tarttua lapselta vanhemmalle
28.3.2014 21:12 | 4 | Heidi Väärämäki http://www.hs.fi/elama/Masennus+voi+tar ... 5992257660

Onnettomuus tai sairaus voi laukaista masennuksen, joka leviää perheessä dominoefektin lailla.

Kun vanhempi sairastuu vakavaan masennukseen, lasten riski masentua kasvaa 10 – 20 prosenttia. Masennus voi tarttua myös puolisolta toiselle tai lapselta vanhemmalle.

Helsingin yliopiston psykiatrian laitoksen emeritusprofessorin Jouko Lönnqvistin mukaan masennuksen tarttumiseen vaikuttaa ainakin kolme seikkaa: tunteiden mallioppiminen, henkisen kuormituksen kasvaminen dominoefektin tavoin ja geneettinen stressiherkkyys.

"Vanhempien pessimistinen tulkintatapa maailman menosta tarttuu lapsiin mallioppimisen kautta, kuten optimistinenkin. Myös tunteet heijastuvat toisiin ihmisiin, koska ihmisellä on kyky empatiaan. Masentuneessa ympäristössä ahdistus ja epätoivo heijastuvat lähellä oleviin", Lönnqvist sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi Yhdysvalloissa viime vuosisadan puolivälissä tehdyn tutkimuksen. Siinä joukko toimittajia sai tekaistun masennusdiagnoosin ja meni hoidettavaksi psykiatriseen sairaalaan. He olivat muiden masentuneiden joukossa ja hoitohenkilökunta suhtautui heihin niin kuin he sairastaisivat masennusta.

Muutamien viikkojen kuluttua toimittajilla alkoi oikeasti esiintyä masennusoireita.

Erityisen herkästi masennus tarttuu vanhemmasta lapseen.

"Kun vanhempi on masentunut, lapsi voi alkaa pelätä tämän puolesta, eikä hänellä ole vielä keinoja käsitellä pelkojaan. Aikuisen on mahdollista ajatella, että huomenna asiat ovat paremmin, mikä vähentää ahdistuneisuutta, mutta lapsi elää hetkessä", Lönnqvist sanoo.

Masennus voi levitä perheessä dominoefektin lailla. Alkusysäyksenä voi olla esimerkiksi onnettomuus tai sairaus. Kun vanhempien huomio kiinnittyy sairastuneeseen, muut perheenjäsenet voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Jos vanhempi ei ole käytettävissä, lapsi joutuu yksin selvittämään mieltään painavia asioita. Tämä voi laukaista masennuksen, jolloin vanhemmalla on yksi taakka lisää.

"Masennuksen tärkein syy on se, että kasautuvat vaikeudet ylittävät sietokyvyn. Jos tukipilarit ovat kunnossa, yksi huono asia ei syökse masennukseen. Mutta jos hyvinvointi on jo valmiiksi veitsen terällä, esimerkiksi lapsen masennus voi laukaista vanhemmankin masennuksen", Lönnqvist sanoo.

Masennus voi siirtyä perheen sisällä myös perinnöllisen alttiuden vuoksi. Nykytutkimusten mukaan biologinen stressiherkkyys on tärkeä tekijä erityisesti vakavan masennuksen synnyssä.

"Tällöin stressinsietokyky on biologisesti huonompi. Masennus voi muodostua täysin sisäsyntyisesti. On alle kouluikäisiä lapsia, joilla on kuolema-ajatuksia ja vakavaa masennusta", Lönnqvist sanoo.

Miten masennuksen tarttumiselta voisi suojautua? Perheen huolten ei pitäisi vuotaa lasten kannettavaksi, uskoo Lönnqvist.

Se on helpommin sanottu kuin tehty.

"Lapsi aistii helposti vanhempien tuskan. Sitä ei ole helppo piilottaa. Vanhemmuus tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei lapsi joutuisi käsittelemään vaikeita asioita liian varhain."

Lönnqvistin mukaan sekä perheen aikuisten että lasten masennusta hoidettaisiin parhaiten, jos koko perhe saisi yhdessä ulkopuolista apua eli jonkun, joka näkee koko tilanteen.

"Jos vanhemmilla ei ole voimia pitää lankoja käsissään, pitäisi olla yksi ulkopuolinen taho, joka ottaa perheen tilanteen johtoonsa. Se ei välttämättä auta, että jokainen käy omassa terapiassaan. Pitäisi nähdä, miten yhden pahoinvointi heijastuu toiseen. Valitettavasti tällaisen avun saaminen on toistaiseksi riittämätöntä", Lönnqvist sanoo.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vanhemman hyvin hoidettu masennus vähentää lapsen masennusoireita ja toisin päin.
_

[Psykopatologia]

(- -)
"Masennuksen tärkein syy on se, että kasautuvat vaikeudet ylittävät sietokyvyn.
Jos tukipilarit ovat kunnossa, yksi huono asia ei syökse masennukseen. Mutta jos
hyvinvointi on jo valmiiksi veitsen terällä, esimerkiksi lapsen masennus voi laukaista
vanhemmankin masennuksen", Lönnqvist sanoo. [PP]
(- -)

Nyt tiedämme masennuksen tärkeimmän "syyn". Lönnqvist tarkoittanee kestokykyä
eli ihmisen psyykkistä heikkoutta.

[Psykopatologia]

(- -)
"Jos vanhemmilla ei ole voimia pitää lankoja käsissään, pitäisi olla yksi ulkopuolinen taho,
joka ottaa perheen tilanteen johtoonsa. Se ei välttämättä auta, että jokainen käy omassa
terapiassaan. Pitäisi nähdä, miten yhden pahoinvointi heijastuu toiseen. Valitettavasti
tällaisen avun saaminen on toistaiseksi riittämätöntä", Lönnqvist sanoo.
(- -)

Mutta Akuutissa sanottiin, että hyvää apua on saatavilla.

[Hilppa]

Onko jatkoa kirjoitukselle: Lupaatko äiti, etten kuole?
Anna Pihlajaniemi
elama/Lupaatko+äiti+etten+kuole/a1395808132191

Tuo oli ehkä ahdistavin kirjoitus, minkä olen pitkään aikaan lukenut.

[santra]

"Jos vanhemmilla ei ole voimia pitää lankoja käsissään, pitäisi olla yksi ulkopuolinen taho,
joka ottaa perheen tilanteen johtoonsa. Se ei välttämättä auta, että jokainen käy omassa
terapiassaan. Pitäisi nähdä, miten yhden pahoinvointi heijastuu toiseen. Valitettavasti
tällaisen avun saaminen on toistaiseksi riittämätöntä", Lönnqvist sanoo."
(- -)( lainaus PP.n kirjoituksesta)

Tosielämän kokemuksia tästä itselläni henkilökohtaisesti. Olin jäänyt ilman omaa syytäni työttömäksi,kaikki tuntui kasaantuvan päälleni eikä minulla ollut voimia selviytyä, oli kymmenvuotias lapsi joka olisi tarvinnut kaiken mahdollisen tuen kehitystaipaleellaan, oli mies joka ei osannut minua tukea. Hakeuduin perheterapeutin vastaanotolle ja olisin halunnut mieheni sinne mukaan, hän kuittasi asian sanomalla"jos sulla on ongelma hae apua, mulla ei ole mitään ongelmaa"
No menin perhetrapeutille yksin :se käynti oli täysin turha. Toin seuraavalla kerralla lapseni mukanani antaakseni hänelle tilaisuuden kertoa ongelmista kotona. Siinä oli ensimmäinen virhe, eihän tuon ikäiseltä voi vaatia kotiongelmien käsittelya ulkopuolisen kanssa, hän kyllä sai kerrottua että kotona ei asiat ole kunnossa.
Terapeutti sanoi että miehen pitäisi tulla mukaan, muuten tästä ei ole apua.
No tilanne kotona ei muuttunut paremmaksi, päinvastoin.Syyllisyys ja häpeä ja huonommuuden tunne seurasivat minua myös niihin työrupeamiin joita sittemmin sain
Lapsi keräsi asioita mieleensä, enkä minä omien ongelmieni keskellä ymmärtänyt hänen avuntarvettaan. Tilanne meni niin pahaksi että hän kysyi miltei kaikki asiat isältään, minun sanomisillani ei tuntunut olevan merkitystä. Lopulta hakeuduin psykiatrisen avun piiriin, lapsen ongelmat jatkuivat, ennen niin reipas ja innokas koululainen muuttui sulkeutuneeksi, lopulta hän halusi muuttaa kotoa , koska ei kestänyt siellä vallitsevaa tilannetta. Hän oli silloin lukioikäinen...
Edelleenkään en ymmärtänyt että oma masennukseni heijastui häneen ja hän uskoi epäonnistuneensa lapsena kantamaan kaikkien huolia!Tilanne oli jotenkin hirvittävän nurinkurinen
Kauheaa jälkeenpäin ajatella mitä hän koki ilman äidin ymmärtämystä. Hän hakeutui sitten kouluterveyden huollon kautta nuorisopsykiatrian polille , kävimme kumpikin hoidossa . minä aikuispsykiatrian, hän nuorisopsyk polilla...
Hän taisteli jaloilleen ja suoritti ylioppilastutkinnon iltalukiossa ja on nyt opiskelemassa yliopistossa.
Minun masennuskierteeni on jatkunut erilaisten vaiheitten kautta tähän päivään asti.Tosin avioero ja omaan elämään asettuminen on huomattavasti helpottanut elämääni.
Nyt kun hän on aikuinen olemme pystyneet puhumaan kaikki entisetkin asiat, silti ajattelen miten olisi voinut olla jos olisin osannut olla äitinä enemmän lapselleni...

[Mirri]

Onneksi perheterapiassakin nykyisin ymmärretään, ettei yksilöpsykoterapia ole turhaa, ja että yksinään perheterapeutin luokse hakeutuvia kannattaa hoitaa siinä kuin parejakin. Eikä enää ajatella, että koossa pysyvä parisuhde ja perhe on onnistuneen perheterapian merkki; ymmärretään, että yhtä hyvin onnistuneen psykoterapian merkki voi olla se, että hoidettavan itsetunto vahvistuu ja hän kykenee eroamaan tuhoisasta parisuhteesta.

Valitettavan moni avun hakija ja tarvitsija (lapsineen) on joutunut menneinä vuosina kärsimään perheterapiasuuntauksen uskomuksista ja virheistä.