Syyllistäminen ja syyllistäjät

[Kuutar]

Miksi jotkut ihmiset jatkuvasti syyllistävät toisia, tarkoitan nyt siis aiheetonta syyllistämistä?

PP: http://yle.fi/uutiset/syyllistaminen_ki ... ta/6550159
YLE uutiset http://yle.fi/uutiset/syyllistaminen_ki ... lasta/6550:

Terveys 22.3.2013 klo 17:05 | päivitetty 22.3.2013 klo 17:06
Syyllistäminen kiukuttaa lasta
Tuoreen tutkimuksen mukaan vanhempien syyllistävä kasvatustapa arjen vuorovaikutustilanteissa heijastuu lapsen käytökseen.


Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Kaisa Aunolan, Asko Tolvasen, Jaana Viljarannan ja Jari-Erik Nurmen tekemässä tutkimuksessa vanhemmat käyttivät syyllistävää kasvatusta vaihtelevasti eri päivinä.

Kun syyllistävää kasvatusta käytettiin joinain päivinä paljon, näkyi tämä lapsen normaalista poikkeavana ahdistuneisuutena ja kiukkuisuutena vielä seuraavanakin päivänä.

Tässä toinen linkki jossa kerrotaan YLE:n uutisessa mainitusta tutkimuksesta:
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkist ... -18-935903


Viestini aiemmasta viestiketjusta
viewtopic.php?f=8&t=11350&p=158609&hilit=syyllist%C3%A4v%C3%A4#p158609:

Kuutar: 30.01.2014 22:58:

Miksi Suomessa kuitenkin usein ajatellaaan, että syyllisyydentuntoinen ihminen on vastuuntuntoinen kunnon kansalainen? Siis kun kyse on aiheettomasta syyllisyydentunnosta. Entä miksi tosiaan aiemmin kouluissa oli näitä kollektiivisia rangaistuksia?

Kuutar: 29.01.2014 22:28 :

Ainakin minun lapsuudessani taisi olla vielä muotia syyllistävä kasvatus. Vanhemmat esimerkiksi saattoivat syyllistää siitä, jos ei jaksanut syödä lautasta tyhjäksi ja kertoa siitä "kuinka Afrikassa kärsitään nälänhädästä, he olisivat niin kiitollisia tästä ruuasta."

[Golden flower]

Luulisin, että muita syyllistävä ihminen ei (syystä tai toisesta) kanna vastuuta omista tunteistaan. Varsinkin, jos kyse on suorasta syyllistämisestä tyyliin "minulla on nyt paha mieli ja se on sinun syytäsi". Sitten on kai jonkinlaista enemmän manipuloimiseen tähtäävää syyllistämistä, joka liittyy tuohon ruokailuesimerkkiinkin. Siinä varmaan voi olla enemmänkin taustatekijöitä (keinottomuus, opittu tapa, ymmärtämättömyys tms.). Jotkut haluavat lapsia esimerkiksi sen vuoksi, että ne tekisivät heidät onnellisiksi, siinä on jo lähtökohtaa syyllistävälle vanhemmuudelle.

[Kuutar]

Miksi jotkut ihmiset jatkuvasti syyllistävät toisia, tarkoitan nyt siis aiheetonta syyllistämistä?

Mitä psykoanalyyttisen teorian mukaan tällainen toisten syyllistäminen on?
Entä mistä ns. maailmantuska johtuu, sellainen joka ilmenee toisten syyllistämisenä? Tällainen henkilö voi syyllistää itseäänkin, mutta se ei koskaan johda mihinkään muutokseen. Mikä tällaista ihmistä vaivaa? Tahtooko hän olla onneton mieluummin kuin onnellinen? Mistä järjetön syyllisyydentunne kumpuaa? ( siis tarkoitan elämänasennetta)

[Psykopatologia]

Kuutar: Entä mistä ns. maailmantuska johtuu, sellainen joka ilmenee toisten syyllistämisenä?

Mielestäni maailmantuskaa - eksistentialistinen käsite - ei kuvata muiden syyllistämisenä.

[Kuutar]

Kuutar: Entä mistä ns. maailmantuska johtuu, sellainen joka ilmenee toisten syyllistämisenä?

Mielestäni maailmantuskaa - eksistentialistinen käsite - ei kuvata muiden syyllistämisenä.

Osaisitko selittää, mistä syyllistäjän käytöksessä sitten on kyse?

[Hilppa]

Kuutar: Entä mistä ns. maailmantuska johtuu, sellainen joka ilmenee toisten syyllistämisenä?

Mielestäni maailmantuskaa - eksistentialistinen käsite - ei kuvata muiden syyllistämisenä.

Osaisitko selittää, mistä syyllistäjän käytöksessä sitten on kyse?

En ole Psykopatologia, mutta ajattelen näin. Jospa kyse on syyllistyjän tunneresponsseista.

[Kahvi]

Syyllistäminen voi joskus olla vallankäyttöä. Nimittäin jostain syystä meillä on sellainen lajityypillinen piirre, että syyllisyyttä kokiessamme olemme nöyriä alamaisia. Johtunee jostain perustavanlaatuisesta tarpeesta olla hyväksytty jäsen yhteisössä - laumaelukoita kun olemme.

[Hilppa]

Jos joku kokee, että joku toinen aiheuttaa hänelle maailmantuskaa, miten oikein on? Voiko maailmantuskaa ja voiko itse identifioida, että oma maailmantuska olisi jonkun toisen aiheuttamaa?

Muistan, kun meille myös puhuttiin kehitysmaiden köyhien nälänhädästä ja kehotettiin syömään kaikki, mitä lautaselle oli laitettu. En muista, että olisin mitenkään reagoinut syyllistymällä maailman nälänhädästä enkä muista, että se olisi vaikuttanut minuun mitenkään. Aikuisena pyrin tekemään valintoja, joilla voi vaikuttaa ekologisesti kestävämmän ruuantuotannon puolesta ja pyrin olemaan heittämättä ruokaa roskiin. Asioille muodostuu toisenlainen perspektiivi aikuisena.

Mutta kun kerrottiin toisinaan, miten sota-aikana ja omien vanhempien lapsuudessa ei ollut ruokaa tai herkkuja ja siihen vetoamalla meitä pyrittiin kasvattamaan olemaan haluamatta milloin mitäkin omalle teini-iän ajallemme tyypillistä asiaa, tilanne oli jo aivan toinen. Katkeruus nousi pintaan, kun oli sopeuduttava olemaan oman aikansa poikkeava.

[Kuutar]

Hilppa: Jos joku kokee, että joku toinen aiheuttaa hänelle maailmantuskaa, miten oikein on? Voiko maailmantuskaa ja voiko itse identifioida, että oma maailmantuska olisi jonkun toisen aiheuttamaa?

No voi silloin jos syyllistäjä ihan suoraan syyttää ja syyllistää. ( ja tietää että toinen syyllistyy siitä) Kai siinä vallankäytöstä on kyse.

Jos esimerkiksi syyllistäjä tahtoisi toisen korjaavan astiat pöydästä, hän ei suinkaan pyytäisi " Voisitko laittaa astiat tiskikoneeseen?" Noin minusta normaali kohtelias ihminen käyttäytyisi. Vähemmän kohtelias käskyttäjä voisi sanoa " Laita astiat tiskikoneeseen!" Sen sijaan syyllistäjä ei välttämättä edes puhuisi suoraan sille toiselle henkilölle vaan puhelisi liioitellen tämän kuullen: " Voi voi kun täällä on aina niin sekaista. Koko talo homehtuu ja kukaan ei täällä laita astioita koneeseen koskaan.( valhe) Kukaan ei mitään viitsi koskaan siivota.. eikä viitsi laittaa astioita..." Tällä tavalla syyllistäjä myös esittää etukäteen väitteen, mitä se toinen mukamas ajattelee.

[Kahvi]

... Sen sijaan syyllistäjä ei välttämättä edes puhuisi suoraan sille toiselle henkilölle vaan puhelisi liioitellen tämän kuullen: " Voi voi kun täällä on aina niin sekaista. Koko talo homehtuu ja kukaan ei täällä laita astioita koneeseen koskaan.( valhe) Kukaan ei mitään viitsi koskaan siivota.. eikä viitsi laittaa astioita..." Tällä tavalla syyllistäjä myös esittää etukäteen väitteen, mitä se toinen mukamas ajattelee.

Tämä on minusta marttyyriutta, yksi (epäreilu) vallankäytön muoto sekin.

[Psykopatologia]

OIkeista laiminlyönneistä voi olla paikallaankin pyrkiä syyllistämään,
jos ao. ei itse tajua.

Ja usein syyllistäminen voi olla nautinnollista sinänsä, ja se "putsaa" myös itseä.

[Kuutar]

Entäs silloin kun syyllistäminen aiheetonta ja liioittelua? Miksi muuten syyllistäjä ei puhu toiselle henkilölle suoraan, niin että toinen voisi vastata jotain hänelle? ( niin kuin esimerkissäni)

[Kahvi]

Entäs silloin kun syyllistäminen aiheetonta ja liioittelua? Miksi muuten syyllistäjä ei puhu toiselle henkilölle suoraan, niin että toinen voisi vastata jotain hänelle? ( niin kuin esimerkissäni)

Koska suoraan puhuminen ei ole vallankäyttöä.

[Kahvi]

OIkeista laiminlyönneistä voi olla paikallaankin pyrkiä syyllistämään,
jos ao. ei itse tajua.

Ja usein syyllistäminen voi olla nautinnollista sinänsä, ja se "putsaa" myös itseä.

Joo, oikeista syistä on usein ihan paikallaan syyllistääkin; asiasta kun pitäisi aina pystyä sanomaan.

Mutta miten syyllistäminen "putsaa" itseään? Antaako se jonkunnäköisen ylempänä olemisen fiiliksen tms?

[Kuutar]

Nostin tämän ketjun.
Kahvi taisi olla ainut joka ymmärsi pointtini. Mielestäni tällainen kasvatustyyli on hyvin vahingollinen mielenterveydelle, tosin aina syyllistämisessä ei ole edes kyse tietoisesta kasvatustyylistä, vaan vanhemman omasta psykopatologiasta.

[saara]

Syyllistävä kasvatustyyli on mielestäni usein narsistisia piirteitä omaavaa painostusta. Pahimmillaan se johtaa siihen, ettei lapsi pysty tuntemaan omista suorituksistaan iloa, vaan syyllistää opittuun tapaan itseään lopulta koko maailman tapahtumista. Tämmöiseen kasvatukseen alistettu lapsi ja nuori kasvaa kahdella tavalla. Joko jatkuvassa alistuneessa syyllisyydessä kuoreensa käpertyneenä tai vaihtoehtoisesti haluaa irrottautua "pelastaa koko maailman" ja turhautuu kun ei siinä onnistu.

Parhaimmissa tapauksissa lapsesta kuitenkin kasvaa kunnon kansalainen, joka ei syyllistä, vaan miettii , kuinka asiat voisi hoitaa kaikkia tyydyttävästi, ei syyllistämällä, vaan toimimalla yhdessä yhteisen asian hyväksi.

Paljon riippuu lapsen omasta persoonallisuudesta, millaisen maailman hän itselleen pystyy luomaan ja mitä vaikutteita hän ympäristöstään imee.Toki oikeanlaista syyllistämistä ,kun asia olisi hoidettava muulla tavoin, voi tuloksekkaasti käyttää, niinkuin kasvatuksessa pitääkin.Mutta siinäkään ei pääasiana saa olla syyllistäminen, vaan neuvova havannointi. Aina tulisi kertoa syy ja seuraus, ei ainoastaan kieltää.

[Kuutar]

Entäs silloin kun syyllistäminen aiheetonta ja liioittelua? Miksi muuten syyllistäjä ei puhu toiselle henkilölle suoraan, niin että toinen voisi vastata jotain hänelle? ( niin kuin esimerkissäni)

Koska suoraan puhuminen ei ole vallankäyttöä.

Syyllistäminen taas on nimenomaan vallankäyttöä, ainakin kun se on aiheetonta tai kohdistuu johonkin ihmisryhmään. Itseäni loukkaa mediassa jatkuva naisiin kohdistuva syyllistäminen( ja siitä syyllistäminen että loukkaantuu), toki monia muitakin ryhmiä saatetaan epäoikeudenmukaisesti syyllistää.

[Kuutar]

Syyttely onkin tämän sivuston: http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-e ... saltapain/
mukaan määritelty henkiseksi väkivallaksi. Sivuston tekstissä syyttelyä kutsutaan nöyryyttäväksi kohteluksi.

[Valkosiipi]

Miksi käyttää energiaa miettimällä toisten syyllistämisiä...
Toiselle ihmiselle kun ei kuitenkaan voi tehdä mitään.
Hyödyllisempää ja myös työläämpää on opetella itse olemaan syyllistymättä turhista.

[Lette]

Syntipukki, musta lammas

Hän syyllistää helposti muita tarkoituksenaan paeta tietoisuutta
omasta vastuustaan. Keskityttäessä toisen vikojen ja puutteiden
etsimiseen ja moittimiseen ei jää tilaisuutta katsoa itseänsä.

Tähän pohjautuu "syntipukki" ja "musta lammas" ilmiöt.

Omalla työpaikallani oli syntipukkina esimies jonka syyksi pantiin monenlaisia asioita.
Hän ei nauttinut alaistensa luottamusta, mutta kukaan ei kuitenkaan sanonut hänelle mitään.

Seurauksena oli alaisten mielistely esimiestä kohtaan, joka johti ns. hovin syntymiseen esimiehen ympärille. En kuulunut hoviin, joten jäin ilman etuja, joita hoviin kuuluvat saivat. Minun luonteellani ei mielistellä.

Engl. taidemaalari William Holman Hunt (1827-1910)
The Scapegoat, maalaus syntipukista sen aidossa ympäristössä
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... pegoat.jpg