Hermes kirjoitti:Olin kerran työporukan kanssa Lapissa. Siellä yksi täti alkoi ihmetellä, että miten joku voi olla ihan yksin yötä sellaisessa erämajassa. Mitä hän oikein tekee ja ajattelee siellä? Ikään kuin se olisi joku käsittämätön suoritus. Mietin yksin pääni sisällä, että mitä??
Golden flower kirjoitti:Minä viihdyn parhaiten hyvässä seurassa, yksin tai joskus useamman henkilön kanssa. Olen mieluusti yksin, isommassa seurassa olen usein hiukan "ulkopuolinen", mutta useimmite se sopii minulle hyvin myös.
Yksin viihtyminen on kai psykologisesta näkökulmasta jotenkin epäilyttävää. En oikein hahmota mihin se liittyy. Olisiko "normaali" ihminen teorioitten mukaan luontaisesti enemmän sosiaalisuuteen kuin yksinäisyyteen taipuvainen. Tai niin ehkä halutaan asia nähdä?
santra kirjoitti:Onko yksinäisyys kirous vai vapaus? Onko joku tuomittu yksinäisyyteen, vai onko se valinta?
Onko onnellisuuden mitta laaja ystäväverkosto vai eristäytyminen? Mikä ylipäänsä on
onnellisuuden mitta? Kysymyksiä joita varmaan monikin on miettinyt mielessään.
Psykopatologia kirjoitti:santra kirjoitti:Onko yksinäisyys kirous vai vapaus? Onko joku tuomittu yksinäisyyteen, vai onko se valinta?
Onko onnellisuuden mitta laaja ystäväverkosto vai eristäytyminen? Mikä ylipäänsä on
onnellisuuden mitta? Kysymyksiä joita varmaan monikin on miettinyt mielessään.
Sekoitat otsikossa ja introssa käsitteet yksin oleminen (usein valinta)
ja yksinäisyys (usein kirous).
Onnellisuuden "mitta" on sinäinen tunne, eivät missään tapauksessa
esittämäsi ulkoiset karakteristikat.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa