Vainoharhaa sairastava hoidon ulkopuolella

[Hilppa]

UUTISET >> MIELIPIDE http://www.hs.fi/mielipide/Vainoharhaa+ ... 2707504662
- -
Todella katveeseen jäävät ne, joiden lähipiirissä sairastetaan kapea-alaista vainoharhaa. Terveydenhuolto ei tunnista sitä, eikä sairauteen kuulu juuri koskaan vaihetta, jossa sairastuneella olisi sairauden tuntu. Sairaan harhaiset väitteet mahtuvat kummallisuudessaan juuri ja juuri todellisuuden rajoihin.

Ääniä kuuleva tajuaa, ettei ääniä oikeasti ole. Myös masentunut ymmärtää, että omassa ajattelussa on jotain pielessä. Vainoharhainen sen sijaan ei tajua arkiajattelunsa outoja piirteitä vaan väittää olevansa ehdottomasti oikeassa. Ilman sairauden tuntua häntä ei juuri koskaan saada hoitoon.

Koska sairastunut säilyttää toimintakykynsä elämän muilla alueilla, omaiset eivät tajua sairauden vakavuutta.

Sairas on myös erittäin vakuuttava, koska hänelle kuvitelmat ovat totta.

Kapea-alaista eli arkista mutta vakavaa vainoharhaa ei juuri käsitellä mielenterveyden häiriöitä esittelevässä kirjallisuudessa. Sitä sairastavat jäävät terveydenhuollon ulkopuolelle ja aiheuttavat omaisilleen paljon tuskaa. He mustamaalaavat syyttömiä, eristävät itsensä ja perheensä muista, ja pahimmissa tapauksissa he ottavat poliisin ja oikeuslaitoksen avukseen.
- -
Julkaisemme kirjoituksen
poikkeuksellisesti nimimerkillä.

En lainannut koko kirjoitusta. Eräs kysymys tästä oireyhtymästä itselleni herää, eikä kirjoitua siihen anna vastausta. Onko edelläolevassa kirjoituksessa kuvattu psykoottis- vai neuroottistasoista häiriötä?

[Psykopatologia]

Kroonistyyppistä psykoottista häiriötä.

[Mirri]

Ainakin harhaluuloisuushäiriöt, F22, ovat psykooseja siitä huolimatta, että ne voivat olla hyvin kapea-alaisia, ja harhaluuloisuushäiriötä sairastava ihminen voi vaikuttaa hyvin terveeltä.
Kirjoittaja puhuu vainoharhoista; siitä päätellen minulla tuli muitta mutkitta mieleen harhaluuloisuushäiriöt.

23.42.Toinen asia; neuroottiset tuskin käyttäytyvät kirjoittajan kuvaamalla tavalla.

[Hilppa]

UUTISET >> MIELIPIDE http://www.hs.fi/mielipide/Vainoharhaa+ ... 2707504662
- -
- -Terveydenhuolto ei tunnista sitä, eikä sairauteen kuulu juuri koskaan vaihetta, jossa sairastuneella olisi sairauden tuntu. Sairaan harhaiset väitteet mahtuvat kummallisuudessaan juuri ja juuri todellisuuden rajoihin.
- -
Koska sairastunut säilyttää toimintakykynsä elämän muilla alueilla, omaiset eivät tajua sairauden vakavuutta.
- -

Minusta edeltävin osin kirjoitus on hieman ristiriitainen. Tai ainakin herättää kysymyksiä sairauden luonteesta. Mistä (maallikko) kirjoittaja voi olla varma, että kyseessä on nimenomaan krooninen psykoottistasoinen häiriö, jos epäilty henkilö ei koskaan mene/pääse/joudu terveydenhuollon piiriin tai terveydenhuolto ei tunnista sairautta? Etenkin, jos sairastunut säilyttää toimintakykynsä elämän muilla alueilla (mikä myös herättää kysymyksen, miten säilyttää ja missä asioissa).

[Mirri]

Kirjoittaja ei puhu psykoottistasoisuudesta mitään, eikä edes harhaluuloisuushäiriöstä. Hän puhuu vainoharhaa sairastavasta. Kuvauksesta päätellen voidaan olettaa, että kyseessä on harhaluuloisuushäiriö, eli pitkäaikainen ja hankalahoitoinen psykoosisairaus.
Mielestäni tämä kohta kertoo selkeästi, ettei ole kysymys neuroosista:

Sitä sairastavat jäävät terveydenhuollon ulkopuolelle ja aiheuttavat omaisilleen paljon tuskaa. He mustamaalaavat syyttömiä, eristävät itsensä ja perheensä muista, ja pahimmissa tapauksissa he ottavat poliisin ja oikeuslaitoksen avukseen.
Luulen monien niin sanottujen sukuriitojen saaneen alkunsa harhaluuloista. Ylipääsemättömyydessään ne eivät ole riitoja, vaan nimeämättömän sairauden seurausta.

Tietoa harhaluuloisuushäiriöistä:
http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut ... i=dlk00373

[Rane]

Miten tuollaista kapea-alaista kroonista harhaluuloisuushäiriötä pitäisi hoitaa? Miten omaisten tulisi suhtautua?

[Hilppa]

Miten tuollaista kapea-alaista kroonista harhaluuloisuushäiriötä pitäisi hoitaa? Miten omaisten tulisi suhtautua?

Ensimmäiseen kysymykseen en osaa sanoa mitään ja pidän Psykopatologiaa asiantuntijana vastaamaan siihen.

Mutta, miten omaisten tulisi suhtautua, on mielestäni erittäin hankala ja vaikea kysymys. Osin ristiriitaisenkin kirjoituksen mukaan omaiset eivät tajua sairauden vakavuutta. Minusta tuo ei pidä täysin paikkansa ja tuo toteamus asettaa omaiset erittäin vaikeaan asemaan. Mistä omaiset voivat ensinnäkään vedenpitävästi tietää, että heidän omaisensa on vakavasti sairas tai ainakaan sairauden tarkkaa määritelmää, jos oletettu sairastunut ei ole terveydenhuollon hoidon piirissä tai ei omaisille sairaudestaan eikä hoidostaan mitään tietoja anna? Tai ehkä vielä kaikkein vaikeimmassa tilanteessa lääkäritkään eivät miellä sairastunutta sairaaksi eivätkä diagnosoi eivätkä hoida häntä. Noissa tilanteissa kaikki omaisten tulkinnat jäävät vain epäilyiksi. Ja ainakin minun oikeustajuni mukaan ei ole edes oikein ajatella saati todeta missään, että oma omainen olisi sairas eikä häntä sellaiseksi missään leimata. Helposti tilanne kääntyy niin päin, että kyse olisikin omaisen itsensä harhaluulosta.

Sitten on vielä kirjoituksen olettamus, että "Luulen monien niin sanottujen sukuriitojen saaneen alkunsa harhaluuloista. Ylipääsemättömyydessään ne eivät ole riitoja, vaan nimeämättömän sairauden seurausta." Toki tuollainen tilanne on erittäin hankala ja varmasti voi aiheuttaa perheen/suvun sisäisiä riitoja. Kuitenkaan en yleistäisi tässä ketjussa esilläolevan harvinaisen sairauden olevan mikään yleinen sukuriitojen selittävä syy, koska sukuriitoja syntynee useimmiten neuroottistasoisten (tai terveidenkin) ihmisten välille ja syyksi useimmin nimetään niinkin tavanomaisia seikkoja kuten raha, perintöriidat, sisaruskateus, yms.

Lisäys 12.50: En pidä tuosta kirjoituksen toteamuksesta "omaiset eivät tajua sairauden vakavuutta". Vaikka tajuavatkin tai ainakin aavistavat tilanteen vakavuuden, ei heillä ole juuri mitään keinoja toimia. Vaikka keskustelulla yrittävätkin sairastunutta hoidon saada piiriin hakeutumaan, ei sairastunut välttämättä niin halua toimia. Onnellisessa käänteessä keskustelu saattaisi saada sairastuneen havahtumaan ja miettimään tilannettaan ja mahdollisesti hakeutumaan hoidon piirii, vaikka ei siitä omaisille kertoisikaan. Lisäksi pelkkä keskustelu hoitoon hakeutumisesta tulee aiheuttamaan riitoja ja välien rikkoutumista. Omaisten huoli kasvaa, mitä vakavampia harhaluuloja sairatuneella on ja mitä enemmän sairastunut ihminen oman tilanteensa saa sekoitettua.

[Psykopatologia]

"Omaiset eivät tajua"

Riippuu deluusioiden luonteesta: jos vain "seurataan, kytätään" eikä tarkempaa
ja salaa kysyttäessä oireitaan varsinkaan kun kukaaan ei usko.

Mutta jos on avoin ja "minua seurataan vessanpönttöön laitetusta kamerasta",
kaikki tajuavat.

[Mirri]

Onkohan harhaluuloisuushäiriö oikeasti niin harvinainen kuin sen uskotaan olevan? Ennemminkin lienee niin, että sen yleisyyttä on vaikea tutkia ja tilastoida.

Harhaluuloisuushäiriön tiedetään 'uhkaavan' etenkin vanhuksia. Vanhus alkaa puhua outoja; hän alkaa epäillä ja syytellä lähellään olevia ihmisiä milloin mistäkin. Tai hän syyttää heitä yhdestä asiasta: varastamisesta, liikkumisesta yöllä hänen asunnossaan, postiluukun kautta myrkyttämisestä... Syytökset voivat olla monenmoisia ja ne voivat kohdistua lähiomaiseen, naapuriin, tai vaikka kotipalvelun työntekijään. Ja voi mennä pitkään ennen kuin kukaan käsittää mistä on kysymys; ihan siitäkin syystä, että toistaiseksi asiaa hävetään ja siitä puhutaan valitettavan vähän. Kuitenkin ilmeisesti aika monet ikäihmisten parissa työskentelevät, ja myös lähiomaiset, tietävät mistä on kysymys. Sekin tiedetään, että vainoharhaisuuteen sairastuneen läheiset ja ammattilaiset voivat joutua syytösten edessä toinen toistaan pirullisempiin tilanteisiin, ja apua on vaikea saada. Etenkin vanhusten koteihin yksinään menevät ammattilaiset voivat olla heikoilla syytösten kohteina. Kun ei kunnilla ole mahdollisuutta sellaiseen, että vainoharhaisen vanhuksen kotiin mentäisiin kaksin niin, että olisi aina todistaja näkemässä mikä vanhuksen jutuissa on totta ja mikä tarua.

Joskus olen ajatellut, että kun kauhistellaan ikäihmisille syötettävien neuroleptien määrää, niin otetaanko huomioon se, että neuroleptihoito saattaa pitää harhaluuloisuushäiriön oireita kurissa. Lähipiiristä tiedän yhden tapauksen, jossa naapuri lopetti postiluukun kautta myrkyttämisen, kun lähiomainen hoksasi kertoa vanhusta hoitavalle yleislääkärille, että läheinen on alkanut puhua outoja. Aloitettiin lääkehoito, joka tehosi niin hyvin, että oudot puheet loppuivat, eikä vanhus enää väittänyt naapurin myrkyttävän häntä. Sen muistan, että vanhuksesta huolehtiva lähiomainen oli erittäin huojentunut. Ei ihme, koska kuntonsa puolesta palvelutaloasumiseen pystynyt vanhus olisi voinut saada syytöksillään isoja sotkuja ja riitoja aikaiseksi, jos vainoharhaisuutta ei olisi saatu loppumaan.

Minusta Hesarin kirjoitus oli täyttä asiaa tärkeästä asiasta. Koska ihmiset elävät nykyisin vanhemmiksi ja ikäihmisiä on enemmän kuin koskaan, harhaluuloisuushäiriöt olisi tärkeä asia tiedostettavaksi. Eikä ehkä enää kannattaisi tuudittautua siihenkään oletukseen, että kyseessä on harvinainen ilmiö. Niin moni kuitenkin elävässä elämässä tietää mistä on kysymys; tavalla tai toisella ollaan nähty tai kuultu miten hankalia tilanteita käytännössä voi syntyä, jos asiasta ei tiedetä eikä sitä tunnisteta. Ja vielä; nyt kun vanhusten kotihoitoa on tarkoitus lisätä, olisi viimeistään havahduttava asiaan. Mitäs sitten tehdään, kun hoiva-alan ammattilaiset kieltäytyvät menemästä johonkin kotiin jouduttuaan poliisin juttusille milloin mistäkin asiasta?

[Rane]

Onkohan vanhusten miten helppo saada psykoterapiaa?

[Hilppa]

"Omaiset eivät tajua"

Riippuu deluusioiden luonteesta: jos vain "seurataan, kytätään" eikä tarkempaa
ja salaa kysyttäessä oireitaan varsinkaan kun kukaaan ei usko.

Mutta jos on avoin ja "minua seurataan vessanpönttöön laitetusta kamerasta",
kaikki tajuavat.

On omaiselle hämmentävä tilanne, kun aiemmin suhteellisen normaalisti käyttäytynyt ihminen yht'äkkiä alkaa väittää päättömiä, kertoo valvoneensa yhteen putkeen kolme vuorokautta, järjestelee elämänsä uuteen malliin ja kiven kovaa uskoo olevansa oikeassa. Eikä kyse ollut mistään pönttökamerajutuista vaan asioista, joita ei voinut uskoa todeksi, mutta ei tuolloin voinut suoraan sanoa niiden väärässäkään olleen (vasta myöhemmin osoittautuivat harhoiksi, mistä ei enää puhuttu).

Enkä halua nyt tässä yhteydessä käsitellä vanhusten harhaluuloja, minua koskettaa nimenomaan tämä esilletuotu harvinainen kroonistyyppinen psykoottinen häiriö keski-ikäisellä ihmisellä.

Kun ihminen on luonteeltaan poikkeuksellisen sulkeutunut (ollut koko ikänsä), arvaus omituisen käytöksen syystä ensin liittyy Aspergerin suuntaan.

[Rane]

Onko vanhuusiän harhaluuloisuushäiriö erilainen kuin keski-ikäisellä?

Hilppa, miten tuolle tutullesi kävi?

[Mirri]

Enkä halua nyt tässä yhteydessä käsitellä vanhusten harhaluuloja, minua koskettaa nimenomaan tämä esilletuotu harvinainen kroonistyyppinen psykoottinen häiriö keski-ikäisellä ihmisellä.

Harhaluuloisuushäiriöön sairastuneet ikäihmiset kuitenkin sopivat ketjun otsikon ja aloitusviestissä olevan kirjoituksen alle; ne kun yleistyvät keski-iästä alkaen, ja ovat sitä tavallisempia mitä vanhemmasta henkilöstä on kysymys.

Tämä kuulostaa psykoosiin sairastumiselta, koska siinä on muutakin psykoosiin viittaavaa kuin vain jokin yksittäinen ja kapea-alainen luulo tai uskomus:

Hilppa kirjoitti:
On omaiselle hämmentävä tilanne, kun aiemmin suhteellisen normaalisti käyttäytynyt ihminen yht'äkkiä alkaa väittää päättömiä, kertoo valvoneensa yhteen putkeen kolme vuorokautta, järjestelee elämänsä uuteen malliin ja kiven kovaa uskoo olevansa oikeassa. Eikä kyse ollut mistään pönttökamerajutuista vaan asioista, joita ei voinut uskoa todeksi, mutta ei tuolloin voinut suoraan sanoa niiden väärässäkään olleen (vasta myöhemmin osoittautuivat harhoiksi, mistä ei enää puhuttu).

Sekö ei ollut psykoosi, vaan jotain muuta?

[Joiku]

"Omaiset eivät tajua"

Riippuu deluusioiden luonteesta: jos vain "seurataan, kytätään" eikä tarkempaa
ja salaa kysyttäessä oireitaan varsinkaan kun kukaaan ei usko.

Mutta jos on avoin ja "minua seurataan vessanpönttöön laitetusta kamerasta",
kaikki tajuavat.

On omaiselle hämmentävä tilanne, kun aiemmin suhteellisen normaalisti käyttäytynyt ihminen yht'äkkiä alkaa väittää päättömiä, kertoo valvoneensa yhteen putkeen kolme vuorokautta, järjestelee elämänsä uuteen malliin ja kiven kovaa uskoo olevansa oikeassa. Eikä kyse ollut mistään pönttökamerajutuista vaan asioista, joita ei voinut uskoa todeksi, mutta ei tuolloin voinut suoraan sanoa niiden väärässäkään olleen (vasta myöhemmin osoittautuivat harhoiksi, mistä ei enää puhuttu).

Enkä halua nyt tässä yhteydessä käsitellä vanhusten harhaluuloja, minua koskettaa nimenomaan tämä esilletuotu harvinainen kroonistyyppinen psykoottinen häiriö keski-ikäisellä ihmisellä.

Kun ihminen on luonteeltaan poikkeuksellisen sulkeutunut (ollut koko ikänsä), arvaus omituisen käytöksen syystä ensin liittyy Aspergerin suuntaan.

Suurin osan ihmisistä arvelee kuitenkin syyksi hulluutta eikä autistisuutta.

[Joiku]

Ps menee jo naurettavaksi hilpan autismijutut, ihminen pihalla.

[Psykopatologia]

18:08
(- -)
Harhaluuloisuushäiriö (paranoia) – nykyisissä tautiluokituksissa: F22.0 (ICD-10, Blue book 1992: 97 – 98;
Green book 1993: 70; 1997: 59 – 60; ym.); 297.1 (DSM-IV-TR 2000: 323 – 329) – ei kuitenkaan ole niin
harvinainen kuin aiemmin on ehkä ajateltu. Useimmat delusionaaliset elävät enemmän tai vähemmän
häiritsevissä ja usein aaltoilevissa harhoissaan menemättä tai joutumatta koskaan varsinaisen hoidon
piiriin. Kendler (1982) antaa EA-prevalenssiksi 24 –30/100 000; assosioituu leskeyteen, selibaattiin,
aineiden väärinkäyttöön ja päävammoihin (Sadock & Sadock 2010: 116); Suomessa Perälä ([2009] 2013:
67, 82) enemmän, 0,18 %. Eri tyypeistä vainoharhainen on selvästi yleisin (ehkä 50 – 70 %) ja suuruus-
harhainen todennäköisesti harvinaisin, ehkä vain 1+ % kaikista tapauksista). (DSM-IV-TR Plus 2004:
715 – 716). On kuitenkin huomattava, että ICD-9:n luokkaan Paranoid states kuuluivat myös lievempi
297.0 simple ja 297.2 parafrenia (ovat nykyään F22.0:ssa).
(- -)

(s. 6)
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedo ... e_id=23635
___________

Ko. prevalenssessa ei (ilmeisesti) ole mukana orgaanisia paranoidisia
tiloja ja psykooseja, jotka luetaan involutionaalisiin.

Vanhusten pranoidiset psykoosit ovat "yksinkertaisempia", esimerkiksi
"kuka on vienyt rahani tai koruni?", kun on itse jemmannut ne varmaan
paikkaan, joka on unohtunut.

[Golden flower]

Ovatko "maailmanlopun odottajat" harhaluuloisia vai mikä heitä vaivaa?

Joiku, onko sinulla parempaa tietoa autismista?

[Psykopatologia]

Autistinen on kauttaaltaan outo ja elää omassa maailmassaan.
Ko. paranoidinen on muuten kuin kuka tahansa terve mutta
hänellä on suppeampia tai laajempia systemaattisisia harha-
luuloja, tavallisimmin vainoamista.

Sääli että tämän tasoisesta vastauksesta kiitetään.

Joiku louskuttaa leukojaan mutta ei kysyttäessä
osaa sanoa, missä on vika!

[Maaria]

Maailmanlopun odottajat ovat realisteja.

[Joiku]

Autistinen on kauttaaltaan outo ja elää omassa maailmassaan.
Ko. paranoidinen on muuten kuin kuka tahansa terve mutta
hänellä on suppeampia tai laajempia systemaattisisia harha-
luuloja, tavallisimmin vainoamista.

Sääli että tämän tasoisesta vastauksesta kiitetään.

Joiku louskuttaa leukojaan mutta ei kysyttäessä
osaa sanoa, missä on vika!

Kyllähän minäkin esim hyvin pystyn tulemaan tähän teidän nettimaailmaanne. Ehkä olen jonkun teidän mielestä outo mutta minusa tekin olette epänormaaleja. Hoks on tämä kirjoittelu ja lainaukset vähän vaikeaaa just nyt. Anteeksi,