Onko psykiatria este ihmisten luovuudelle ja vapaudelle?

[Kuutar]

Onko psykiatria tiede joka vähentää ihmisten luovuutta ja vapautta? Mitä ajattelette? Onko psykopatologia ihmiskäsityksen liiallista rajaamista, vai pitäisikö diagnooseja eri psyyken ilmiöille olla enemmänkin?

[Golden flower]

Nähdäänkö luovuus psykiatriassa negatiivisena asiana? Tutkimusyhteenvedossani on lause: Tvalla näkyy yksilöllisyydenkorostamista, mikä voi näkyä myös luovuutena. Oletin, että tämä oli ainoa positiiviseksi piirteekseni miellettävä asia tuossa paperissa, mutta onko kuitenkin niin, että sekin on jollain tapaa negatiivista?

Kyllähän luovuus ja hulluus yhdistetään yleisestikin.

Tutkijat: Luovuuden ja hulluuden välillä selvä yhteys

Hulluuden ja luovan nerouden välinen yhteys ei näin ollen ole myytti. Ruotsin Karoliinisen instituutin tutkijat selvittivät asiaa peräti 1,2 miljoonan ruotsalaispotilaan ja heidän sukulaistensa sairauskertomuksia.

Kyseessä on kaikkien aikojen kattavin selvitys luovuuden ja hulluuden geneettisestä yhteydestä.

Tuloksissa silmiinpistävintä oli ennen kaikkea se, että työkseen kirjoittavilla ihmisillä ilmeni muuhun väestöön verrattuna huomattavasti enemmän skitsofreniaa.

Viime vuonna samainen tutkijatiimi sai selville, että taiteilijoiden ja tiedemiesten perheissä esiintyi muuta väestöä enemmän skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Tämän havainnon tehtyään, tutkijat jatkoivat asian selvittämistä yhä perusteellisemmin.

Tuoreimman tutkimuksen myötä tutkijat saivat selville, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on hyvin laajalle levinnyt taiteellisissa ja tieteellisissä ammateissa kuten tanssijoiden, tutkijoiden, valokuvaajien ja kirjailijoiden keskuudessa.

Kaikista suurimmat mielenterveysrasitteet olivat kirjailijoiden harteilla, sillä työkseen kirjoittavat ihmiset kärsivät muita useammin skitsofreniasta, masennuksesta ja erilaisista ahdistuneisuushäiriöistä. Lisäksi kirjailijat ajautuivat vertailussa muita useammin päihdeongelmiin.

Kirjailijoiden itsemurhariski oli jopa puolet muuta väestöä korkeampi.

Psykiatrian asiantuntijan ja tohtoriopiskelijan Simon Kyagan mukaan uudet tutkimustulokset saattavat muuttaa ihmisten asennoitumista

- Jos asiaa lähestytään siitä näkökulmasta, että tietyt potilaan sairauteen liittyvät asiat saattavatkin ollakin hyödyksi, se avaa uusia lähestymistapoja hoitoihin, Kyagan muotoilee.

Tutkijan mukaan psykiatrisessa lääketieteessä on vallinnut pitkään perinne, jossa mielenterveysongelmiin suhtaudutaan hyvin mustavalkoisesti ja kaikki sairaalloiseen viittaava on pyritty poistamaan.

- Jatkossa lääkärin ja potilaan on on saavutettava parempi yhteisymmärrys siitä, mitä oikeasti pyritään hoitamaan ja millaisin seurauksin.

http://www.iltalehti.fi/terveys/2012101716216680_tr.shtml

[Trisse]

Kaipa sitä ajatellaan että ihminen on terve jos hän on monimuotoinen muttei määritellysti patologinen.

[Mirri]

Onko psykiatria tiede joka vähentää ihmisten luovuutta ja vapautta?

Ei. Valtoimenaan rehottavat psykoosisairaudet harvemmin merkitsevät niitä sairastaville ihmisille luovuutta ja vapautta. Päinvastoin hoitamaton psykoosisairaus pystyy tuhoamaan luovuuden ja riistämään vapauden, sekä tekemään elämästä itsemurhaan johtavan helvetin.

Psykiatriaa vastustavat ja psykoosisairauksia 'luovuuden' ja 'vapauden' nimissä ihannoivat ihmiset harvoin tulevat ajatelleeksi psykiatristen sairauksien kärsimystä aiheuttavaa puolta; aivan kuin hoitamattomat mielen sairaudet eivät aiheuttaisi omistajilleen (läheisineen) mitään tuskaa ja kärsimystä. Kyllä ne aiheuttavat ja vieläpä usein.

[Heluna]

Onko psykiatria tiede joka vähentää ihmisten luovuutta ja vapautta?

Ei. Valtoimenaan rehottavat psykoosisairaudet harvemmin merkitsevät niitä sairastaville ihmisille luovuutta ja vapautta. Päinvastoin hoitamaton psykoosisairaus pystyy tuhoamaan luovuuden ja riistämään vapauden, sekä tekemään elämästä itsemurhaan johtavan helvetin.

Psykiatriaa vastustavat ja psykoosisairauksia 'luovuuden' ja 'vapauden' nimissä ihannoivat ihmiset harvoin tulevat ajatelleeksi psykiatristen sairauksien kärsimystä aiheuttavaa puolta; aivan kuin hoitamattomat mielen sairaudet eivät aiheuttaisi omistajilleen (läheisineen) mitään tuskaa ja kärsimystä. Kyllä ne aiheuttavat ja vieläpä usein.

Juuri näin.

[Psykopatologia]

Kirjoituksessa todettu yhteys on tilastollinen.

[Kuutar]

Mirri: Psykiatriaa vastustavat ja psykoosisairauksia 'luovuuden' ja 'vapauden' nimissä ihannoivat ihmiset harvoin tulevat ajatelleeksi psykiatristen sairauksien kärsimystä aiheuttavaa puolta; aivan kuin hoitamattomat mielen sairaudet eivät aiheuttaisi omistajilleen (läheisineen) mitään tuskaa ja kärsimystä. Kyllä ne aiheuttavat ja vieläpä usein.

No psykologit ja muut ammattilaiset jotka alkavat ennustaa potilaan tulevaa mielenterveyttä, eivät ymmärrä millaista vapauden rajoittamista se on. Kukaan ammattilainen ei todellisuudessa voi ennustaa kenenkään tulevaa psyykkistä vointia luotettavasti, mutta silti tuollaisella ennustelulla on mahdollisuus leimata ihminen etukäteen.Yhteiskunnan tasollakin se voi vähentää luovuutta ja uskallusta ajatella uudella tavalla, kun ihmisiä ajetaan neuroottisuuteen, tarkkailemaan jatkuvasti itseään, löytyisikö jotain sairauden merkkejä. Nykyinen jatkuva "psychobabble" http://en.wikipedia.org/wiki/Psychobabble aiheuttaa neuroottisuuden lisääntymistä ja mielestäni neuroottisuus kyllä vähentää luovuutta.

Golden flower: Nähdäänkö luovuus psykiatriassa negatiivisena asiana? Tutkimusyhteenvedossani on lause: Tvalla näkyy yksilöllisyydenkorostamista, mikä voi näkyä myös luovuutena. Oletin, että tämä oli ainoa positiiviseksi piirteekseni miellettävä asia tuossa paperissa, mutta onko kuitenkin niin, että sekin on jollain tapaa negatiivista?

Kiva että sinun kohdallasi yksilöllisyydenkorostamista pidettiin positiivisena asiana. Minä itseasiassa vastasin aika tavanomaisesti musteläiskätestissä ( myöhemmin minulle selvisi, että vastaukseni olivat vastauksia joita ihmiset tavanomaisesti sanovat), kun vastasin tavanomaisesti, vastaukseni ei kuitenkaan kelvannut psykologille ja hän tahtoi minun vaihtavan vastaustani. Kun sitten vastasin eri tavalla hänen pyynnöstään, hän takertui siihen ja näytti pitävän vastaustani erikoisena.

[Kuutar]

Miksi nykymaailmassa ihannoidaan neuroottisuutta, ainakin Suomessa?
( perustelen väitettä myöhemmin, tahdon ensin kuulla mitä mieltä olette)

[Golden flower]

Golden flower: Nähdäänkö luovuus psykiatriassa negatiivisena asiana? Tutkimusyhteenvedossani on lause: Tvalla näkyy yksilöllisyydenkorostamista, mikä voi näkyä myös luovuutena. Oletin, että tämä oli ainoa positiiviseksi piirteekseni miellettävä asia tuossa paperissa, mutta onko kuitenkin niin, että sekin on jollain tapaa negatiivista?

Kiva että sinun kohdallasi yksilöllisyydenkorostamista pidettiin positiivisena asiana. Minä itseasiassa vastasin aika tavanomaisesti musteläiskätestissä ( myöhemmin minulle selvisi, että vastaukseni olivat vastauksia joita ihmiset tavanomaisesti sanovat), kun vastasin tavanomaisesti, vastaukseni ei kuitenkaan kelvannut psykologille ja hän tahtoi minun vaihtavan vastaustani. Kun sitten vastasin eri tavalla hänen pyynnöstään, hän takertui siihen ja näytti pitävän vastaustani erikoisena.

Ei pidetty, itse arvelin niin, mutta nyt tajusin, että se ei ehkä sitä olekaan, en tiedä. Toisaalta yritin olla osittain vitsikäskin, yritän jotenkin huumorin keinoin käsitellä tätä tilannetta, joka menee yli ymmärrykseni. Pahoittelen varmaan liiallista tilitystä tästä aiheesta, kun ei se kai mitään auta. Ottaa vaan päähän. Minun vastaukseni eivät luultavasti olleet tavanomaisia, mutta en voi silti käsittää miksi joudun tällaisia edes miettimään, miten voi olla niin hemmetin tärkeää se mitä on nähnyt jossain paperilapussa, johon on läiskäisty vähän väriä. Suututtaa.

Lisäys: olisi vähän fiksumpaakin tekemistä kuin tämän märehtiminen.

[Kuutar]

Miksi nykymaailmassa ihannoidaan neuroottisuutta, ainakin Suomessa?
( perustelen väitettä myöhemmin, tahdon ensin kuulla mitä mieltä olette)

Huolellisuus, tavoitteellisuus ja täsmällisyys ovat kulttuurissamme korkealle arvostettuja hyveitä. Moraalisuuteen ja syyllisyysherkkyyteen suhtaudumme mielellämme ymmärtäväisesti; huoleton, spontaani ja itseään ajatteleva lapsi saa tuomionsa kotona ja koulussa.

Pitkään on pohdittu kasvatuksen ja perimän suhdetta näiden ilmiöiden synnyssä. Ehkä kuitenkin geeneiltään neuroottiset vanhemmat siirtävät myös kasvatuksen kautta lapsilleen ylitiukan moraalin ja syyllisyyden.

http://www.introspekt.fi/artikkelit/pak ... en-hairio/

[Mirri]

Miksi nykymaailmassa ihannoidaan neuroottisuutta, ainakin Suomessa?
( perustelen väitettä myöhemmin, tahdon ensin kuulla mitä mieltä olette)

Nykymaailmassako (ainakin Suomessa) ihannoidaan neuroottisuutta?

[Kuutar]

Miksi nykymaailmassa ihannoidaan neuroottisuutta, ainakin Suomessa?
( perustelen väitettä myöhemmin, tahdon ensin kuulla mitä mieltä olette)

Nykymaailmassako (ainakin Suomessa) ihannoidaan neuroottisuutta?

Kyllä. Nykyisessä suomalaisessa kulttuurissa yhä ihannoidaan piirteitä, jotka ovat neuroottisuutta.

[Psykopatologia]

Ei.

[Hilppa]

Entä ihannoidaanko nykymaailmassa narsisteja?

Korjaus 21.36: tarpeeton m poistettu.

[Psykopatologia]

ei.

[Kuutar]

Ei.

Olen eri mieltä. Minusta suomalaisessa kulttuurissa kunnon kansalaisena pidetään syyllisyydentuntoista, hiljaista konservatiivia, jonka on jatkuvasti kyettävä hyviin suorituksiin, oltava täydellisyydentavoittelija, täsmällinen ja tarkka. Liian luova ei saa olla, eikä varsinkaan koulussa saa erota joukosta, muuten joutuu kiusatuksi. Ainakin minun lapsuudessani taisi olla vielä muotia syyllistävä kasvatus. Vanhemmat esimerkiksi saattoivat syyllistää siitä, jos ei jaksanut syödä lautasta tyhjäksi ja kertoa siitä "kuinka Afrikassa kärsitään nälänhädästä, he olisivat niin kiitollisia tästä ruuasta."

[Hilppa]

Ei.

Olen eri mieltä. Minusta suomalaisessa kulttuurissa kunnon kansalaisena pidetään syyllisyydentuntoista, hiljaista konservatiivia, jonka on jatkuvasti kyettävä hyviin suorituksiin, oltava täydellisyydentavoittelija, täsmällinen ja tarkka. Liian luova ei saa olla, eikä varsinkaan koulussa saa erota joukosta, muuten joutuu kiusatuksi. Ainakin minun lapsuudessani taisi olla vielä muotia syyllistävä kasvatus. Vanhemmat esimerkiksi saattoivat syyllistää siitä, jos ei jaksanut syödä lautasta tyhjäksi ja kertoa siitä "kuinka Afrikassa kärsitään nälänhädästä, he olisivat niin kiitollisia tästä ruuasta."

Mielestäni 70-luvulla oli noin. Jos ajattelen nykyisyyttä, luonnehtisin seuraavasti. Tehokkuuden vaatimus on kasvanut. Mutta tarkkuuden ja huolellisuuden tilalle on tullut nopeuden, nokkeluuden, luovuuden ja persoonallisuuden (individualistisuuden) vaatimus. Joukosta erottuminen on korkeassa arvossa, mitä erikoisempi, sitä tavoitellumpi. Syyllistäminen on tapauskohtaista, joten siihen en osaa ottaa kantaa noin yleisesti.

Luomutus, kehitysmaat, matkailu, narsistinen itsensä jatkuva kehittäminen, kuuluisuuden ja julkisuuden tavoittelu (Big Brother -talo) ovat asioita, joita luonnehtisin aikamme ihanteiksi.

[Kuutar]

Ei.

Olen eri mieltä. Minusta suomalaisessa kulttuurissa kunnon kansalaisena pidetään syyllisyydentuntoista, hiljaista konservatiivia, jonka on jatkuvasti kyettävä hyviin suorituksiin, oltava täydellisyydentavoittelija, täsmällinen ja tarkka. Liian luova ei saa olla, eikä varsinkaan koulussa saa erota joukosta, muuten joutuu kiusatuksi. Ainakin minun lapsuudessani taisi olla vielä muotia syyllistävä kasvatus. Vanhemmat esimerkiksi saattoivat syyllistää siitä, jos ei jaksanut syödä lautasta tyhjäksi ja kertoa siitä "kuinka Afrikassa kärsitään nälänhädästä, he olisivat niin kiitollisia tästä ruuasta."

Mielestäni 70-luvulla oli noin. Jos ajattelen nykyisyyttä, luonnehtisin seuraavasti. Tehokkuuden vaatimus on kasvanut. Mutta tarkkuuden ja huolellisuuden tilalle on tullut nopeuden, nokkeluuden, luovuuden ja persoonallisuuden (individualistisuuden) vaatimus. Joukosta erottuminen on korkeassa arvossa, mitä erikoisempi, sitä tavoitellumpi. Syyllistäminen on tapauskohtaista, joten siihen en osaa ottaa kantaa noin yleisesti.

Luomutus, kehitysmaat, matkailu, narsistinen itsensä jatkuva kehittäminen, kuuluisuuden ja julkisuuden tavoittelu (Big Brother -talo) ovat asioita, joita luonnehtisin aikamme ihanteiksi.

Voi olla noin. Itse olin lapsi 80 -luvulla, minusta silloinkin vielä tuo syyllistäminen oli tavallista kasvatuksessa, koulussa myös 90-luvun alussa. Esimerkiksi jos jotkut rikkoivat sääntöjä tai häiriköivät, siitä syyllistettiin koko luokkaa.

[Trisse]

joo, niin oli. Luokassamme 85 esim. jokainen kuuluttiin viiden hengen ryhmään ja jos joku ryhmästä unohti vaikka kirjansa niin kaikille ryhmässä tuli musta raksi.

[Kahvi]

joo, niin oli. Luokassamme 85 esim. jokainen kuuluttiin viiden hengen ryhmään ja jos joku ryhmästä unohti vaikka kirjansa niin kaikille ryhmässä tuli musta raksi.

En ole aivan varma, mutta luulen että tämmöinen menetelmä perustuu (syyllistämällä kasvattamisen sijasta) pikemminkin ryhmän sisäisen kurin toimivuuteen.