Vanhempien avioero johtaa usein ongelmiin ihmissuhteissa

[Trisse]

Pitkän ajan seurantatutkimus: Vanhempien avioero johtaa usein ongelmiin ihmissuhteissa

Vanhemmilla vaikuttaa olevan yllättävän suuri merkitys siihen, minkälaiseksi nuorten elämä muodostuu. Näin arvioidaan THL:n tutkimuksessa, jossa seurattiin tamperelaisten nuorten elämää 26 vuoden ajan.

http://yle.fi/uutiset/pitkan_ajan_seura ... sa/7043362









Nukke, jonka kädet peittävät kasvot. Kuva: Marja Airio / Lehtikuva
Mistä on kyse?

•Tutkimuksen kohteena yli 2000 tamperelaista nuorta
•Suurimmalla osalla elämä sujunut hyvin
•Ongelmien taustalla usein vanhempien avioero

Kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1983 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos otti mittavan tavoitteen. Se päätti selvittää, mikä saa ihmiset selviämään elämässä.

Kohteeksi otettiin 2200 tuolloin 16-vuotiasta nuorta. Nyt keski-ikään ennättäneet entiset nuoret voivat tutkija Ulla Mustosen mukaan keskimäärin hyvin.

[Kyllästynyt]

Jutussa ei pukahdetakaan sanaakaan siitä, että avioeroon on ollut syynsä.
Kuinka surkeaa olisi lasten elämä ollut, elleivät vanhemmat olisi eronneet (ajoissa)?

[Psykopatologia]

Trisse ei näköjään pysty kopioimaan artikkelia THL:n sivuilta.

[Kahvi]

Jutussa ei pukahdetakaan sanaakaan siitä, että avioeroon on ollut syynsä.
Kuinka surkeaa olisi lasten elämä ollut, elleivät vanhemmat olisi eronneet (ajoissa)?

Totta, tämä on oikein hyvä pointti - joka lähes aina jää pohtimatta näissä jutuissa.

[Kahvi]

Trisse ei näköjään pysty kopioimaan artikkelia THL:n sivuilta.

Yllättäen Ylen uutisessa ei ollut linkkiä, mikä (ikävä kyllä) on tyypillistä nykyjournalismia. No, google auttaa tässäkin!

[Kahvi]

Tutkimus: Nuoruusiän kasvuolosuhteilla on tärkeä merkitys myöhemmälle hyvinvoinnille

21.1.2014

Vanhemmilla on suuri merkitys nuoren hyvinvoinnille ja myöhemmälle elämälle niin hyvässä kuin pahassakin. Hyvät suhteet vanhempiin suojaavat nuorta myöhemmältä masennukselta, kun taas lapsuudessa koettu vanhempien avioero saattaa ennustaa vaikeuksia ihmis- ja parisuhteissa.

Lapsuudessa koettu vanhempien avioero voi lisätä myös psyykkisiä ongelmia ja vaikuttaa nuoren koulutus- ja ammattiuraan sekä terveystottumuksiin. Vanhempien avioeron kokeneilla nuorilla on ehjissä perheissä kasvaneita nuoria useammin matala sosioekonominen asema myöhemmin elämässä ja epäterveellisemmät terveystottumukset.

Vanhempien matala sosioekonominen asema voi vaikuttaa myös nuorten kouluttautumiseen niin, että näillä nuorilla on alempi koulutustaso aikuisuudessa. Peruskoulun jälkeisen koulutuksen puuttuminen ja huono-osaisuus useilla eri elämänalueilla nuoruudessa voi kasvattaa ennenaikaisen kuoleman riskiä myöhemmin elämässä.

Muun muassa tällaisia tuloksia saatiin tamperelaisnuoria koskeneesta 26 vuotta kestäneestä seurantatutkimuksesta. Tutkimuksessa on selvitetty pääosin vuonna 1967 syntyneiden noin 2 200 tamperelaisnuoren elämänkulkua sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin riski- ja suojaavia tekijöitä 16-, 22-, 32- ja 42-vuotiaina. Tutkimus alkoi vuonna 1983 ja viimeisin aineisto kerättiin vuonna 2009.

Tutkimuksessa havaittiin, että lapsuuden kasvuolosuhteet, nuoruusiän elämäntavat ja kokemukset eivät yksinomaan määrää nuoren tulevaisuutta. Sosiaaliset suhteet ja henkilökohtaiset voimavarat vahvistavat hyvinvointia. Niinpä esimerkiksi hyvät suhteet vanhempiin, hyvä itsetunto ja seurustelusuhde suojasivat nuorta myöhemmältä masennukselta ja paransivat myös parisuhteen laatua aikuisuudessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös humalajuomista. Nuoruuden humalahakuinen juominen ei aiheuttanut huono-osaisuutta aikuisena, jos tämä riskikäyttäytyminen loppui, kun nuori aikuistui. Myös henkilökohtaiset voimavarat voivat muuttua ja kehittyä. Erilaisten voimavaratekijöiden, kuten itsetunnon, elämän hallittavuuden ja merkitykselliseksi kokemisen, suotuisalla kehittymisellä näytti tulosten mukaan olevan sosioekonomisia terveyseroja kaventava vaikutus.

Lähes kolme vuosikymmentä jatkunut seurantutkimus osoittaa, että valtaosa nuorista selviytyi elämässään ja elämään liittyvistä erilaisista haasteista hyvin. Nuoren kasvuun, kehitykseen ja kasvuympäristöön näyttää kuitenkin liittyvän riskitekijöitä, jotka voivat uhata hyvinvointia ja vaikuttaa pitkälle elämään.

Tutkimusaineisto on kansainvälisesti arvokas ja se antaa hyvät mahdollisuudet tutkia hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen johtavia kehityspolkuja ja -mekanismeja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuoriin ja aikuisiin kohdistuvassa mielenterveys- ja hyvinvointityössä sekä syrjäytymisen ehkäisyssä.

Lähde:

Mustonen U, Huurre T, Kiviruusu O, Berg N, Aro H, Marttunen M. : Elämänkulku, mielenterveys ja hyvinvointi. Seurantatutkimus 16-vuotiaista tamperelaisnuorista 22-, 32- ja 42-vuotiaina (TAM-projekti).. THL Raportti 17/2013 Tampere 2013.

Lisätietoja:

Mauri Marttunen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8212

Ulla Mustonen
tutkija
THL
puh. 040 735 3961

Taina Huurre
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8398

etunimi.sukunimi@thl.fi

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=35216

[Kahvi]

Elämänkulku, mielenterveys ja hyvinvointi - Seurantatutkimus 16-vuotiaista tamperelaisnuorista 22-, 32- ja 42-vuotiaina (TAM-projekti)

Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-962-6

Name:URN_ISBN_978-952- ...
Koko:3.143Mt
Formaatti:PDF
Avaa tiedosto


Nimeke: Elämänkulku, mielenterveys ja hyvinvointi - Seurantatutkimus 16-vuotiaista tamperelaisnuorista 22-, 32- ja 42-vuotiaina (TAM-projekti)

Tekijä: Mustonen, Ulla; Huurre, Taina; Kiviruusu, Olli; Berg, Noora; Aro, Hillevi; Marttunen, Mauri

Julkaisija: THL

Päiväys: 2013

Lehden/teoksen nimi: Raportti: 2013_017

Tiivistelmä: Lapsuus ja nuoruus ovat yksilön myöhemmän elämän kannalta monin tavoin merkityksellistä aikaa. Pitkittäistutkimuksia, joissa lapsuuden kasvuolojen yhteyttä mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin olisi seurattu pitkälle aikuisuuteen, on kuitenkin vähän. Tässä 26 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa on selvitetty yhden tamperelaisnuorten ikäluokan, noin 2 200 nuoren, elämänkulkua ja elämänkulussa esiintyneiden riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden yhteyttä mielenterveyteen ja hyvinvointiin nuoruudesta varhaiseen keski-ikään saakka.

Avainsanat: Mielenterveys; elämänkaari; hyvinvointi; nuoret; lapsuus; nuoruus; kasvuympäristö; sosiaaliset suhteet; henkinen hyvinvointi; psykososiaaliset tekijät; aikuistuminen; pitkittäistutkimus; seurantatutkimus

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-962-6

Avattava tiedosto:pdf, 110 sivua.