Psykopatologia.munfoorumi.com

UUTISET >> KOTIMAA http://yle.fi/uutiset/turkulaiset_mukan ... ia/7031315
Kotimaa 14.1.2014 klo 17:41 | päivitetty 14.1.2014 klo 17:41

Turkulaiset mukana selvittämässä psykoosin
syntymekanismia

Noin kolme prosenttia suomalaisista sairastaa psykoosia. Turun yliopisto on mukana
kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitetään vakavien mielenterveyshäiriöiden
syntyä.
_____________________________________________________________________________________________________________________

Mistä on kyse?

Psykoosi on mielensairaus, jossa potilas ei erota totta epätodesta

Psykoosin tunnusmerkkejä ovat mm. aisti - ja ajatusharhat. Ihminen
esimerkiksi kuulee ääniä ja tuntee, että häntä vainotaan

Tunnetuin psykoosin muoto on skitsofrenia

Psykoosin eri muotoja sairastaa noin kolme prosenttia suomalaisista.
Skitsofeniaa sairastavia on noin prosentti väestöstä

Laaja kansainvälinen tutkimusryhmä yrittää selvittää yhteistuumin,
mistä vakavat mielenterveyshäiriöt johtuvat. Tutkijoita kiinnostaa
ennen kaikkea se, mikä laukaisee psykoosin.

Psykoosin syntyhän on edelleen tuntematon.
- Jarmo Hietala
____________________________________________________________________________________________________________________

Laaja kansainvälinen tutkimusryhmä yrittää selvittää yhteistuumin, mistä vakavat mielenterveyshäiriöt johtuvat. Tutkijoita kiinnostaa ennen kaikkea se, mikä laukaisee psykoosin.

- Itse toivon, että me saisimme nimenomaan psykoosien syntymekanismista jotain uutta tietoa, koska psykoosin syntyhän on edelleen tuntematon, sanoo tutkimuksen suomalainen vastuujohtaja, profesori Jarmo Hietala Turun yliopistosta.

Hietalan mukaan psykiatreja ja mielisairauksien tutkijoita on askarruttanut vuosikausia se, miksi samankaltaisilla oireilla varustetuista ihmisistä toinen sairastuu psykoosiin, mutta toinen ei. Nyt tähän halutaan selvyys.

Parempia hoitomuotoja luvassa

Jarmo Hietalan toiveena on, että tutkimuksen avulla saataisiin kehitettyä psykoosin hoitoon myös parempia hoitomuotoja sekä pystyttäisiin paremmin ennustamaan kenellä tauti puhkeaa ja kenellä ei.

Tällä hetkellä psykoosin riskiryhmään kuuluvista tauti puhkeaa noin kolmanneksella, mutta sitä ei pystytä kovin hyvin ennakoimaan kenellä tauti puhkeaa. Riskiryhmään kuuluvat ihmiset, joilla on esimerkiksi masennusta tai esimerkiksi ääni-, aisti- ja ajatusharhoja.

- Mikäli pystyisimmme ennustamaan, kenellä tauti mahdollisesti hoitamattomana puhkeaa, voisimme keskittää kaiken mahdollisen hoidon tällaiseen ihmiseen ja mahdollisesti ehkäisemään psykoosin, sanoo emeritusprofessori Raimo K. R. Salokangas Turun yliopistosta.

Suomesta mukana parisataa potilasta

Vakavien mielenterveyshäiriöiden tutkimusohjelmassa on mukana Euroopan laajuisesti 1500 potilasta. Suomesta mukana on parisataa, suurin osa Turun seudulta. Tutkimus kestää viisi vuotta. Tutkimus on vasta alkamassa, mutta tutkijat uskovat, että halukkaita potilaista löytyy.

- Yleensä tällaisiin tutkimuksiin löytyy halukkaita. Vaikka tutkimus ei sinänsä välttämättä hyödyttäisi yksittäistä potilasta, niin sen voin sanoa, että se varmasti tulee hyödyttämään potilasryhmää kokonaisuudessaan, sanoo professori Jarmo Hietala.

Yrjö Hjelt, Yle Turku

Mikäli pystyisimmme ennustamaan, kenellä tauti mahdollisesti hoitamattomana puhkeaa, voisimme keskittää kaiken mahdollisen hoidon tällaiseen ihmiseen ja mahdollisesti ehkäisemään psykoosin, sanoo emeritusprofessori Raimo K. R. Salokangas Turun yliopistosta.

http://yle.fi/uutiset/turkulaiset_mukan ... ia/7031315

Tuollainen ennustaminen vaan kuulostaa kyseenalaiselta. No ainakin se että asiaa tutkitaan nyt, kertoo siitä, että tänä päivänä psykoosia ei vielä osata ennustaa. Onkohan tutkimuksessa mukana sekä terveitä että sairastuneita? Onkohan mukana myös niitä, joilla on jokin muu mt-ongelma kuin psykoosi ja joiden oireista ei ole kehittynyt psykoosia, vaikka oireet ovat muistuttaneet psykoosia ennakoivia oireita? Tämä olisi tärkeää huomioida erotusdiagnostiikassa.

Toivottavasti psykoosin ehkäisy on myös jotain muuta kuin neuroleptien syöttämistä etukäteen. Ne kun voivat aiheuttaa pahempia haittoja ihmiselle, jolla ei mitään psykoosisairautta vielä ole. Epäilen että tilastojen perusteella ennustaminen menee usein pieleen yksilön kohdalla.

Minun suvussani ei ole psykoosia.
Lääkäri on kuitenkin todennut että, ahdistukseni on
psykoottistasoista.

En vieläkään oikein ymmärrä mitä hän sillä tarkoitti.
Vaikean masennuksenkin kanssa olen elänyt.

Mitä tarkoittaa ajatusharha?

19:57
AdvancedHelp Result Filters Display Settings:Abstract Send to:
Schizophr Res. 2013 Oct;150(1):31-5. doi: 10.1016/j.schres.2013.05.004. Epub 2013 Jun 14.

Attenuated psychosis syndrome in DSM-5.

Tsuang MT, Van Os J, Tandon R, Barch DM, Bustillo J, Gaebel W, Gur RE, Heckers S, Malaspina D, Owen MJ, Schultz S, Carpenter W.
Author information

A b s t r a c t

Despite advances in the treatment of schizophrenia over the past half-century, the illness is frequently associated with a poor outcome. This is principally related to the late identification and intervention in the course of the illness by which time patients have experienced a substantial amount of socio-occupational decline that can be difficult to reverse. The emphasis has therefore shifted to defining psychosis-risk syndromes and evaluating treatments that can prevent transition to psychosis in these ultra-high risk groups. To consider the appropriateness of adding psychosis risk syndrome to our diagnostic nomenclature, the psychotic disorders work group extensively reviewed all available data, consulted a range of experts, and carefully considered the variety of expert and public comments on the topic. It was clear that reliable methods were available to define a syndrome characterized by sub-threshold psychotic symptoms (in severity or duration) and which was associated with a very significant increase in the risk of development of a full-fledged psychotic disorder (schizophrenia spectrum, psychotic mood disorder, and other psychotic disorders) within the next year. At the same time, the majority of individuals with "attenuated psychotic symptoms" had one or more other current psychiatric comorbid conditions (usually mood or anxiety disorders, substance use disorder; Fusar-Poli 2012) and exhibited a range of psychiatric outcomes other than conversion to psychosis (significant proportions either fully recover or develop some other psychiatric disorder, with a minority developing a psychotic disorder). Although the reliability of the diagnosis is well established in academic and research settings, it was found to be less so in community and other clinical settings. Furthermore, the nosological relationship of attenuated psychosis syndrome (APS) to schizotypal personality disorder and other psychiatric conditions was unclear. Further study will hopefully resolve these questions. The work group decided to recommend the inclusion of attenuated psychosis syndrome as a category in the appendix (Section 3) of DSM-5 as a condition for further study.

Copyright © 2013 Elsevier B.V. All rights reserved.

KEYWORDS: Attenuated psychosis syndrome, High risk, Intervention, Prodromes, Schizophrenia
PMID: 23773295 [PubMed - in process] PMCID: PMC3778120 [Available on 2014/10/1]

Minun kohdallani ennuste meni aivan pieleen. Siitä ennusteesta on jo monia vuosia aikaa, eikä se ole toteutunut.

Kokemukseni perusteella pakko-oireista häiriötä ei oikein kunnolla tunnettu eikä osattu hoitaa siellä missä kävin. Siitä huolimatta, että minun kohdalla arveltiin olevan psykoosiriski, en saanut psykoterapiaa, jonka tähden hoitoon hakeuduin, vastaanottokäyntejä oli harvakseltaan kerran pari kuussa.

Tieteellisissä tutkimuksissa tutkimukset ovat perusteellisia ja alan parhaimmat asiantuntijat, joilla on pitkä kokemus alalla, useimmiten toimivat tutkijoina. Julkisella puolella ne jotka työskentelevät käytännön hoitotyössä, voivat olla paljon epäpätevämpiä ja psykiatrisia sairauksiahan diagnosoivat myös lääkärit, joilla ei ole psykiarin koulutusta. Tietenkin on mahdollista, että tutkijat keksivät jonkun luotettavan metodin, jonka avulla kuka tahansa hoitotyössä työskentelevä osaisi luotettavasti arvioida psykoosiriskin.

20:06
Attenuated psychosis syndrome (APS) epäonnistui DSM-5:n test - retest -reliabiliteetti-testauksissa:
kappa +0,40, mutta hajonta mieletön, 95 % CI 0,00 - 0,81 (N 17).

APS ei ole DSM-5:ssä diagnoosina mutta on Sectio III:ssa (Further Study).

Älytön APS on suunnilleen sama kuin skitsotyyppinen PD.

Töydennetty -20:15

Psykopatologia kirjoitti:UUTISET >> KOTIMAA http://yle.fi/uutiset/turkulaiset_mukan ... ia/7031315
Kotimaa 14.1.2014 klo 17:41 | päivitetty 14.1.2014 klo 17:41
...

Psykoosi on mielensairaus, jossa potilas ei erota totta epätodesta

...

Olisiko eksaktimpaa puhua mielentilasta, jossa potilas ei erota totta epätodesta?

Nipotin, anteeksi.

Helmenkalastaja kirjoitti:Mitä tarkoittaa ajatusharha?

Wikipedia kirjoitti:Harhaluulo

Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi.[1] Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla.[2] Harhaluuloa sellaisenaan ei kuitenkaan pidetä sairautena. Nykyään esiintyvien salaliittoteorioiden vuoksi voi olla myös vaikeaa päätellä, milloin henkilö puhuu faktaa.

Ajatusharhoja ilmenee usein psykooseissa. Henkilön ei kuitenkaan tule katsoa olevan harhaluuloinen esimerkiksi sellaisten uskonnollisten käsitystensä perusteella, jotka voidaan nähdä "päähänpinttyminä". Uudet, henkilökohtaisesta näkemyksestä poikkeavat asiat voivat olla henkilölle niin voimakas kokemus tai järkytys, että hänelle tulee pakkomielle alkaa "saarnata" niistä.

Sen sijaan jos aikuinen henkilö on itse keksinyt todeksi väittämänsä vakuuttelun, niin voidaan jo katsoa olevan kysymyksessä hoitoa vaativa vaiva.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harhaluulo

Psykopatologia:Attenuated psychosis syndrome (APS) epäonnistui DSM-5:n test - retest -reliabiliteetti-testauksissa:
kappa +0,40, mutta hajonta mieletön, 95 % CI 0,00 - 0,81.

Millainen sairaus tuo on?

Kiitos, Kahvi! Miksi kaikki pitää muuttaa? Olisin hyvin tiennyt, mikä harhaluulo on...

Helmenkalastaja kirjoitti:Kiitos, Kahvi! Miksi kaikki pitää muuttaa? Olisin hyvin tiennyt, mikä harhaluulo on...

Ajatusharhaluulo varmaan artikkelin kirjoittajalta.

Vai tarkoitettaisiinko artikkelissa ajatushäiriötä:
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ajatushairio-ennustaa-mielen-sairastumista/583/

Minulla on jotain tuon tyyppistä varmaan, mutta en ainakaan omasta mielestäni ole epälooginen, yritän vain poukkoilevine ajatuksineni huomioida kaiken oleellisen. Psykologi, joka teki minulle testit sanoikin, että näen asiat niin laajasti, että normaalisti ihmisten psyyke ei kestä sellaista ja on ihme, että en ole sairastunut. Ensimmäisen kerran minulla epäiltiin alkavaa psykoosia noin 16 vuotta sitten ja nyt muutama vuosi sitten tein uudestaan testit samalla lopputulemalla. Missähän vaiheessa voisi jo sanoa, että uhka on poistunut vai onko minulla alkava psykoosi hautaan asti, jos todellisuudentajuni säilyy ennallaan?

Vakavimmillaan ajatushäiriö lähenee psykoottista tilaa, jossa ajattelu irtoaa todellisuudesta. Ajatushäiriöstä kärsivä ei toisinaan kykene abstraktiin ajatteluun.

"Ei yksi pääsky kesää tee -sanonta voi tarkoittaa ajatushäiriöiselle yksinkertaisesti, että yhden pääskyn näkeminen ei tarkoita, että on kesä, eikä mitään muuta."

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/ajatu ... mista/583/

Miten tuon voi erottaa oppimisvaikeudesta?

Ajatushäiriötä ei todeta pelkän näppituntuman perusteella, vaan siihen soveltuu parhaiten perinteinen Rorschachin mustetahratesti. '

Voi eeii...

Nimen omaan projektiivisia tekniikoita tarvitaan tällaisiin ennusteisiin,
jos niitä ylipäätään halutaan tehdä. Rorschach on ajattelun häiriöiden
tukimuksessa toiseksi paras metodi. Kahn on ykkönen.

Psykopatologia kirjoitti:Nimen omaan projektiivisia tekniikoita tarvitaan tällaisiin ennusteisiin,
jos niitä ylipäätään halutaan tehdä. Rorschach on ajattelun häiriöiden
tukimuksessa toiseksi paras metodi. Kahn on ykkönen.

Tällaisia ennusteita ei ylipäätään pitäisi tehdä. Jos vain kolmasosa niistä sairastuu psykoosiin, joilla arvellaan olevan riski sairastua, niin valtaosa ennusteista on siis vääriä.

Jos ennuste olisi noin tarkka, ko. ennusteita pitäisi tehdä.

Mutta luulen, että ennuste ei ole noin tarkka, varsinkaan ilman projektiivisia.

Millaiset vastaukset Rorschach testissä kertoisi psykoosiriskistä?

Suorat tiedot testeistä ovat salaisia.

Kaiken tieteellisen tiedon pitäisi olla julkista. Etenkin jos kyseessä on testit, joilla voi olla vaikutusta ihmisen oikeusturvaan.