HSP-yhdistys

[Pinja]

En edes oikein tiedä, mitä on herkkyys, ja tuo yliherkkyys on minulle uusi käsite. Millainen on herkkä vauva verrattuna normaaliin?

Aistiyliherkkyydestä olen kuullut, mutta sehän ei ole kuin "puolet totuudesta", kun puhutaan erityisherkkyydestä. Onko niin, että tavalliset ihmiset ovat kovettaneet itsensä ja tulleet immuuneiksi ympäristölle, ja erityisherkätkö eivät ole muuttuneet, vaan ovat samanlaisia kuin syntyessään?

Herkkyys tarkoittaa loukkaantuvuutta.

[Rane]

Pinja, ehditkin kirjoitella väliin, ennen minua, joten emme nyt oikein keskustele. Haitanneeko mitään?
Kyllä minä olen niin ulalla tästä aiheesta, kuin olla voi. Lopetan aiheen käsittelyn osaltani tähän.

[Pinja]

Ei haitanne Rane, minäkin olin ulkona -enpä ole yhtään parempi kuin sinäkään näissä tietoasioissa. Näköjään tämä erityisherkkyys tarkoittaakin vähän muuta kuin mitä ymmärsin, ymmärsin sen tarkoittavan loukkaantuvuutta, mutta se näköjään tarkoittaakin kaikenlaista herkkyyttä erilaisten asioiden suhteen. Ihan persläpi juttu, perunkin kirjan varauksen, toi on niin höpöhöpöä koko juttu.

[Pinja]

Ranelle tieto mistä on kyse; Erityisherkkä kirjan selosteessa lukee näin: Vaikuttavatko toisten ihmisten mielialat sinuun voimakkaasti? Menetkö pois tolaltasi, kun elämässäsi tapahtuu muutoksia? Ovatko ympäristön häly ja kiire sinulle usein yksinkertaisesti liikaa? Vältteletkö väkivaltaelokuvia? Alisuoriudutko kilpailuissa tai tilanteissa, joissa suoritustasi tarkkaillaan?Jos vastasit näihin kysymyksiin myönteisesti, saatat olla erityisherkkä ihminen. Erityisherkällä ihmisellä on rikas sisäinen maailma ja voimakas eläytymiskyky, mutta hän saa helposti liiallisen latauksen ympäristöstään.Tutkittuaan ujoina pidettyjä ihmisiä, jotka reagoivat tavallista herkemmin ulkoisiin ärsykkeisiin, psykoterapeutti Elaine Aron nimesi erityisherkän ihmistyypin, highly sensitive person eli HSP. Tutkimustyönsä ja satojen haastattelujen pohjalta Aron osaa neuvoa, kuinka erityisherkät voivat paremmin ymmärtää itseään ja kääntää taipumuksensa voitoksi. Erityisherkkä ihminen voi oppia kukoistamaan musertavaltakin tuntuvassa maailmassa.Aron kertoo muun muassa erityisen herkän ihmisen lapsuudesta, sosiaalisista suhteista rakkauselämän haasteista, työelämästä sekä hengellisestä ja taiteellisesta herkkyydestä. Aron antaa ohjeita myös erityisherkän ihmisen työnantajalle tai opettajalle sekä neuvoo terveydenhoitohenkilökuntaa erityisherkän hoitotilanteessa.

[Mirri]

Mitään synnynnäistä erityisherkkyyttä ei ole olemassa: kasvatus ja ympäristö muovaa, se voi muovata sen myös poiskin. Myös ujouden kohdalla on kahtaa eri kantaa, onko se synnynnäistä vai kasvatuksesta kiinni. Herkkyys kuuluu itsetuntoon, jos itsetunto paranee niin herkkyys vähenee.

Olen eri mieltä. Tai tarkemmin sanottuna: väitän sinun olevan väärässä. Nimenomaan on olemassa synnynnäistä herkkyyttä. Se on kuitenkin tässä 'HSP-keksinnössä' mielestäni kovin hämäävää, että siinä kuin ennen puhuttiin herkkyydestä (sensitiivisyydestä) eri 'asteineen', niin nyt onkin muka löydetty jokin aivan erityinen 'erityisherkkien' ryhmä.

Toinen asia: herkkyys ei todellakaan ole sama asia kuin loukkaantuvuus tai loukkaantumisherkkyys - ei mitään sinne päinkään. Sensitiivinen ihminen ei ole yhtä kuin loukkaantumisherkkä ihminen. Jos aikuinen ihminen selittää loukkaantumisalttiuttaan väittämällä olevansa niin herkkä, että loukkaantuu herkästi, hän on käsittänyt jotakin väärin; hänen kohdallaan on kyse itsetunto-ongelmista, ei herkkyydestä (sensitiivisyydestä).

Mielestäni se tässä HSP-jutussa onkin yksi vakava ongelma; kuinkahan moni innostuu selittämään heikon itsetuntonsa ongelmineen erityisherkkyydeksi ja luokittelee itsensä kirjainyhdistelmällä HSP. Ja alkaa valvoa etujaan - kuten oikeutta olla erityisherkkis, joka tarvitsee erityiskohtelua ja erityishuomioimista...

[Mirri]

Tässä yksi näkemys herkkyydestä synnynnäisenä ominaisuutena ja luonteenpiirteenä:

Sensitiivisyys

Jos henkilöllä on korkea sensitiivisyys eli aistiherkkyys, hän reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin vahvasti. Hän huomaa pienimmätkin äänet, hajuerot ja makuvivahteet. Korkeasti sensitiivisellä tulee helposti kylmä ja kuuma, kivi kengässä tuntuu ylitsepääsemättömältä ja kova melu saa hänet laittamaan sormet korviin. Korkeaan sensitiivisyyteen liittyy usein sosiaalinen herkkyys. Sensitiivinen aistii nopeasti toisten ihmisten tunnetilat ja on siksi usein sosiaalisesti lahjakas. Hän on monesti hyvin empaattiinen, mutta tulkitsee myös välillä toisten sanat turhan herkästi.

Matalasti sensitiivistä henkilöä ei taas häiritse, jos hänen on kylmä tai kuuma. Vaikka hänellä olisi kovakin nälkä, hän kestää sen ja hoitaa hommansa loppuun. Matalasti sensitiivinen ei häiriinny ympärillä olevasta metelistä, vaan voi syventyä tekemään omaa juttuaan ongelmitta. Hän ei aisti herkästi toisten ihmisten tunnetiloja, ja saattaa tästä syystä käyttäytyä porukassa joskus epäkohteliaasti. Hänen voi olla joskus vaikea ymmärtää toisten vahvaa reagointia ja ylipäänsä tunnistaa vallitsevaa sosiaalista ilmapiiriä.

http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/m ... amenttisi/

[Rane]

Onko erityisherkkyys sairaus, tai häiriö?

[Mirri]

Onko erityisherkkyys sairaus, tai häiriö?

Ei kumpaakaan, ei mitään sinne päinkään. Mutta erityisherkkä lapsi voi altistua psyykkisille häiriöille, ellei hänen sensitiivisyyttään tunnisteta, ja ellei hänen kasvattajiaan (vauvan ja pikkulapsen kohdalla erityisesti äitiä) auteta ja tueta erityisherkän lapsen kanssa elämisessä.

Sain juuri käsiini tilaamani kirjan Erityisherkkä ihminen. Siinä on kustantajan saatesanat suomenkieliseen laitokseen; siteeraan tähän:

Highly Sensitive Person on Elaine N. Aronin kehittämä termi ilmiölle, jolle ei ole vielä täysin vakiintunutta suomennosta. Tässä kirjassa käytetään rinnan Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Kotimaisten kielten keskuksen suosittelemaa termiä tunne- ja aistiherkkä ihminen sekä siitä johdettuja lyhempiä ilmauksia erityisherkkä ihminen ja (erityisen) herkät ihmiset.
Ilmiötä on kuvattu suomeksi myös vierasperäisemmillä nimillä erityisen sensitiivinen ja hyvin sensitiivinen persoonallisuus. Julkisuudessa on puhuttu myös erikseen ilmiön eri osa-alueista kuten ääni- tai aistiyliherkkyydestä.

(lihavointi minun)

Mielestäni Duodecim ja Kotus osuvat täsmälleen oikeaan; kyseessä on suomeksi sanottuna synnynnäisellä tunne- ja aistiherkkyydellä varustettu ihminen. Ei mitään sen merkillisempää. Eikä asia ole Elaine Aronin 'keksintö'. Jo 80-luvulla on ainakin Suomessa tiedetty moisen erityisherkkyyden olemassaolosta, vaikkei olekaan tiedetty mistä on kysymys. Tavallinen neuvolalääkärikin on osannut kertoa, että tällaisia 'persoonallisia tapauksia' on olemassa; silloin kuitenkin oltiin yhtenä kysymysmerkkinä 'merkillisten erikoisuuksien' edessä.

Tunne- ja aistiherkkyydestä puhuminen olisi senkin vuoksi erityisherkkyyttä parempi vaihtoehto, ettei kyseessä ole mikään erityisherkkyys, vaan laaja-alainen ja monin eri tavoin ilmenevä herkkyys. En oikein ymmärrä, miksi tunne- ja aistiherkät ihmiset haluaisivat pitää itseään erityisherkkinä; käsittämätön sana, joka ei kerro yhtään mitään. HSP ei selitä senkään vertaa... Sen sijaan tunne- ja aistiherkkyys kertoo asiasta aika paljon.

[Hilppa]

Ei haitanne Rane, minäkin olin ulkona -enpä ole yhtään parempi kuin sinäkään näissä tietoasioissa. Näköjään tämä erityisherkkyys tarkoittaakin vähän muuta kuin mitä ymmärsin, ymmärsin sen tarkoittavan loukkaantuvuutta, mutta se näköjään tarkoittaakin kaikenlaista herkkyyttä erilaisten asioiden suhteen. Ihan persläpi juttu, perunkin kirjan varauksen, toi on niin höpöhöpöä koko juttu.

Minusta sinä, Pinja, olit oivaltanut jotain hyvin oleellista tämän ketjun aiheesta.

[Mirri]

En tiedä, miten kohdussa vietetty aika vaikuttaa aivojen kehittymiseen, jos äidillä on vaikka paljon stressiä. Tuleeko vauvastakin stressivauva, tai erityisherkkä, vai miten se menee?

Ainakin psykologian professorin ja persoonallisuustutkijan Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan esim. äidin raskausaikainen stressihormonitaso voi vaikuttaa syntyvän lapsen temperamenttiin. Kohdussa vietetty aika voi hyvinkin muokata synnynnäisiä ja pysyviä luonteenpiirteitä, joiden kanssa ihminen elää kehdosta hautaan asti. Toisaalta käsittääkseni hän(kin) on myös sitä mieltä, että synnynnäisen temperamentin erilaiset ominaisuudet ovat myös geneettisesti perinnöllisiä.

[Mirri]

Ei suomeksi käännetty Erityisherkkä ihminen näköjään olekaan ihan uusi ja tämän syksyn tapaus, koska uusi kirjani on toinen painos.
Onkohan ensimmäinen painos ollut pieni ja huomaamaton, vai miten on syntynyt käsitys, jonka mukaan kirja on vasta nyt syksyllä (lokakuussa?) ilmestynyt ensimmäistä kertaa suomennoksena?

[Psykopatologia]

Tässä yksi näkemys herkkyydestä synnynnäisenä ominaisuutena ja luonteenpiirteenä:

Sensitiivisyys

Jos henkilöllä on korkea sensitiivisyys eli aistiherkkyys, hän reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin vahvasti. Hän huomaa pienimmätkin äänet, hajuerot ja makuvivahteet. Korkeasti sensitiivisellä tulee helposti kylmä ja kuuma, kivi kengässä tuntuu ylitsepääsemättömältä ja kova melu saa hänet laittamaan sormet korviin. Korkeaan sensitiivisyyteen liittyy usein sosiaalinen herkkyys. Sensitiivinen aistii nopeasti toisten ihmisten tunnetilat ja on siksi usein sosiaalisesti lahjakas. Hän on monesti hyvin empaattiinen, mutta tulkitsee myös välillä toisten sanat turhan herkästi.

Matalasti sensitiivistä henkilöä ei taas häiritse, jos hänen on kylmä tai kuuma. Vaikka hänellä olisi kovakin nälkä, hän kestää sen ja hoitaa hommansa loppuun. Matalasti sensitiivinen ei häiriinny ympärillä olevasta metelistä, vaan voi syventyä tekemään omaa juttuaan ongelmitta. Hän ei aisti herkästi toisten ihmisten tunnetiloja, ja saattaa tästä syystä käyttäytyä porukassa joskus epäkohteliaasti. Hänen voi olla joskus vaikea ymmärtää toisten vahvaa reagointia ja ylipäänsä tunnistaa vallitsevaa sosiaalista ilmapiiriä.

http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/m ... amenttisi/

Tässä saatetaaan sekoittaa reagoivuus (responssi) kokemukseen.

Periaatteessa joku joku voi havaita herkästi, mutta hän ei silti paljon välitä.

[Helmenkalastaja]

Ei suomeksi käännetty Erityisherkkä ihminen näköjään olekaan ihan uusi ja tämän syksyn tapaus, koska uusi kirjani on toinen painos.
Onkohan ensimmäinen painos ollut pieni ja huomaamaton, vai miten on syntynyt käsitys, jonka mukaan kirja on vasta nyt syksyllä (lokakuussa?) ilmestynyt ensimmäistä kertaa suomennoksena?

Vaikka nyt olisikin menossa toinen painos, ensimmäinen on voinut olla niin pieni, että se on revitty käsistä. Vastoin kustantajan odotuksia, ja on jouduttu ottamaan saman tien uusi painos. Eli on hyvinkin mahdollista, että kirja on kaikesta huolimatta 'ihan uusi ja tämän syksyn tapaus'.

[Mirri]

Ok, tuo varmaan selittääkin oudolta tuntuneen asian.

[Golden flower]

Tässä yksi näkemys herkkyydestä synnynnäisenä ominaisuutena ja luonteenpiirteenä:

Sensitiivisyys

Jos henkilöllä on korkea sensitiivisyys eli aistiherkkyys, hän reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin vahvasti. Hän huomaa pienimmätkin äänet, hajuerot ja makuvivahteet. Korkeasti sensitiivisellä tulee helposti kylmä ja kuuma, kivi kengässä tuntuu ylitsepääsemättömältä ja kova melu saa hänet laittamaan sormet korviin. Korkeaan sensitiivisyyteen liittyy usein sosiaalinen herkkyys. Sensitiivinen aistii nopeasti toisten ihmisten tunnetilat ja on siksi usein sosiaalisesti lahjakas. Hän on monesti hyvin empaattiinen, mutta tulkitsee myös välillä toisten sanat turhan herkästi.

Matalasti sensitiivistä henkilöä ei taas häiritse, jos hänen on kylmä tai kuuma. Vaikka hänellä olisi kovakin nälkä, hän kestää sen ja hoitaa hommansa loppuun. Matalasti sensitiivinen ei häiriinny ympärillä olevasta metelistä, vaan voi syventyä tekemään omaa juttuaan ongelmitta. Hän ei aisti herkästi toisten ihmisten tunnetiloja, ja saattaa tästä syystä käyttäytyä porukassa joskus epäkohteliaasti. Hänen voi olla joskus vaikea ymmärtää toisten vahvaa reagointia ja ylipäänsä tunnistaa vallitsevaa sosiaalista ilmapiiriä.

http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/m ... amenttisi/

Tässä saatetaaan sekoittaa reagoivuus (responssi) kokemukseen.

Periaatteessa joku joku voi havaita herkästi, mutta hän ei silti paljon välitä.

Minustakin tuo reagoivuus on epäselvä ilmaus, puhutaanko jonkinlaisesta sisäisestä reagoinnista (kokemisesta) vai enemmän ulospäin suuntautuvasta reagoinnista. Voisitko PP selventää tuon tummentamani kirjoituksestasi, joka jää minulle myös epäselväksi? Tarkoitatko välinpitämättömyyttä vai jotain muusta?

Jostain luin, että nuo herkkyydet liitetään usein neuropsykiatrisiin oireyhtymiin (autismin kirjo ja ADHD), mutta eikö näillä ole ennemminkin ymmärtämättömyyttä sosiaalisissa tilanteissa vaikka erityinen herkkyys tässä korreloidaan sosiaalisen lahjakkuuden kanssa. Eikö se ole vähän ristiriitaista?

[Mirri]

Minustakin tuo reagoivuus on epäselvä ilmaus, puhutaanko jonkinlaisesta sisäisestä reagoinnista (kokemisesta) vai enemmän ulospäin suuntautuvasta reagoinnista.

Tunne- ja aistiherkkä pikkulapsi voi reagoida kovaan ääneen panemalla sormet korviin. Mutta tuskin hän aikuisuudessaan enää niin tekee, vaikka edelleen kokee melun epämiellyttävänä. Samoin vauva voi parkua kokiessaan alastomuuden ihollaan epämiellyttävänä. Ei hänkään enää aikuisuudessaan parkumaan ryhdy, vaikka edelleen hänestä saattaa tuntua epämiellyttävältä erilaiset tuntemukset paljaalla iholla.
Vahvat kokemukset eivät enää näy ulos päin reaktioina, eivätkä johda toimintaan, kuten tunne- ja aistiherkillä lapsilla, vaan ne tuntuvat omassa sisikunnassa. Ja toki voivat näkyä/tuntua myös elimistön reaktioina.

Epäselvyys johtuu ehkä siitä, että aisti- ja tunneherkkä ihminen käyttäytyy - ja reagoi - eri ikäkausina eri tavoin. 'Paljaimmillaan' ja näkyvimmillään kyseinen laaja-alainen herkkyys lienee pikkulapsilla, jotka eivät vielä ole oppineet kontrolloimaan itseään.

[Maaria]

Henkilökohtaisesti itse vähän vierastan kaikenlaista kategorointia.

Toisaalta, hyvähän se on tiedostaa tällainen asia ja tietää, että ei ole yksin.

[Psykopatologia]

Periaatteessa joku joku voi havaita herkästi, mutta hän ei silti paljon välitä.

Minustakin tuo reagoivuus on epäselvä ilmaus, puhutaanko jonkinlaisesta sisäisestä reagoinnista (kokemisesta) vai enemmän ulospäin suuntautuvasta reagoinnista. Voisitko PP selventää tuon tummentamani kirjoituksestasi, joka jää minulle myös epäselväksi? Tarkoitatko välinpitämättömyyttä vai jotain muusta?

Jostain luin, että nuo herkkyydet liitetään usein neuropsykiatrisiin oireyhtymiin (autismin kirjo ja ADHD), mutta eikö näillä ole ennemminkin ymmärtämättömyyttä sosiaalisissa tilanteissa vaikka erityinen herkkyys tässä korreloidaan sosiaalisen lahjakkuuden kanssa. Eikö se ole vähän ristiriitaista?
Ristiriitaisuuttaa voi olla paljon tämän herkkyys-käsitteen alla.

En tarkoittanut välinpitämättömyyttä vaan sitä, että kypsä ihminen kyllä havaitsee herkästi mutta että havainto voi olla
signaali-luonteinen, jolloin havainto ei "aja" häntä tekoihin tai mielettömän voimakkaisiin tunteisiin; hänellä on sisäinen
vapaus reagoida harkintansa mukaan yms.

[Rane]

Erityisherkkyys on vielä tuntematon käsite

Oletko hyvä tunnistamaan muiden mielialoja? Tuleeko kovista äänistä ja suurista joukoista epämukava olo? Pidettiinkö sinua lapsena herkkänä tai ujona? Erityisherkällä ihmistyyppillä on synnynnäinen herkkyys reagoida asioihin voimakkaasti. Erityisherkkä kokee voimakkaasti tilanteita, joissa muut eivät juuri reagoi. Asiasta Aamu-tv:ssä kertoi erityisherkkyyteen perehtynyt psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen sekä Suomen erityisherkät ry:n aktiivi Kaisu Kiventaus.

Esitetty: Ti 22.4.2014 klo 8.16 Yle TV1

http://areena.yle.fi/tv/2254321 (kesto 9 min.)

[Mirri]

Rane, kiitos vinkistä.