Onko aivojen koolla väliä?

Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.12.2013 12:07

TEEMAT >> TIEDE http://www.hs.fi/tiede/Onko+aivojen+koo ... a-1&sivu=1

Onko aivojen koolla väliä?
8.12.2013 11:40 | 11 | Maija Karala

Kuva

Kuva
Kuva

_____________________________________________________________________________________________________________________

F A K T A

Näin eri lajien aivojen kokoa voi vertailla

Kun eri eläinlajien ja ihmisen aivojen kokoa vertaillaan, käytetään niin sanottua EQ-lukua. Lyhenne tulee sanoista enkefalisaatio-osamäärä. Se ottaa huomioon ja poistaa ruumiin koon vaikutuksen aivojen kokoon. Näin eri lajien aivojen kokoa voi vertailla aivan kuin ne olisivat ruumiiltaan saman kokoisia.

Sen perusidea on yksinkertainen. Piirretään kuvaaja, jossa yläakselilla on aivojen paino ja ala-akselilla eläimen paino.

Akselien keskelle vedetty viiva kertoo, kuinka suuret aivot kunkin kokoisella eläimellä keskimäärin pitäisi olla.

Eläimet, joiden aivojen koko asettuu tarkalleen keskiviivalle, ovat oletettavasti älykkyydeltään keskimääräisiä. Ne saavat luvun yksi. Tavallista pieniaivoisemmat saavat alle ykkösen olevia lukuja ja päinvastoin.

Viereisessä taulukossa on vertailtu ihmisaivojen kokoa muihin nisäkkäisiin.
_____________________________________________________________________________________________________________________

Me ihmiset olemme ylpeitä suurista aivoistamme. Niiden ansiotahan ovat sellaiset ihmiskunnan ainutlaatuiset saavutukset kuin tiede, taide ja tosi-tv. Mutta aivomme eivät asetukaan luomakunnan huipulle niin ylivoimaisesti kuin haaveilemme.

Ihmisen ainutlaatuisuus eläinlajien joukossa on vilkas tutkimuskohde. Tutkijat ovat etsineet osoitusta ylivertaisesta älystämme etenkin ihmisaivojen koosta.

Se ei ole ihan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään kuulostaa. Aivoja voidaan kyllä mitata ja punnita, muttei ole lainkaan helppoa verrata tyystin erilaisten eläinten älykkyyttä. Kuinka tehdä tasavertainen älykkyystesti harakalle, norsulle ja yliopisto-opiskelijalle?

Asiaa hankaloittaa se, että tutkijat ovat erimielisiä siitä, mitä älykkyys tarkalleen ottaen on. Usein tutkijat arvioivat älykkyyttä ongelmanratkaisutaitojen avulla. Väittelyä herättää se, ovatko sosiaalinen äly ja luova äly eri asioita, ja pitäisikö ne laskea mukaan älykkyyden kategorioihin.

Jotkut tutkijat eivät edes lähde erittelemään erilaisia älykkyyksiä, vaan ajattelevat, että eri eläinten aivot toimivat eri tehoilla – eli ne ovat kuin erilaisten tietokoneiden prosessoreja.

Koska äly on selvästikin aivojen tuotos, ja isot aivot ovat eläimelle kalliit ja hankalat ylläpitää, tuntuu järkevältä, että aivojen koko liittyy älykkyyteen.

Ryhdytäänpä siis vertailemaan aivoja.

Yksinkertaisin lähestymistapa aivojen kokoon on katsoa, kenellä on isoin. Se kuulostaa mukavan helpolta.

Tutkijat ovat huomanneet, että ne apinalajit, joilla on toisia apinalajeja suuremmat aivot, pärjäävät keskimäärin paremmin monissa älyä vaativissa tehtävissä aina työkalujen käytöstä aiemmin opitun soveltamiseen. Itse apinan koolla ei tunnu olevan väliä. Tämän perusteella aivojen absoluuttinen koko saattaisi olla aika hyvä älykkyyden mittari, jopa parempi kuin hienommat menetelmät.

Ajatus tuntuu sikälikin mukavalta, että ihmisen aivot ovat aika isot. Nehän painavat melkein puolitoista kiloa. Simpanssin aivot painavat vähän yli 300 grammaa ja gorillankin vain vähän enemmän.

Isommilla eläimillä on yleensä isommat aivot kuin pienillä, joten ehkä ne ovat myös älykkäämpiä. Miksipä ei? Vaikeuksiin törmätään viimeistään, kun katsotaan valaita. Kaskelotin aivot painavat noin kahdeksan kiloa, mikä tekisi siitä lajina huomattavasti ihmistä älykkäämmän, jos pelkkä aivojen paino ratkaisisi.

Asia ei olekaan niin yksinkertainen. Isot eläimet luultavasti tarvitsevat enemmän hermosoluja ruumiinsa perustoimintojen hoitamiseen, ja siksi niillä on oltava isommat aivot, vaikka ne eivät olisikaan älykkäämpiä. Kaskelotti ei siis taida olla ihan sellainen järjen jättiläinen kuin sen pääkopan koko antaisi olettaa, vaikka älykäs otus onkin.

Myös varislinnut antavat ajattelemisen aihetta. Niiden aivot ovat kooltaan saksanpähkinän luokkaa, mutta työkalujen käytössä, ongelmanratkaisussa ja mutkikkaan sosiaalisen elämän hallitsemisessa ne ovat ihmisapinoiden veroisia.

(Sivu 2/2)

On siis järkevä tarkastella aivojen suhteellista kokoa. Se saadaan suhteuttamalla aivojen koko ruumiin painoon.

Nyt käy ilmi, että vaikka isoilla eläimillä on myös kookkaat aivot, ne ovat kuitenkin ruumiinkokoon suhteutettuna aika pienet.

Pikkunisäkkäillä, kuten hiirillä, aivot ovat sen sijaan suunnattoman suuret, jopa kymmenen prosenttia pienen ruumiin painosta. Ihmisellä vastaava luku on noin kaksi prosenttia, sinivalaalla 0,1 prosenttia. Tuskinpa hiiret sentään ovat planeetan älykkäimpiä otuksia, vaikka romaani Linnunradan käsikirja liftareille niin sanookin.

Ratkaisuksi on esitetty laskuria, joka ottaa ensin huomioon, paljonko ruumiin koko vaikuttaa aivojen kokoon, ja poistaa sitten ruumiin koon vaikutuksen. Näin eri eläinlajien aivojen kokoa voi vertailla aivan kuin ne olisivat ruumiiltaan samankokoisia. Mittaustulosta kutsutaan enkefalisaatio-osamääräksi, tuttavallisemmin EQ.

EQ-asteikko vaihtelee sen mukaan, mitä lajeja tutkimukseen on otettu mukaan ja mitä laskukaavan eri variaatioista kulloinkin käytetään. Eri lähteistä olevia lukuja ei siis voi verrata.

Eräs EQ-vertailu kattoi ihmisen ja kokoelman valaita. Siinä ihmisen aivot olivat ylivertaisen kokoiset eli ihminen sai vertailun suurimman luvun, kun taas pullokuono- ja amazoninjokidelfiinien aivojen koko jäi selvästi ihmisestä jälkeen. Delfiinejä huonomman tuloksen sai esimerkiksi miekkavalas.

Todella suuret valaat, kuten kaskelotti ja sinivalas, saivat vertailussa niin pienen luvun, että niiden pitäisi olla keskimääräistä nisäkästä, kuten kissaa ja hevosta, tyhmempiä. Sitä ne eivät ilmeisesti ole. Valailla vaan on yksinkertaisesti suhteettoman suuri ruumis aivoihin verrattuna.

EQ-mittari siis asettaa ihmisen eläinkunnan kärkeen, muttei kovin ylivoimaisesti, eikä se näytä korreloivan testeissä havaitun älykkyyden kanssa kovin hyvin.

Ihmisaivot eivät ole myöskään eläinkunnan suurimmat, eivät absoluuttiselta eivätkä suhteelliselta kooltaan. Aivomme eivät asetukaan luomakunnan huipulle niin ylivoimaisesti kuin haaveilimme.

Vähempikin riittää kolhimaan egoamme. Kaiken kukkuraksi vasta vauhtiin päässyt eläinten älykkyyden tutkimus on avannut melkeinpä pelottavia näkymiä.

Eläimet ovat kovin nokkelia juuri niissä piirteissä, joita on totuttu pitämään ihmiselle ainutlaatuisina. Simpanssit osaavat valehdella ja tunnistavat itsensä peilistä, delfiinit kutsuvat toisiaan nimeltä ja papukaijat osaavat yhteenlaskua. Harakat viettävät hautajaisia. Jopa mehiläisen voi opettaa tulkitsemaan symboleja.

Vaikuttaakin siltä, että ihmisen ainutlaatuisuus on jossakin muualla kuin tähän asti on uskottu.

Eräät tutkijat arvelevat, että sellaiset ihmiselle tyypillisinä aivotoimintoina pidetyt ominaisuudet, kuten tietoisuus, mahtuisivat jopa hyönteisten aivoihin. He perustavat väitteensä tietokonemalleille, joiden mukaan tietoisuuteen tarvittaisiin teoriassa vain muutama tuhat hermosolua ihmisen 85 miljardin sijaan. Silloin tietoisuus, luovuus tai empaattisuus olisivat eläinmaailmassa tavallisia, eivätkä suinkaan älykkäiden lajien yksinoikeus.

Jotain hyötyä suurista aivoista kuitenkin täytyy olla, kuluttavathan ne valtavasti energiaa. Jos hyönteisten aivot pystyisivät kaikkeen olennaiseen, ihmisaivot olisivat varmasti samankokoiset.

Ehkäpä silkka kiintolevytila, kyky varastoida korkeakoulun oppimäärän verran tietoa, onkin ihmisen erityiskyky.

On meillä sentään jäljellä jotain erityistä: keino ajatella ja viestiä abstrakteja asioita – eli kieli.

Kielen merkitystä tukee vaikkapa laskutaitojen vertailu. On olemassa ihmisryhmiä, joiden kielestä puuttuvat lukusanat tyystin, esimerkiksi Amazonin alueen Pirahã-heimolaiset ja monet nicaragualaiset viittomakielen käyttäjät.

Nämä ihmisryhmät ovat suunnilleen yhtä hyviä – tai huonoja – matemaatikkoja kuin papukaijat tai simpanssit. Yli kolmen tai neljän menevien lukumäärien tarkka laskeminen alkaa jo tuottaa vaikeuksia. Kun lukusanat puuttuvat, numeroiden ymmärtäminenkin on hyvin vaikeaa.

Sanoja siis tarvitaan – ja paljon puhetta. Voi olla, että kehittyneen kielen mukanaan tuoma kumuloituva kulttuuri on ihmisen fiksuuden salaisuus.

Kun ihmiset voivat tehokkaasti välittää tietoa toisilleen, sitä kertyy sukupolvi toisensa jälkeen yhä enemmän. Meidän ei edes tarvitse olla planeetan älykkäimpiä.

Eliöiden luokittelun isä Carl von Linné antoi ihmiselle aivojensa mukaan nimeksi Homo sapiens, viisas ihminen.

Ehkä emme ole niinkään viisaita, vaan lörpötteleviä ihmisiä – tai lörpöttelemällä viisastuvia ihmisiä.


Lähteet: Trends in Cognitive Sciences; Brain, Behaviour and Ecology; Current Biology; PNAS
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.12.2013 13:09

Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Hermes » 09.12.2013 17:39

Tuossa käsitellä juuri esimeriksi sitä, että ehkä ihmisen (ja esimerkiksi apinoiden) aivot ovat rakenteeltaan erilaisia, esimerkiksi neokorteksi voi olla isompi, ehkä näillä ihmisten aivoihin kehittyneillä aivoalueilla on oma neuronien välinen kommunikointimekanisminsa (“cortical algorithm”), joka mahdollistaa ihmisille tyypillisen oppimisen ja ajattelun, tms.
Hermes
 

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Hermes » 09.12.2013 18:54

Psykopatologia kirjoitti:On ollut myös http://fi.wikipedia.org/wiki/Homo_erectus


Homo erectus kuulostaa siltä, että sille oli ihan jonkun muun koko tärkeää kuin aivojen. ;)
Hermes
 

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.12.2013 19:28

Kuva

Tämä pitää ihmisaivoja uniikkeina (kun yleensä
painotetaaneläinten ja ihmisten aivojen saman-
kaltaisuutta).
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Pinja » 09.12.2013 20:03

Psykopatologia kirjoitti:On ollut myös http://fi.wikipedia.org/wiki/Homo_erectus


Silloin, kun ihmisaivojen (homo erectus; pystyihminen) koko on ollut 25 % pienempi nykyisestä ja ihmiset ovat olleet apinamaisemman näköisempiä, niin ei silloin ole osattu tutkia, kuinka lähellä olemme mitäkin lajia, eikä varmasti ole tajuttu minkäänlaista yhtenevyyttä apinoiden kanssa. Vasta tutkimusten myötä olemme päässeet tietoon siitä, mikä yhteys perimällämme on DNA:aan osalta apinoiden kanssa. Ja vaikka niin läheinen yhteneväisyys nähdään niin siltikin on vaikea hyväksyä jotakin apinaa esi-isäkseen. Liian alistavaa ihmisylpeydelle.
Pinja
 

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Pinja » 09.12.2013 20:09

Kiitos, PP tuosta artikkelista: Mielenkiintoinen. Outoa, että on olemassa ihmisheimoja, joilla ei ole lukusanoja eikä juurikaan ymmärrystä niistä; raha ei varmaankaan merkkaa heille mitään. Se on ihan toinen maailma; raha hallitsee sivistynyttä maailmanosaa. PP tiedätkö onko kaikilla eliöillä suurinpiirtein sama koostumus aivoissa; poimuttuneisuus ja mitä hyötyä poimuttuneisuudesta on?
Viimeksi muokannut Pinja päivämäärä 09.12.2013 20:20, muokattu yhteensä 1 kerran
Pinja
 

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Hermes » 09.12.2013 20:15

Psykopatologia kirjoitti:
Tämä pitää ihmisaivoja uniikkeina (kun yleensä
painotetaaneläinten ja ihmisten aivojen saman-
kaltaisuutta).


En tiedä, mitä nuo ovat ehdottaneet, mutta en itse pidä erityisen uniikkeina. Minä ehkä uskon, että "ihmisensukuisissa" eläimissä on joitain aivoalueita, neuroniarkkitehtuureita, tms esimerkiksi etuotsalohkossa ja neokorteksissa yleensä, jotka mahdollistavat tällaisen ihmisen kaltaisen älykkyyden. Ihminen on tietysti tässä asiassa kehittynein, sillä on esimerkiksi isoin etuotsalohko, mutta samankaltaista älykkyyttä nähdään esimerkiksi koira < apinat < ihminen, samoin aivoissa ehkä nähdään tietyillä alueilla kehitystä. En ole varma, miksi esimerkiksi apinaa tai koirtaa ei voi opettaa pelaamaan shakkia. Auttaisiko lisää keskittymiskykyä, tms?
Hermes
 

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.12.2013 23:07

Aivojen painoja:

Gauss 1492
Turgenev 2012
Gall 1198
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.12.2013 23:09

Pinja kirjoitti:Kiitos, PP tuosta artikkelista: Mielenkiintoinen. Outoa, että on olemassa ihmisheimoja, joilla ei ole lukusanoja eikä juurikaan ymmärrystä niistä; raha ei varmaankaan merkkaa heille mitään. Se on ihan toinen maailma; raha hallitsee sivistynyttä maailmanosaa. PP tiedätkö onko kaikilla eliöillä suurinpiirtein sama koostumus aivoissa; poimuttuneisuus ja mitä hyötyä poimuttuneisuudesta on?

En osaa vastata "koostumuksesta" ym.

Poimuttuneisuus lisää aivokuoren pinta-alaa.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onko aivojen koolla väliä?

ViestiKirjoittaja Hermes » 09.12.2013 23:23

Psykopatologia kirjoitti:
Pinja kirjoitti:Kiitos, PP tuosta artikkelista: Mielenkiintoinen. Outoa, että on olemassa ihmisheimoja, joilla ei ole lukusanoja eikä juurikaan ymmärrystä niistä; raha ei varmaankaan merkkaa heille mitään. Se on ihan toinen maailma; raha hallitsee sivistynyttä maailmanosaa. PP tiedätkö onko kaikilla eliöillä suurinpiirtein sama koostumus aivoissa; poimuttuneisuus ja mitä hyötyä poimuttuneisuudesta on?

En osaa vastata "koostumuksesta" ym.

Poimuttuneisuus lisää aivokuoren pinta-alaa.


Tuo on tosiaan yksi "perinteinen" näkemys tuohon asiaan. Tuo otsikon uutinen ei mielestäni tosiaan ole mikään uutinen, vaan pikemminkin jonkun journalistin tai muun ihmisen tekemä lyhennelmä jostain perusteoksesta sen perusteella mitä hän ymmärsi siitä. Tietoisuuskeskustelussa hän oli ihan pihalla, samoin kovalevyjutussa. Se on hyvin tosin hyvin mahdollista, että hänen lähteensä olivat myös pihalla näissä asioissa. Ysärikamaa.
Hermes
 


Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 18 vierailijaa