Psykopatologia.munfoorumi.com

TEEMAT >> TIEDE http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Pelot+s ... -art-top-3

Tutkimus:
Pelot siirtyvät sukupolvelta toiselle geneettisen muistin kautta
2.12.2013 18:35 | 2 | Helsingin Sanomat

ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Tutkimuksen mukaan vanhemman kokemukset vaikuttavat merkittävästi seuraavien sukupolvien
hermojärjestelmän rakenteeseen ja toimintaan jo ennen hedelmöittymistä.

Edellisille sukupolville tapahtuneet asiat saattavat vaikuttaa seuraavien sukupolvien käyttäytymiseen geneettisen muistin kautta, kertoo BBC.

Eläinkokeissa todettiin, että traumaattinen tapahtuma saattaa vaikuttaa siittiöiden DNA:han ja muuttaa myöhempien sukupolvien aivoja ja käyttäytymistä. Tutkijoiden mukaan tuloksilla on merkitystä fobioiden ja ahdistuksen ymmärtämisessä.

Lääketieteen tutkijoista koostuva ryhmä Emoryn yliopistossa Yhdysvalloissa opetti hiiret pelkäämään kirsikankukan tuoksua muistuttavaa hajua. Sen jälkeen tutkijat perehtyivät siihen, mitä hiirten siittiösoluissa tapahtui.

Osoittautui, että osio, joka DNA:n sisällä on vastuussa herkkyydestä kirsikankukkien hajulle, muuttui aktiivisemmaksi hiirien siittiöissä.

Sekä hiirten jälkeläiset että näiden jälkeläiset olivat tutkimuksen mukaan äärimmäisen herkkiä kirsikankukalle ja välttelivät hajua, vaikka ne eivät olleet koskaan elämänsä aikana haistaneet sitä oikeasti.

Hiirten aivojen rakenteessa havaittiin myös muutoksia.

"Vanhemman kokemukset vaikuttavat merkittävästi seuraavien sukupolvien hermojärjestelmän rakenteeseen ja toimintaan jo ennen hedelmöittymistä", tutkimusraportissa pääteltiin.

Tutkijat ajattelevat, että vastenmielisyys tiettyä hajua kohtaan siirtyy jälkeläisille joko siten, että osia hajusta päätyy verenkiertoon ja vaikuttaa siittiöiden tuotantoon, tai siten, että aivoista peräisin oleva signaali muuttaa siittiöiden DNA:ta.

Löydökset voivat tarjota todisteita "sukupolvien välisestä epigeneettisestä periytyvyydestä". Tämä tarkoittaa ympäristön vaikuttamista yksilön perimään tavalla, jota voidaan siirtää eteenpäin jälkeläisille.

Tutkijat uskovat myös, että löydöksistä on hyötyä fobioiden, ahdistuksen ja posttraumaattisen stressihäiriön ymmärtämisessä.

Lisäksi tutkimustulokset voivat kiinnostaa myös kansanterveydellisten kysymysten parissa työskenteleviä tutkijoita. Sukupolvelta toiselle periytyvät reaktiot voivat auttaa ymmärtämään niin neuropsykiatrisia häiriöitä kuin ylipainoa, diabetesta ja metabolisia sairauksiakin.

Voiko onnistunut terapia muuttaa geneettisen muistin sisältöä?

Kirjoituksessa munasoluista ei ole mitään.

Oisko sama juttu munasoluissa mutta tutkimusjoukko on niin paljon pienempi että ollaan tutkittu vaan siittiöitä/saatu niistä tilastollisesti merkitsevät tulokset.

Alkuperäistä artikkelia, siis en tarkoitat Hesarin artikkelia vaan sitä tutkimusartikkelia ei pääse lukemaan ilman että maksaa perseensä ruvelle, mutta eivät tällaiset epigeneettiset mekanismit ole mikään uusi juttu. Niistä on tiedetty, keskustelu ja niitä on tutkittu jo vuosikausia.

Esimerkiksi Hesarin ensimmäisiä kommentteja:

"On niin harvinaisen vahvasti nykyisen tietämyksen vastainen tulos, että koe pitää toistaa useaan kertaan muiden toimesta. Ei tuota muuten voi uskoa, sen verran rankka Lamarckin haamun kosto se olisi."

Ikään kuin tämä olisi taas joku ihan täysin uusi asia. Nimenomainen ruusunmarjahajutesti oli uusi, mutta esimerkiksi se ei ollut varsinaisesti uusia idea, että muutokset voivat siirtyä isältä pojalle tuollaisella siittiömekanismilla.

Olivatkohan nuo hiiret herkempiä myös joillekin muille hajuille, tai ylipäänsä jotenkin herkempiä? Esimerkiksi ihmisillä ja hiirilläkin suuri osa keskushermostosta muovautuu ympäristön vaikutuksesta eivätkä geenit yleensä varmaankaan voi kovin yksityiskohtaisesti vaikuttaa hyvin spesifeihin asioihin. Esimerkiksi varmaankin ihmisillä epigenetiikan kautta vanhemmat eivät voi siirtää traumaa punahiuksisista naisista lapsilleen, mutta se on ihan uskottavaa, että esimerkiksi jonkinlainen stressi- tai fight or flight -herkkyys voi siirtyä, tai kehon metaboliaan liittyviä asioita voi siirtyä ja niin edelleen. Geenien vaikutuksesta ihmisen hermosto voi kenties rakentua siten, että ihminen todennäköisemmin pelkää jonkinlaisia tummia ylhäällä olevia hahmoja tai käärmeisiin ja liskoihin liittyviä piirteitä.

Psykopatologia kirjoitti:Kirjoituksessa munasoluista ei ole mitään.

Äiti ehtiin vaikuttaa lapseen epigeneettisesti ennen syntymää monella muullakin tavalla. Kuitenkin tosiaan aivan kaikesta ei voi syyttää vain äitiä, siittiöiden lisäksi myös esimerkiksi syntymän jälkeiset tapahtumat voivat vaikuttaa lapsen geeniekspressioon.

Mikä on 1) normaalin DNA-periytyvyyden ja 2) epigeneettisen (neo-lamarckilaisen) periytyvyyden tarkka ero?

En tunne genetiikkaa tai epigenetiikkaa kovin hyvin, mutta yleisesti eliön DNA-sekvenssi muodostuu vastaavalla tavalla kuin aikaisemminkin on selitetty eikä DNA-sekvenssi yleisesti esimerkiksi muutu eliön elinaikana, eli esimerkiksi faijan elämänkokemukset eivät muuta faijan DNA-sekvenssiä eikä siten myöskään vaikuta lapsen DNA-sekvenssiin. Epigenetiikkaan kuuluvat sellaiset mekanismit, jotka vaikuttavat siihen, miten DNA-sekvenssi “avautuu" kehossa. Esimerkiksi sama DNA-sekvenssi voi johtaa kehossa erilaisiin lopputuloksiin riippuen DNA-sekvenssin ulkopuolisista tekijöistä, kuten DNA:n metyloinnista.

Kuitenkin on "aina" tiedetty myös se, että tavallisen DNA-periytyvyyden kautta
jälkiläiseen ilmaantuvat kvaliteetit tarvitsevat manifestoituakseen ulkopuolista
harjoitusta.

Psykopatologia kirjoitti:Kuitenkin on "aina" tiedetty myös se, että tavallisen DNA-periytyvyyden kautta
jälkiläiseen ilmaantuvat kvaliteetit tarvitsevat manifestoituakseen ulkopuolista
harjoitusta.

Niin, neurotieteen puolella on puhuttu esimerkiksi neuroplastisuudesta, epigenetiikka on tavallaan genetiikan vastine sille. Näillä nykyisillä epigeneetikoilla on kuitenkin ihan mielenkiintoisia aiheita ja esimerkiksi jotkut piirteet vaikuttavat aikaisemmin uskotusta poikkeavilta tai voimakkaammilta. Esimerkkinä se, että siittiöiden kautta lapsi voisi periä "opittuja" piirteitä, miten suuria muutoksia "ympäristö" voi aiheuttaa ja millä biologisilla mekanismeilla muutokset esimerkiksi geeniekspressiossa tapahtuvat.