TEEMAT >> TIEDE http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Pelot+s ... -art-top-3
Tutkimus:
Pelot siirtyvät sukupolvelta toiselle geneettisen muistin kautta
2.12.2013 18:35 | 2 | Helsingin Sanomat
ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
Tutkimuksen mukaan vanhemman kokemukset vaikuttavat merkittävästi seuraavien sukupolvien
hermojärjestelmän rakenteeseen ja toimintaan jo ennen hedelmöittymistä.
Edellisille sukupolville tapahtuneet asiat saattavat vaikuttaa seuraavien sukupolvien käyttäytymiseen geneettisen muistin kautta, kertoo BBC.
Eläinkokeissa todettiin, että traumaattinen tapahtuma saattaa vaikuttaa siittiöiden DNA:han ja muuttaa myöhempien sukupolvien aivoja ja käyttäytymistä. Tutkijoiden mukaan tuloksilla on merkitystä fobioiden ja ahdistuksen ymmärtämisessä.
Lääketieteen tutkijoista koostuva ryhmä Emoryn yliopistossa Yhdysvalloissa opetti hiiret pelkäämään kirsikankukan tuoksua muistuttavaa hajua. Sen jälkeen tutkijat perehtyivät siihen, mitä hiirten siittiösoluissa tapahtui.
Osoittautui, että osio, joka DNA:n sisällä on vastuussa herkkyydestä kirsikankukkien hajulle, muuttui aktiivisemmaksi hiirien siittiöissä.
Sekä hiirten jälkeläiset että näiden jälkeläiset olivat tutkimuksen mukaan äärimmäisen herkkiä kirsikankukalle ja välttelivät hajua, vaikka ne eivät olleet koskaan elämänsä aikana haistaneet sitä oikeasti.
Hiirten aivojen rakenteessa havaittiin myös muutoksia.
"Vanhemman kokemukset vaikuttavat merkittävästi seuraavien sukupolvien hermojärjestelmän rakenteeseen ja toimintaan jo ennen hedelmöittymistä", tutkimusraportissa pääteltiin.
Tutkijat ajattelevat, että vastenmielisyys tiettyä hajua kohtaan siirtyy jälkeläisille joko siten, että osia hajusta päätyy verenkiertoon ja vaikuttaa siittiöiden tuotantoon, tai siten, että aivoista peräisin oleva signaali muuttaa siittiöiden DNA:ta.
Löydökset voivat tarjota todisteita "sukupolvien välisestä epigeneettisestä periytyvyydestä". Tämä tarkoittaa ympäristön vaikuttamista yksilön perimään tavalla, jota voidaan siirtää eteenpäin jälkeläisille.
Tutkijat uskovat myös, että löydöksistä on hyötyä fobioiden, ahdistuksen ja posttraumaattisen stressihäiriön ymmärtämisessä.
Lisäksi tutkimustulokset voivat kiinnostaa myös kansanterveydellisten kysymysten parissa työskenteleviä tutkijoita. Sukupolvelta toiselle periytyvät reaktiot voivat auttaa ymmärtämään niin neuropsykiatrisia häiriöitä kuin ylipainoa, diabetesta ja metabolisia sairauksiakin.