Psykopatologia kirjoitti:Jos joku tekee esimerkiksi hanta-viruksilla satoja erillisiä kokeita sisältävän tutkimuksen,
mikä tällöin olisi perusjoukko?
Luulen, että ei ole mitään spesifiä tilastollista sääntöä, jonka mukaan tulisi määrittää
"merkitsevyyttä" yms.
1) Puhutko kuvitteellisesta tilanteesta? Kuvaamasi tapauksen käsitän seuraavasti. Perusjoukko voisi olla maailman koko hanta-viruspopulaatio, josta on eristetty laboratoriossa joku tietty hantaviruskanta, joka tässä kuvitteellisessa tapauksessa edustaisi tutkittavaa erillispopulaatiota. En ole perillä virustutkimuksesta, joten en osaa ottaa kantaa tilastollisessa käsittelyssä esiin tuleviin ongelmanasetteluihin. Perustan tilastolliselle ongelmanasettelulle muodostavat aina tutkittavan ilmiön biologiset lainalaisuudet, jotka tutkijan on tunnettava ennen kuin voi tehdä päätöksiä tilastollisesta käsittelystä ja sen perusteista, kuten otoksen muodostamisesta ja perusjoukon määrittelystä. Niihin on olemassa myös teknisiä menetelmiä, mutta tutkimuskohteen biologinen luonne ja tausta on tunnettava ensin.
2) En ymmärrä, mitä tarkoitat tässä "merkitsevyydellä". Tilastotiede on eräänlainen aputiede, jonka menetelmin voidaan kuvata tutkittavaa ilmiötä matemaattisesti. Aina ennen tilastollisen menetelmän valintaa on ensin päätettävä, mitä tutkittavasta ilmiöstä halutaan saada selville ja miksi. Esim. täytyy olla näkemys, onko tutkimuskohteena olevaa ilmiötä ja sen käyttäytymistä ylipäätään järkevää tutkia valituilla menetelmillä ja tuntea niiden ilmiöiden biologinen perusta. Tilastotiede ei luo e.m. kysymyksiä vaan antaa työkalun ja tukea tehdyille päätelmille, joita ongelmanasettelussa on tavoitteena ratkaista, kuten hypoteesille/nollahypoteesille ja niiden painoarvoille.