i n s i d e n s s i
(lat. incidere, sattua tapahtua), epidemiologiassa (survey-tutkimuksissa ja sosiaalipsykiatriassa) sairastuvuus, ilmaantuvuus, uusien tapausten määrä tietyssä populaatiossa. Kroonisilla sairauksilla, esimerkiksi sokeritaudilla, on suhteellisen matala insidenssi mutta suhteellisen korkea *prevalenssi (sairastavuus). Flunssalla on korkea insidenssi mutta suhteellisen matala prevalenssi (flussan lyhyen keston vuoksi). – Insidenssi-suhde (rate); suhde jolla uusia asioita tapahtuu tietyssä populaatiossa. Kaavassa jaettava on uusien tapausten luku tiettynä aikana ja jakaja esimerkiksi niiden ihmisten luku, jotka altistuvat riskille tuona aikana.
p r e v a l e n s s i
(lat. praevalere olla mahtava), epidemiologiassa (survey-tutkimuksissa ja sosiaalipsykiatriassa) sairastavuus, vallitsevuus; tapausten luku tietyssä populaatiossa tiettynä aikana. Elinaikainen (EA) prevalenssi (lifetime prevalence, LTP): ihmisten luku, joilla tiedetään ainakin osan aikaa elämässään olleen tietty sairaus tai häiriö. Periodi-prevalenssi: niiden luku, joilla on ollut sairaus jonain ajankohtana tietyn ajanjakson sisällä, esimerkiksi kuukauden, puolen vuoden tai vuoden. Piste-prevalenssi: Niiden luku, joilla on sairaus tiettynä ajankohtana. Kroonisen sairauden, esimerkiksi sokeritaudin, *insidenssi (sairastuvuus) on suhteellisen alhainen mutta prevalenssi suhteellisen korkea. Esimerkiksi persoonallisuushäiriöissä ei ole niiden pitkäkestoisuuden vuoksi kovin olennaisia eroja eri pituisissa periodi-prevalensseissä. Depression vuosi-prevalenssi on käypä hoito -suosituksessa (2010, 2013) n. 5 %. Vuonna 2004 piste-prevalenssiksi ilmoitettiin n. 5 %. (Virhe on käsittämätön; tuolloin oli mm. lähde Sami Pirkola ym. (2002) jo käytettävissä.) – Palveluiden suunnittelussa prevalenssit ovat tärkeitä, kun taas etiologiassa insidenssit ovat olennaisempia.
Freeman & Freeman (2013) tuovat esiin, että psykiatrisissa epidemiologisissa tutkimuksissa naisten yleinen prevalenssi on nykyisten tautiluokitus-diagnoosien mukaan yleisesti miehiä korkeampi (selvästi mm. masennus- ja ahdistushäiriöissä). Osa tästä selittyy biologisilla tekijöillä, mutta prevalenssien ero voi olla suurempi kuin mitä pelkästään heritabiliteetin pohjalta olisi odotettavissa. (MMPI:ssä (Minnesota Multiphasic Personality Inventory) naisilla ja miehillä on osin eri normit.) Herää kysymys, sorsiiko nykyinen diagnostinen systeemi naisia?
Merkittävimmät psykiatriset koko väestöä koskevat epidemiologiset surveyt ovat olleet:
01 US Epidemiological Catchment Area (ECA) 1980 – 1985, N 20 861.
02 US National Comorbidity Survey (NCS-1) 1990 – 1992, N 8 098 (kato n. 17 %).
03 US National Comorbidity Survey Replication (NCS-R), 2001 – 2003, N 9 282.
04 US National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions (NESARC)
....... 2001 – 2001, N 43 093; 2004 – 2005 (kato yleisesti n. 19 %).
05 UK OPCS Survey of Psychiatric Morbidity 1993 – 1994, N 10 000.
06 UK Psychiatric Morbidity among Adults Living in Private Househoulds 2000, N 8 800.
07 UK Adult Psychiatric Morbidity Survey 2007, N 7 461.
08 Australia Australian National Mental Health Survey 1997, N 10 641 (kato 22 %).
09 Australia National Survey of Mental Health and Wellbeing (NSMHWB) 2007, N 8 841.
10 U. Seelanti New Zealand Mental Health Survey (NZHS) 2003 – 2004, N 12 992.
11 Chile Psychiatric Prevalence Study (CPPS) 1992 – 1999, N 2 978.
12 NL Netherlands Mental Health Survey and Incidence Study (NEMESIS) 1996, N 7 076.
13 German National Health Interview and Examination Survey (GHS) 1998 – 1999, N 4 181.
14 E-Afrikka South African Stress and Health Study (SASH) 2002 – 2004, N 4 351.
15 WHO:n World Mental Health Survey 2001 – 2005, 17 maata.
Suomi 1 Mini-Suomi 1978 – 1980.
....... 2 Terveys 2000: 2000 – 2001, N 6 005.
....... 3 Terveys 2011: 2011 – 2012.
....... 4 Perälä (2007 – 2010) 2013.