Psykopatologia.munfoorumi.com

Olen niin loppu tähän jännittämiseen ja pelkäämiseen.
Minulla oli filosofian tunnit tässä eilen ja koko sen ajan (2 tuntia) olin
aivan sekasortoisessa mielentilassa.

Ainut harrastus, missä minulla on hyvä olo, on jooga.
Siellä saa olla rauhassa, mutta ympärillä on ihmisiä.
Kaikki on paljon lempeämpää joogatunnilla, osaan hengittää.

Minulle on selvinnyt vasta hiljakkoin etten oikein ikinä ole hengittänyt
niinkuin ihmiset yleensä, vapaasti.

Tänään minun täytyi lähteä pois yhdestä tilanteesta,
jossa ihmisiä oli ympärilläni ja istuimme pöydän ääressä.
Minulle tuli hyvin vastemielinen olo. En kuullut, vaikka ihmiset puhuivat,
sillä mieleni oli täysin kaaoksessa.

Jokaisella on oma luontainen tapansa hengittää, eikä kai mitään väärää tapaa hengittää ole. Joogassa käytetään erilaisia hengitystekniikoita, joista kuitenkin "vapautetaan" oma keho ja hengitys harjoituksen päätyttyä loppurentoutuksen aikana.

Toivottavasti tuosta oli jotain vinkkiä ja jatkossakin saat hyvät tuntemukset joogasta.

Tässä muutama linkki, jotka löysin pikaisella haulla. Toivottavasti näistä olisi apua:

Jännittäminen osana elämää –
opiskelijaopas
http://www.yths.fi/filebank/370-Jannittaminen_osana.pdf (pdf, 76 s)

Jännittäminen jähmettää
http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/tun ... nittaminen

JÄNNITTÄMINEN
http://www.mll.fi/nuortennetti/mielente ... ittaminen/

Kiitos kahvi.

Tänään mietin jaksanko mennä tunneille, kun tuo jännitys on niin piinaavaa.

Arvatkaas mitä, joogasin kaksi kertaa tänä päivänä, samalla tein mielikuvaharjoituksia, joissa
olin jännittävissä tilanteissa.

Se tepsi. Minulla oli aivan toinen olo, hyvä ja jännitys oli huomattavasti vähentynyt.

Olen niin iloinen. Minä viittailinkin ja vastailin kysymyksiin ja ryhmätöissä
puhuin ihan hyvin.

Joogasin eka kerran tunnin ja sitten juuri ennen tunnille menoa vähän aikaa.

Tiistaina, kun oli paha olla filosofian tunneilla olin myös hyvin tuskainen tuntien jälkeen
luultavasti ahdistuksen takia, nyt olo on toinen iloinen ja pirteä.


Tärkeintä on hyväksyä oma jännitys ja antaa sen vain tulla,
sen jälkeen yleensä myös jännitys vähenee.
Pitää puhutella itselle lempeästi koko ajan jännitystilan aikana,
keskittyä hengitykseen ja hyviin mielikuviiin.
Pitää löytää komiikka tilanteesta ja opetella jopa nauramaan sille.
Ennenkaikkea täytyy antaa itselleen lupa mokata.

Joo, luulen kanssa että myös jännittämiseen sopii se, että sitä kannattaa silittää myötäkarvaan. Eli hyväksyä se ja antaa sen tulla.