Miten kasvattaa

[Lette]

Lette, yritätkö sinä nyt kasvattaa meitä?

Ihminen kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

En yritä, enkä kykene kasvattamaan ketään. Viestissä puhutaan vaihteeksi
ihmisen fyysisitä kyvyistä. Olen samaa mieltä kanssasi vuorovaikutuksesta.
Hyväksytkö sen, että olemme psykofyysisiä olentoja.

[Rane]

Hyväksyn. Psykofyysissosiaalisia. Mikä on astraaliolento?

[Lette]

Hyväksyn. Psykofyysissosiaalisia. Mikä on astraaliolento?

En ole perehtynyt asiaan, kannattaa etsiä netistä vastausta.

[Rane]

Wikipedia:
Astraali, teosofian käsite, joka liittyy henkiruumiin olemukseen, auraan ja niin edelleen.

[Lette]

Luota itseesi

Jotkut inhimilliset rikkaudet voidaan luokitella myös hyveiksi. Esimerkiksi rakkaudellisuus,
rohkeus, rehellisyys, terve järki ja iloisuus ovat samalla tyypillisiä hyveitä. Ollaan Antiikin
arvomaailmassa. Antiikin Kreikassa oli tapana kutsua hyveiksi käytännöllistä viisautta,
rohkeutta, oikeamielisyyttä ja kohtuullisuutta.

Aristoteleellä oli kuitenkin paljon hyveitä, esim. rohkeus, kohtuus, vapaamielisyys,
itsekunnioitus, lempeys ja vaatimattomuus. Näiden hyveiden mukaiseen toimintaan kuuluu
oivaltaa, missä ne ovat paikallaan ja missä määrin. Tässä on kysymys on arvostelukyvystä ja
tietämisestä, mikä on mahdollista vain järkiolennolle siis ihmiselle.

Luottamus siihen, että meissä kaikissa on inhimillisiä rikkauksia, on luottamusta omaan itseen
ihmisenä. Se on itsensä löytämistä ja hyväksymistä, mihin eri terapiasuuntaukset pyrkivät
kukin omilla menetelmillään. Sairaudesta paraneminenkin tapahtuu aina terveyden avulla.

[Joiku]

Kas vain, hoksasin just, että minäkin osaan näin keskustella, ennen sitä kyllä kutsuttiin lainaukseksi mutta menköön nyt.
'
Aristoteleen mukaan täydelliseen onnellisuuteen vaadittiin kuitenkin myös muita asioita. Hän opetti inhimillisen onnellisuuden koostuvan kolmenlaisesta hyvästä, jotka kaikki edesauttavat täydellistä elämää. Näitä olivat:

Sielua koskevat hyvät asiat: Älylliset ja moraaliset hyveet.
Ruumista koskevat hyvät asiat: Terveys, kauneus, voima.
Ulkoiset hyvät asiat: Rikkaus, hyvä maine, hyvä syntyperä.

Aristoteles teki siis eron älyllisten ja moraalisten hyveiden välille. Älylliset hyveet ovat moraalisten yläpuolella. Viisas ihminen valitsee korkeimman mahdollisen hyveen, joka muodostuu kaikkein korkeimmanasteisesta toiminnasta, älyllisestä mietiskelystä. Mietiskelevä elämä on näin ollen se tapa elää, joka tuo ihmiselle suurimman onnen.

Moraalisilla hyveillä on puolestaan merkitystä toiminnan oikeellisuuden kannalta. Jokainen hyve on kahden äärimmäisyyden keskivälillä. Tässä Aristoteles opetti kultaista keskitietä – esimerkiksi rohkeus on keskitie uhkarohkeuden (liikaa) ja pelkuruuden (liian vähän) välillä. Oikea toiminta edellyttää valintaa, jossa kaikki tilanteeseen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa henkilö, aika, paikka ja olosuhteet.

[Lette]

Kas vain, hoksasin just, että minäkin osaan näin keskustella, ennen sitä kyllä kutsuttiin lainaukseksi mutta menköön nyt.
'
Aristoteleen mukaan täydelliseen onnellisuuteen vaadittiin kuitenkin myös muita asioita. Hän opetti inhimillisen onnellisuuden koostuvan kolmenlaisesta hyvästä, jotka kaikki edesauttavat täydellistä elämää. Näitä olivat:

Sielua koskevat hyvät asiat: Älylliset ja moraaliset hyveet.
Ruumista koskevat hyvät asiat: Terveys, kauneus, voima.
Ulkoiset hyvät asiat: Rikkaus, hyvä maine, hyvä syntyperä.

Kiitos mielenkiinnosta joku!
Eräs tuttu historianopettja arveli, että Antiikin hyveet tulevat uudelleen arvoonsa.

[Lette]

William Arthur Ward (amerikkalainen kirjailija, 1921–94) ilmaisi osuvasti:

”Kun pyrimme havaitsemaan, mikä on parasta toisissa, otamme esiin jollain lailla sen,
mikä on parasta itsessämme.”
Voimme kehittää tietoisesti tapaa todeta jotain toisen inhimillisistä rikkauksista arkisessa
kanssakäymisessä kotona, ystäviemme ja työtovereittemme kanssa, kaupan kassalla tai
jonossa tapaamiemme ihmisten kanssa. Siten vahvistamme tietoisuutta niistä omassa
itsessämme. Siitä ei koskaan aiheudu mitään vahinkoa vaan pelkkää hyvää.

[Tohtori Perintö]

Turvallisuus on tärkeintä lapsellekin.

Kaipaisin perusteluita. Mitä jos, ei ole turvallista?

[Psykopatologia]

Laita palstallesi
Lähetetty: 21 Touko 2014, 15:59
Lähettäjä: Lette
Vastaanottaja: piiska

Laita seuraava teksti palstallesi, jos kiinnostaa. Aihe: Miten kasvattaa ketjusta.

Ihminen on vapaa tuntemaan. Kasvatuksen tarkoituksena on oppia hyväksymään ja kunnioittamaan tunteita. Oppia tiedostamaan omaa ja muiden tapaa tuntea.

Jokaisessa ihmisessä on kaikki inhimilliset tekijät, rikkaudet sekä estot. Olemme toinen toistemme sisäisiä peilejä. Se on itsetuntemuksen perusta.

Ihmisen käytös ja toiminta ovat seurausta hänen tunne- ja ajatustoiminnastaan. Jos hän loukkaa toista, on se seurausta siitä, että hän loukkaa sisimmässään itseään.

Virheet ovat osa luonnollista oppimisprosessia. Kehittää ymmärrystä ja suvaitsevuutta inhimillisiin heikkouksiin, estoihin.

Onnellista elämää sinulle ja kaikkea hyvää palstallesi!

[Mirri]

Psykopatologia, olisiko Lette itse päässyt kirjoittamaan viestinsä tänne? Tarkoitan, että onko bannissa tai muussa vastaavassa, joka estäisi kirjoittamisen tällä foorumilla.
En ymmärrä miksei Lette kirjoita itse viestejään palstalle, jos hän pääsee tekemään niin.

[tris]

Koska hän on odd and eccentric = outo

[Psykopatologia]

Kyllä Lette voisi re-rekisteröityä ja kirjoittaa.

[Lette]

”Selkäreppu”

Mitä nuorempi lapsi on, sen avoimempi hän on vaikutteille. Sitä mitä kaikkein eniten kokee ympärillään, on kaikkein luontevinta matkia. Jos lapsen läheisyydessä on paljon rakkaudellisuutta, iloa ja kiitollisuutta, hänen on helpompi kehittää näitä tunteita itsessään. Jos häntä ihastuneesti hyväillään ja silitetään, hän oppii luottamaan siihen, että hän on myös fyysisesti hyväksytty ja haluttu. Hän pitää tätä itsestäänselvyytenä, ja kun hän kasvaessaan kiinnostuu seksuaalisesti toisista, ei hänellä ole estoja ja vaikeuksia kommunikoida tunnepitoisesti ja fyysisesti.

Jos lasta kohdellaan alentavasti ja aggressiivisesti, hän saattaa tottua siihen niin, että pitää sitä normaalina ja matkii sitä omassa toiminnassaan. Jos hän ei ole kokenut olevansa fyysisen hellyyden kohde, hän saattaa kokea seksuaalisen kontaktin pelottavana asiana. Hänen seksuaalisutensa sulkeutuu avautumisen sijaan.

Puhutaan kuvaannollisesti selkärepusta, elämänhistoriasta. Jos selkärepussa on alusta alkaen paljon rakkautta, elämä tuntuu varmasti helpommalta myötä-ja vastoinkäymisessä. Jos siinä on heti alkuun pelkoa ja vihaa, ihminen tuntee pahaa ja toimii sen mukaisesti.

Tahdon käytössä olemme kuitenkin erilaisia. Joku kohtaa ankaria olosuhteita ja traagisia tapahtumia avoimemmin hyväksyen tietoisuutta, joku toinen saattaa jäädän niihin kiinni loppuiäkseen sensuroidessaan tietoisuutta kokemastaan vääryydestä. Pertti Simula, Käsikirja ihmiselle.

[Lette]

Lapsi uskoo hyvään henkeen, energiaan. Meissä aikuisissa lapsenusko on nujertunut rationaalisessa, materialistisessa ja pinnallisessa kulttuurissamme. Vasta vanhuksina saamme takaisin yhteyttä lapsenuskoomme.

Peloilla ja rangaistuksilla ei voi kasvattaa vapaita, itsenäisiä ja yhteisvastuullisia ihmisiä. Siihen tarvitaan rakkautta. Sekä vahingontekijää että uhria voidaan auttaa vain rakkaudella, mikä merkitsee sitä, että estetään pahan tekeminen ja osoitetaan vahingontekijälle, kuinka hän lyö psyykkisesti itseään. Hänen on täytynyt yrittää nujertaa itsensä (tietoisuutensa) ennen aggressioon ryhtymistään.

Tuhoavaa toimintaa tulee estää niin hyvin kuin mahdollista, se on rakkaudellisuutta. Mutta kun aggressioon vastaa aggressiolla, tuho kasvaa. Pahaa ei voi parantaa toisella pahalla. Selkäsauna tai aresti ei auta kehittymään tasapainoiseksi ihmiseksi. Niillä voidaan kyllä pelotella lasta, ettei hän tekisi mitä kielletään. Se on kuitenkin nujertamista, tietoisuuuden sensuuria. Pertti Simula, Käsikirja ihmiselle.