Kaksisuuntainen - luovien häiriö?

[Golden flower]

Hoitavan tahon tekemä diagnoosi poikkesi varsin usein tutkimusdiagnoosista juuri kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Käytännön kliinisessä työssä hypomaaniset tilat jäävät herkästi havaitsematta ja sekamuotoiset sairaudenkuvat diagnosoidaan usein väärin skitsofreniaksi. Erityisen usein näin tapahtuu nuorten potilaiden taudinmäärityksessä (Salokangas 1997)

Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan tutkimusdiagnoosin ja käytännön kliinisen työn diagnoosien eroilla?

Kartoitetaanko esim. projektiivisilla testeillä nimenomaan tiettyjä sairauksia vai yleisemmin psykoosialttiutta, neuroottisuutta tms.

[Psykopatologia]

Hoitavan tahon tekemä diagnoosi poikkesi varsin usein tutkimusdiagnoosista juuri kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.
Käytännön kliinisessä työssä hypomaaniset tilat jäävät herkästi havaitsematta ja sekamuotoiset sairaudenkuvat
diagnosoidaan usein väärin skitsofreniaksi. Erityisen usein näin tapahtuu nuorten potilaiden taudinmäärityksessä
(Salokangas 1997)

Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan tutkimusdiagnoosin ja käytännön kliinisen työn diagnoosien eroilla?

Kartoitetaanko esim. projektiivisilla testeillä nimenomaan tiettyjä sairauksia vai yleisemmin psykoosialttiutta,
neuroottisuutta tms.

Kliinisessä diagnosointi on ollut epätarkkaa eikä ole huomattu, että kyseessä onkin ollut bi-polaarinen
(jos on on ollut).

Projektiivisia käytetään "yleisesti", mutta parhaimmillaan ne ovat psykoottisuuden yms. arvioinnissa.

[Psykopatologia]

Terevyskirjastossa mainitaan näin (en täysin ymmärrä toista lausetta, mutta ilmeisesti se viittaa siihen,
että myös syklotymiaa lääkitään antipsykooteilla?).

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti erilaisia mielialantasaajia sekä
antipsykoottisia lääkkeitä (antipsykootteja). Antipsykoottisista lääkkeistä saatava hyöty ei edellytä,
että sairauden kuva ei olisikaan psykoottinen.

Siis lievä bi (tai syklotymia).

Saatetaan - perusteettomastikin - olettaa, että ko. potilaista voisi kehittyä maanis-depressiivisiä.
Mainittu bi-III edustaa mieletöntä diagnostiikan laajentamista (yritystä).
(Vrt. prevalenssit.)

Jos kyseessä onkin pelkkä depressio, litium-lääkitys voi olla virhe.

[Helmenkalastaja]

Terevyskirjastossa mainitaan näin (en täysin ymmärrä toista lausetta, mutta ilmeisesti se viittaa siihen,
että myös syklotymiaa lääkitään antipsykooteilla?).

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti erilaisia mielialantasaajia sekä
antipsykoottisia lääkkeitä (antipsykootteja). Antipsykoottisista lääkkeistä saatava hyöty ei edellytä,
että sairauden kuva ei olisikaan psykoottinen.

Siis lievä bi (tai syklotymia).

Saatetaan - perusteettomastikin - olettaa, että ko. potilaista voisi kehittyä maanis-depressiivisiä.
Mainittu bi-III edustaa mieletöntä diagnostiikan laajentamista (yritystä).
(Vrt. prevlenssit.)

Jos kyseessä onkin pelkkä depressio, litium-lääkitys voi olla virhe.

Eihän tuossa kakkoslauseessa ole mitään mieltä. Siinä pitäisi käsittääkseni lukea: Antipsykoottisista lääkkeistä saatava hyöty ei edellytä, että sairauden kuva olisi psykoottinen. (

[Kahvi]

Kirjailijoilla muita yleisempää

Voisi ajatella, että kirjailijan työ ei kärsi masennusjaksoista; maanisen jakson aikana kun suoltaa tekstiä senkin edestä. Kaksisuuntaisena kirjailijana siis pystyy elättämään itsensä.

[Mirri]

Voisi ajatella, että kirjailijan työ ei kärsi masennusjaksoista; maanisen jakson aikana kun suoltaa tekstiä senkin edestä. Kaksisuuntaisena kirjailijana siis pystyy elättämään itsensä.

Luulen, että kirjailijan kaksisuuntaisen pitää olla maanisdepressiivisyyttä lievempää, jotta hänelle olisi kirjailijan työssä hyötyä aaltoilevasta mielialastaan.

Maaninen jakso on psykoosi, ja se voi oireilla niin, ettei sen aikana kirjoiteta (julkaisukelpoista) kirjaa. Depressiojakso taas voi olla vaikea aina psykoottisuuteen asti, että jos 'noususuhdanteen' aikana jossakin vaiheessa olisikin syntynyt (julkaisukelpoista) tekstiä, kirjoittaja tuhoaa sen ryvetessään depressionsa syövereissä.
En usko maanisdepressiivisyydestä olevan oikeasti hyötyä sen enempää kirjailijoille kuin muillekaan luoville ihmisille; kyseisen psykoosisairauden vaihtelut äärimmäisyydestä toiseen tekevät potilaan toimintakyvyttömäksi. Silti, vaikka hänessä maniassa miten näyttäisi olevan virtaa... Psykoosi on psykoosi silloinkin, kun sitä sairastava näyttää saavan ihmeitä aikaiseksi.

Mieliala-aaltoilun lievempiä muotoja taas hyvinkin voi ilmetä juuri luovien ihmisten keskuudessa; niitä sanotaan kaksisuuntaiseksi tai mielialan aaltoiluhäiriöksi, ja niillä on aika vähän tekemistä todellisen maanisdepressiivisyyden (psykoosisairauden) kanssa. Noin minun mielestäni.

Vielä maanisdepressiivisyydestä; sen molemmat päät - depressio ja mania - ovat niin vaikeita, että kumpikin altistaa potilaan itsemurhalle. Siinäkin mielessä maanisdepressiivisyydestä ei ole hyötyä potilaalle; sen oireilu aiheuttaa kärsimystä riippumatta siitä onko kyseessä mania vai depressio. Kaksisuuntainen voi pystyä elättämään itsensä ja jopa hyötymään lievän sairautensa aaltoilevista oireista, maanisdepressiivinen taas todennäköisesti on liian sairas kyetäkseen hyötymään äärimmäisyydestä toiseen vaihtelevista olotiloistaan.

[Kuutar]

Järkyttävää, jos antipsykoottisia lääkkeitä määrätään vain siksi, että joku on iloinen ja suhtautuu myönteisesti maailmaan.
Millä ihmeen perusteella ammattilaiset voivat oikeastaan edes tietää, millainen mieliala potilaalla on?

[Mirri]

Järkyttävää, jos antipsykoottisia lääkkeitä määrätään vain siksi, että joku on iloinen ja suhtautuu myönteisesti maailmaan.
Millä ihmeen perusteella ammattilaiset voivat oikeastaan edes tietää, millainen mieliala potilaalla on?

Kyllä on järkyttävää. Mutta millä ihmeen perusteella sinä oletat noin tapahtuvan?

[Psykopatologia]

21:17
Tiedetyn maanis-depressiivisen potilaan mania-jakson alkamistakin on vaikea
ennakoida: onko kyseessä normaali hyväntuulisuus vai eposodin alku.

Kaksisuuntaisen yksi merkki voi olla esimerkiksi se, että potilas tulee
kernaasti vastaanotolle etuajassa vaikka tietää, että edellinen on
lähtenyt vasta minuutti sitten.

[untuva]

Varmaan se tyttö, joka tulee eteiseen odottamaan terapiavuoroaan on maanisdepressiivinen sillä hän tulee sinne odottamaan joka kerralla ennen kuin terapiani on edes päättynyt.

[Mirri]

Jokin aika sitten Hesarissa oli pari lukemisen arvoista juttua maanisdepressiivisten ihmisten toinen toistaan vakavammista talousongelmista. Kun 'elämänmyönteinen ja -iloinen' ihminen panee raha-asiansa täydellisesti sekaisin ja velkaantuu korviaan myöten ennen kuin hänet saadaan psykiatriseen hoitoon... Miten häntä voidaan auttaa taloudellisen katastrofinsa keskellä, ja voidaanko mitenkään.

En löytänyt artikkeleita, koska en muista niiden nimiä. Mielestäni ne kuitenkin olisivat realistista tekstiä luettavaksi tässä ketjussa. Jos muistan oikein, toisessa oli potilaan omakohtainen kokemus, toisessa taas mietittiin ammattilaisten kanssa mitä olisi tehtävissä rahalliseen kaaokseen joutuneen 'bipon' auttamiseksi hänen 'luovuutensa' pantua hänet tekemään vaikka mitä järjetöntä...

Toivottavasti joku löytää ja laittaa vaikka linkkejä niihin artikkeleihin.

[Psykopatologia]

Varmaan se tyttö, joka tulee eteiseen odottamaan terapiavuoroaan on maanisdepressiivinen
sillä hän tulee sinne odottamaan joka kerralla ennen kuin terapiani on edes päättynyt.

Ei välttämättä. On eri asia, jos käytössä on odotushuone.

[Hilppa]

Kirjallisilla kyvyillä, kielellisellä sanain asettelulla ja luovuudella on jonkinlainen lievä yhteys kaksisuuntaisuuteen. Miksi niin on, ei tiedetä(?). Kyllä niillä samoilla ominaisuuksilla on sanottu olevan yhteys myös maanis-depressiivyyteen, mikä ei tarkoita sitä, että kirjailijat olisivat maanis-depressiivisiä tai kaksisuuntaisia tai että vieläpä hyötyisivät sairaudestaan. Ei kukaan sairaudestaan hyödy. Myös kaksisuuntaisuus, siis taudin lievempi muoto, on joskus vaikeahoitoinen, koska sopivaa lääkitystä voi olla vaikea löytää ja saada sairaus hallintaan. Tuolloinkin sairaus on toimintakykyä rajoittava.

Sen sijaan kyseisen diagnoosin omaavilla voi olla tuo poikkeuksellinen sanojen käytön lahjakkuus, mutta he eivät kyvystään ole päässeet hyötymään. He voivat toimia ammatissa, jossa siitä ei mitään erityistä hyötyä ole tai kyky ei ole päässyt esiin, koska nuoruudessa sairastetut vuodet ovat vieneet voimia juuri sinä ajanjaksona, kun ammatti on pitänyt valita ja koulutus hankkia. Noinhan on usein psyykkisten sairauksien kohdalla, että sairausjaksot ovat vieneet voimia ja aikaa elämästä.

[untuva]

Varmaan se tyttö, joka tulee eteiseen odottamaan terapiavuoroaan on maanisdepressiivinen
sillä hän tulee sinne odottamaan joka kerralla ennen kuin terapiani on edes päättynyt.

Ei välttämättä. On eri asia, jos käytössä on odotushuone.

Odotushuoneesta puhuen minulla on eri arvoinen asema muiden hänen potilaidensa kanssa. Silloin, kun aloitin terapian kysyin terapeutiltani, että pimpotanko ensin kelloa ja tulen vasta sitten kun aika on alkamassa vai tulenko suoraan sisälle odotushuoneeseen odottamaan niin hän päätyi siihen, ensimmäiseen. Minun mielestä olisi oikein, että muilla olisi sama sääntö. Epäreilua. Ja tuokin tyttö saa tulla odottelemaan jo ennen kuin toisen terapia-aika on päättynyt.

[Psykopatologia]

Tietysti eri ihmisille voi olla eri säännöt.

Niinhän se on ollut täällä foorumillakin.

[untuva]

Olen ollut aika otettu sillä, mitä olet mulle joskus annellut banneja niin ne ovat olleet vain 6 tuntia pitkiä, mutta Trisse saa heti 7 päivää.

[Mirri]

Silloin, kun aloitin terapian kysyin terapeutiltani, että pimpotanko ensin kelloa ja tulen vasta sitten kun aika on alkamassa vai tulenko suoraan sisälle odotushuoneeseen odottamaan niin hän päätyi siihen, ensimmäiseen. Minun mielestä olisi oikein, että muilla olisi sama sääntö. Epäreilua. Ja tuokin tyttö saa tulla odottelemaan jo ennen kuin toisen terapia-aika on päättynyt.

Miksi pitäisi pimpottaa ovikelloa, jos ovi on auki niin, että odotushuoneeseen pääsee ilman ovikellon soittelua?
Odotushuoneen olemassaolo kertoo asiakkaille/potilaille sen, että heillä on lupa tulla odottelemaan vastaanotolle pääsyä. Jos odotushuoneeseen johtava ulko-ovi on auki, ei tietysti tarvita ovikellon soittoa sisään pääsemiseksi.

Miten se tyttö pääsi odotushuoneeseen; pimpottamalla kelloa, vai kävelemällä avonaisesta ovesta sisälle? Niin tai näin, sinulla on oikeus toimia samoin. Odotushuone on nimenomaan oman vuoron odottamispaikka, ja siellä saadaan istua 'etuajassa'.

[untuva]

Kun aloitin hänen luonaan terapian, niin mun oli pakko kysyä, että kummin hän haluaa, koska olin itse epävarma asiasta enkä uskaltautunut kävellä suoraan odotushuoneeseen ensin varmistamatta asiaa. Sitten hän valitsi sen, että pimpotan vaikka odotushuoneen ovi on itse avattavissa. Mielestäni en mahda asialle enää mitään, koska kysyinhän minä silloin kummin tehdään. Toisaalta tiedän olevani pisimmin hänen luonaan käynyt asiakas, mikä hieman korvaa tuota asiaa. Koen itseni sitä kautta tärkeäksi. Odottelen vuoroani aina rappukäytävässä.

[Psykopatologia]

Rappukäytävä voi olla huono paikka odotella, jos kyseessä on tavallisen asuintalon rappu.

[untuva]

Inhottavinta on toljottaa siellä rappukäytävässä, kun talonasukkaat ihmettelevät mitä siellä oikein seisoskelen. Odotan siellä yleensä 5-10 minuuttia. Monesti pidätellen vessahätää. Sitten kun kello on kahta tai yhtä vaille menen pimpottamaan. Siinä välissä pitää ehtiä vessassakin käydä. Alunperin nautin siitä, että sain toteutettua terapeutin tahdon ja se tuntui olevan sitä kautta omakin tahtoni. Loppupeleissä hän nappasi etuni itsellensä.