Voiko masennuksesta hyötyä

[Mirri]

Mielestäni voi, mutta laitan 'hyötymisen' sitaatteihin, koska ei se oikeasti ole hyötymistä, pikemminkin itsesuojeluun liittyvä reaktio. Ihminen 'hyötyy' masennusreaktiostaan siinä mielessä, että se panee hänet vetäytymään syrjään jostakin, joka menisi yli voimien. Lamaannuttava ja esim. sairauslomalle pakottava depressio tulee suojamuuriksi ja toimii 'pelastavana tekijänä'.

Vähän samaan tapaan mielestäni voi toimia esimerkiksi migreeni, tai vaikkapa flunssa. Sairaus iskee ja kaataa petiin juuri sillä hetkellä, kun ihmisen voimat on käytetty loppuun ja hänellä on levähdystauon paikka - hänen itse tietämättä ja ymmärtämättä sitä.

[untuva]

voi

[Psykopatologia]

Väitöstilaisuus: Tom Rosenström: Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Tapahtumaluokka: Väitöstilaisuus
Aika: la 19.10.2013 klo 10:00 - 12:00
Paikka: Päärakennus, auditorium XV, Unioninkatu 34
Osoite: Keskusta
http://hy.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=304&id=7287

[untuva]

Masennuksesta voi olla hyötyä, mutta kyllä siitä haittaakin voi olla kuten itsemurha.

[Psykopatologia]

Kyllä, suisidista on usein haittaa muille.

[untuva]

Itselle oletettua hyötyä.

[Kahvi]

Kyllä kait masennuksesta voi olla hyötyä. Ainakin niin, että kun joutuu miettimään syntyjä syviä oman psyykkeensä suhteen, niin voi hokata sieltä jonkun asian, joka on haitallisesti vaikuttanut omaan elämään koko ajan.

[Psykopatologia]

Aika: la 19.10.2013 klo 10:00 - 12:00

[Psykopatologia]

Julkaisun nimi:
Temporal and population dynamics of depressive symptoms: empirical and modeling approaches
Tekijä: Rosenström, Tom

Muu tekijä: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Studies in Psychology - URN:ISSN:1798-842X

Masennus on arvioitu toisiksi suurimmaksi toimintakyvyttömänä elettyjen elinvuosien aiheuttajaksi maailmassa, ja masennusoireita on tutkittu paljon. Tästä huolimatta perustutkimus ei ole löytänyt kliinistä diagnostiikkaa vastaavaa luonnollista rajaa masentuneiden ja ei-masentuneiden välille. Yksiulotteinen jatkumo usein oletetaan masennusoireiden taustavaikuttajaksi, mutta tätäkään ajatusta uusin tutkimus ei tue. Oireiden ajatellaan olevan osa huonosti tunnettua syy- ja seuraussuhteiden verkostoa.

Tässä väitöskirjassa pyritään ymmärtämään yksittäisten masennusoireiden tilastollista vaihtelua ja yhteisvaihtelua ajassa, oireiden kausaaliyhteyksiä, ja niiden mahdollisia evoluution kannalta adaptiivisia ominaisuuksia. Tutkimusmateriaalina toimivat 1980-luvulta asti seurattu 3596:n suomalaisen havaintoaineisto, Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus, 10317 amerikkalaisen havaintoaineisto, Wisconsinin pitkättäistutkimus, sekä yhteistyön evoluution matemaattiset mallit.

Usein tutkittua masennusoiresummaa tarkasteltiin stokastisen differentiaaliyhtälömallin avulla. Se tuottaa tyypillisiä latentin taustatekijän malleja realistisemman tilastollisen aikasarjakuvauksen, ja mahdollistaa yksittäisten oireiden toimimisen kausaalisesti aktiivisina tekijöinä yksiulotteisen taustatekijän heijastusten sijaan. Näistä yksittäisistä oireista todettiin, että tyytymättömyys omaan ruumiinkuvaan oli sekä ajassa poikkeuksellisen pysyvää että vahvasti yhteydessä 16 vuoden ajan suhteellisen korkeana pysyneeseen masennuspisteeseen. Sen sijaan uneen ja väsymykseen liittyvä oireilu oli lyhytkestoisempaa, ja uudenlaisen epä-Gaussisiin jakaumiin perustuvan päättelyn mukaan aiheutti muita masennusoireita. Yhdistämällä masennuksen neuvottelustrategia-malli yhteistyön evoluution matemaattisiin malleihin osoitettiin että teoriassa evoluution tulisi suosia masennuspiirteiden kehittymistä populaatiotasolla. Ne voivat edesauttaa yhteistyön syntymistä vähentämällä vapaamatkustamisen yksilökohtaisia hyötyjä. Tulokset vihjaavat että yksittäisen häiriön sijaan, masennusoireet heijastelevat useita prosesseja, joista osa voi olla ennemmin adaptiivisia kuin toimintahäiriöitä.

URI: URN:ISBN:978-952-10-9339-5
http://hdl.handle.net/10138/40903
Päiväys: 2013-10-19
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.