Piirrä kuvio ja ratkaise ongelma (testaukset)

[Helmenkalastaja]

Mihinkään työurani 22 työpaikasta en ole päätynyt avoimen haun kautta (hakemuksia olen lähettänyt kymmenkunta, mutta niistä yksikään ei ole johtanut edes haastatteluun), joten minulla ei ole minkäänlaista kokemusta testaamisesta työnhaun yhteydessä. Niinpä en osaa sanoa testien pätevyydestä mitään. Minua vain alkoi hieman nyppiä Kuuttaren heltymätön testien haukkuminen. Toki ymmärrän, että omat kokemukset virheellisiksi koetuista testituloksista voivat olla suorastaan traumatisoivia, mutta toivoisin silti, että pyrittäisiin välttämään yleistämistä. Yleistäminen on minulle punainen vaate.

[Hilppa]

Haluatko että tapan itseni uuden kerran sen verran tehokkaasti että kuolen tai vammaudun pysyvästi eikä tarvitse enää vääntää tästä?!

Ei kukaan täällä halua kenenkään tappavan itseään. Tuollaisella uhkailu on aggression osoittamista toisia kirjoittajia kohtaan.

[Hilppa]

Jos jollain on oikeus leuhkia loisimisella, pitää tuolloin olla myös muilla oikeus paheksua vastaavaa toimintaa. Muutoinhan koko yhteiskuntajärjestelmästä keskustelu muuttuu vain korreksi ja mukasivistyneeksi yksisilmäiseksi hymistelyksi.

Mistä tiedät?

muok. lainaukset kuntoon...

Tähän on jäänyt vastaamatta, koska koen kysymyksen jokseenkin nenäkkäänä. Jos ihminen julkisesti ilmoittaa, että ei parasta aikaansa työnteolle tuhlaa, vaan elää korvauksilla, on teko leuhkimista, mitä kohtaan on oltava oikeus osoittaa paheksuntansa. Jos kukaan ei paheksu ja kaikki vaan hymistelevät ja koheuttavat olkansa moiselle loisimiselle, tapahtuu yleisen mielipiteen muutos, mistä seuraa käytäntöjen ja lopulta normien ja lainsäädännön muutos. Lopputulos on kestämätön mille tahansa yhteiskuntajärjestelmälle. En hyväksy kyseisenkaltaista röyhkeyttä. Lisäksi on otettava huomioon, että ainoastaan poikkeuksellisen hyvinvoiva (terve, etuoikeutettu ja koulutettu) yhteiskunnan jäsen voi heittäytyä niukkaakin niukemman elämäntyylin mannekiiniksi ja selviytyä extrem-leikistään voittajana. Mielestäni kyseistä toimintatapaa voi paheksua hyvin monista näkökulmista.

[Psykopatologia]

Millaiset vastaukset ovat lisääntyneitä vakavilla syöpätapauksilla?

En tiedä. Viitamäellä oli asteikkojej mm. tästä:

Joseph Zubin, Leonard David Eron & Florence Schumer (1965): An Experimental Approach to Projective Techniques.
John Wiley & Sons: New York. - xix + 645 p.

Kyseessä ovat siis olleet Ro-skaalat, Genetic Level ym, joissa ihmiset saavat eri pistemääriä
(kuten vaikkapa erilaiset MMPI-profiilit).

Faktorianalyyseissä Ro ja MMPI latautuvat eri faktoreille.

[Kuutar]

Kuutar: Tietoa löytyy jo todella paljon netistä, ainakin englanniksi. Onko testi enää edes pätevä kohdallani, kun tiedän nyt mitkä ovat yleisempiä vastauksia, miten niitä tulkitaan ja mitä kannattaa vastata?

Olen ymmärtänyt, että epäilet koko testin pätevyyttä ylipäätään, joten mistä tuo 'enää'? Halusitko tietoa hankkimalla kenties varmistaa, ettei sinua kannata kyseisellä testillä testata? Voit kertoa testaajille, että tiedät jo, miten kannattaa vastata?

Käsittääkseni Kuutarella on ns. "huonoja" kokemuksia ko. testeistä julkisessa terveydenhuollossa. En oikein itsekään tiedä, miten niihin pitäisi suhtautua, sillä minullekin julkisella puolella tehtyjen laajojen psykologisten testauksien (persoonapuolen) mukaan, olen ilmeisen häiriintynyt ja on kuulemma todella ihme, etten ole sairastunut vakavasti (jos oikein käsitin, ja tietääkseni käsitin). Testituloksien pohjalta siis ryhdyttiin tekemään olettamuksia, jotka ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa, jolloin minä testattavana jouduin epätoivottavaan ja suorastaan absurdiin tilanteeseen. Olen muutaman kerran myös pyrkinyt kouluttautumaan alalle, jonka pääsykokeissa käytettiin projektiivisiä testejä ja minut diskattiin (epäilen, että projektiivisten testien vaikutuksesta, koska samalle alalle hakiessani pääsin opiskelupaikan jonotuslistalle, kun noita testejä ei käytetty). Voin melko suurella todennäköisyydellä olettaa, että minun kohdallani projektiivinen testaus nostaa tien pystyyn työpaikkaa hakiessakin. En tiedä onko se sitten oikein tai väärin, työpanoksessani ei aikaisemmissa työpaikoissa ole ollut valittamista, mutta minkäs sille sitten mahtaa, jos ollaan enemmän kiinnostuneita muista valintaperusteista.

Juuri näin on. Minulla on tosiaan huonoja kokemuksia kyseisistä testeistä, aivan niin kuin sinullakin. Kyllä minusta silloin olisi ainakin syytä kyseenalaistaa testi tai testitulos ja sen tulkinta, jos se on ristiriidassa tosiasioiden kanssa. Olen saanut myös ihan erilaisen ja mielestäni oikeaan osuvan arvion myöhemmin asiantuntijoilta, kun kyseisiä testejä ei ole käytetty.

[Kuutar]

Kuutar: Tietoa löytyy jo todella paljon netistä, ainakin englanniksi. Onko testi enää edes pätevä kohdallani, kun tiedän nyt mitkä ovat yleisempiä vastauksia, miten niitä tulkitaan ja mitä kannattaa vastata?

Olen ymmärtänyt, että epäilet koko testin pätevyyttä ylipäätään, joten mistä tuo 'enää'? Halusitko tietoa hankkimalla kenties varmistaa, ettei sinua kannata kyseisellä testillä testata? Voit kertoa testaajille, että tiedät jo, miten kannattaa vastata?

Toivoisin vastausta tähän Pertiltä, koska haluaisin tietää pitääkö paikkaansa se, että testitulos ei ole luotettava jos henkilö on ottanut etukäteen selvää yleisimmistä vastauksista ja testin tulkitsemistavoista. Olen kuullut puhuttavan, että monet psykologit pitävätkin nykyisin projektiivisia testejä epäluotettavina siksi, koska tietoa niistä on niin paljon netissä.

[Kuutar]

Mihinkään työurani 22 työpaikasta en ole päätynyt avoimen haun kautta (hakemuksia olen lähettänyt kymmenkunta, mutta niistä yksikään ei ole johtanut edes haastatteluun), joten minulla ei ole minkäänlaista kokemusta testaamisesta työnhaun yhteydessä. Niinpä en osaa sanoa testien pätevyydestä mitään. Minua vain alkoi hieman nyppiä Kuuttaren heltymätön testien haukkuminen. Toki ymmärrän, että omat kokemukset virheellisiksi koetuista testituloksista voivat olla suorastaan traumatisoivia, mutta toivoisin silti, että pyrittäisiin välttämään yleistämistä. Yleistäminen on minulle punainen vaate.

Juuri siihen ne projektiiviset testit perustuvat. Mielivaltaiseen yleistämiseen. Kirjoittaisin tänne tarkemmin millaista noiden testien tulkinta on, niin ymmärtäisit paremmin kritiikkini, mutta Pertti ei salli sitä. Siitä ei saa edes keskustella, mihin projektiiviset testit perustuvat.

[Helmenkalastaja]

Olen minä nuo musteläiskätestit kuitenkin tehnyt, vaikkakaan en osana valikoitumista tiettyyn työpaikkaan. Tein ne työvoimatoimistossa jäätyäni ensimmäisen kerran työttömäksi. Yllättävän hyvin kyseinen psykologi ne ja muut tekemäni testit minulle tulkitsi. Hän näki niistä asioita, joita en itse ollut ajatellut (koska niitä ei saanut olla), ja ehdotti jopa sairausloman hakemista. Olisi ehkä ollut viisasta, mutta kun ei ollut varaa. Niinpä sitten päädyin pika pikaa työhön, jossa paloin loppuun, ja siitä alkoi minun mielenterveysongelmaisen tieni.

[Kuutar]

Oletko varma että hän tulkitsi asioita oikein niiden korttien ansiosta vai ymmärsikö hän sinua vain muuten?

Perttikin on joskus muistaakseni sanonut, että hän itse on tietolähde. Niinhän se kai tavallaan onkin, etenkin silloin kun psykologi tekee arviota projektiivisten testien perusteella. Kuitenkaan ei ole voitu osoittaa, että testivastauksista voisi tehdä yleistyksiä ihmisen koko elämästä ja luonteenpiirteistä. Esimerkiksi musteläiskätestissä kullekin kortille on olemassa valmis tulkintapansa ja testin kehittäjän kortille laatima merkityksensä, ainakin perinteisen tulkintatavan mukaan. Testiin vastaajalle ei kuitenkaan kerrota, mihin kysymykseen hän itseasiassa vastaa sanoessaan kortista jotain. Näin ollen tulkinnat kertovat enemmän testin kehittäjästä ja testivastausten tulkitsijasta, kuin itse henkilöstä jota testataan.

Mitä sitäpaitsi usemmista ihmisistä voi edes sanoa vain musteläiskätestin perusteella, kun useimmat sanovat tavanomaisia juttuja?
Itsekin vastasin useimpiin kortteihin tyypillisiä vastauksia musteläiskätestissä, vaikka silloin en vielä tiennytkään näistä testeistä mitään. Tosin psykologi vaati minua vastamaan muuta, kuin mitä ensin vastasin. Warteggissa piirsin mm. kirjallisuudesta keksimäni asian ja kerroin sen psykologille. Miten hän voisi sillä perusteella tietää minusta itsestäni yhtään mitään, paitsi sen että arvatenkin luen kirjallisuutta?

[Golden flower]

Jos jollain on oikeus leuhkia loisimisella, pitää tuolloin olla myös muilla oikeus paheksua vastaavaa toimintaa. Muutoinhan koko yhteiskuntajärjestelmästä keskustelu muuttuu vain korreksi ja mukasivistyneeksi yksisilmäiseksi hymistelyksi.

Mistä tiedät?

muok. lainaukset kuntoon...

Tähän on jäänyt vastaamatta, koska koen kysymyksen jokseenkin nenäkkäänä. Jos ihminen julkisesti ilmoittaa, että ei parasta aikaansa työnteolle tuhlaa, vaan elää korvauksilla, on teko leuhkimista, mitä kohtaan on oltava oikeus osoittaa paheksuntansa. Jos kukaan ei paheksu ja kaikki vaan hymistelevät ja koheuttavat olkansa moiselle loisimiselle, tapahtuu yleisen mielipiteen muutos, mistä seuraa käytäntöjen ja lopulta normien ja lainsäädännön muutos. Lopputulos on kestämätön mille tahansa yhteiskuntajärjestelmälle. En hyväksy kyseisenkaltaista röyhkeyttä. Lisäksi on otettava huomioon, että ainoastaan poikkeuksellisen hyvinvoiva (terve, etuoikeutettu ja koulutettu) yhteiskunnan jäsen voi heittäytyä niukkaakin niukemman elämäntyylin mannekiiniksi ja selviytyä extrem-leikistään voittajana. Mielestäni kyseistä toimintatapaa voi paheksua hyvin monista näkökulmista.

Minusta on perin kummallista, jos kuvitellaan, että paheksunnalla saadaan jotain järkevää aikaiseksi. Minulle se on vähän sama kuin uskottaisiin ajatusten siirtoon tms. Kategorioin paheksunnan samaan tunnekategooriin säälin kanssa, niiden tarkoitus on herättää kuuntelemaan, mitä itsen sisällä tapahtuu ja sitten, jos tarpeen on, niin ryhtyä toimimaan asian edistämiseksi (jollain tuloksia tuottavalla rakentavalla tavalla). Jos pelkästään siihen tunteeseen jää vellomaan, niin merkitystä sillä on lähinnä itselle tai jossain yhteisössä se voi luoda jonkinlaista sairasta yhteishenkeä, joka ei mielestäni ole hyväksi kellekään.

[Hilppa]

Jos jollain on oikeus leuhkia loisimisella, pitää tuolloin olla myös muilla oikeus paheksua vastaavaa toimintaa. Muutoinhan koko yhteiskuntajärjestelmästä keskustelu muuttuu vain korreksi ja mukasivistyneeksi yksisilmäiseksi hymistelyksi.

Mistä tiedät?

muok. lainaukset kuntoon...

Tähän on jäänyt vastaamatta, koska koen kysymyksen jokseenkin nenäkkäänä. Jos ihminen julkisesti ilmoittaa, että ei parasta aikaansa työnteolle tuhlaa, vaan elää korvauksilla, on teko leuhkimista, mitä kohtaan on oltava oikeus osoittaa paheksuntansa. Jos kukaan ei paheksu ja kaikki vaan hymistelevät ja koheuttavat olkansa moiselle loisimiselle, tapahtuu yleisen mielipiteen muutos, mistä seuraa käytäntöjen ja lopulta normien ja lainsäädännön muutos. Lopputulos on kestämätön mille tahansa yhteiskuntajärjestelmälle. En hyväksy kyseisenkaltaista röyhkeyttä. Lisäksi on otettava huomioon, että ainoastaan poikkeuksellisen hyvinvoiva (terve, etuoikeutettu ja koulutettu) yhteiskunnan jäsen voi heittäytyä niukkaakin niukemman elämäntyylin mannekiiniksi ja selviytyä extrem-leikistään voittajana. Mielestäni kyseistä toimintatapaa voi paheksua hyvin monista näkökulmista.

Minusta on perin kummallista, jos kuvitellaan, että paheksunnalla saadaan jotain järkevää aikaiseksi. Minulle se on vähän sama kuin uskottaisiin ajatusten siirtoon tms. Kategorioin paheksunnan samaan tunnekategooriin säälin kanssa, niiden tarkoitus on herättää kuuntelemaan, mitä itsen sisällä tapahtuu ja sitten, jos tarpeen on, niin ryhtyä toimimaan asian edistämiseksi (jollain tuloksia tuottavalla rakentavalla tavalla). Jos pelkästään siihen tunteeseen jää vellomaan, niin merkitystä sillä on lähinnä itselle tai jossain yhteisössä se voi luoda jonkinlaista sairasta yhteishenkeä, joka ei mielestäni ole hyväksi kellekään.

Teko, tässä tapauksessa lusmuilulla leuhkiminen -> hiljainen hyväksyntä -> yleinen moraali -> normi -> yleinen käytäntö -> laki.

Tunteita tulee ja menee. Kuka niihin jää vellomaan? Se, joka itsepintaisesti haluaa puolustella "heikkoa", joka todellisuudessa naureskelee partoihinsa saadessaan jatkaa muiden hyväksikäyttöä.

[Psykopatologia]

Pienihiilijalkaisten hyvä asema perustuu kokonaan muiden ihmisten heille suomaan positioon,
joka ei auta muita ihmisiä pienentämään omia hiilijalanjälkiään. Hiilijalanjäljen kokonaissumma
ei pienene.

[Golden flower]

Teko, tässä tapauksessa lusmuilulla leuhkiminen -> hiljainen hyväksyntä -> yleinen moraali -> normi -> yleinen käytäntö -> laki.

Tunteita tulee ja menee. Kuka niihin jää vellomaan? Se, joka itsepintaisesti haluaa puolustella "heikkoa", joka todellisuudessa naureskelee partoihinsa saadessaan jatkaa muiden hyväksikäyttöä.

En minä ketään varsinaisesti puolustele. En vaan ymmärrä miksi asia häiritsee niin kovasti ja miksi ei tehdä asialle jotain vaan paheksutaan, jolla minun käsittääkseni on vain negatiivisia seuraamuksia asian suhteen. Tottakai voidaan muuttaa lakeja sellaisiksi, ettei lusmuilu ole mahdollista, mutta suuresti ihmettelen, että millaisia ajatuspoliiseja pitäisi kouluttaa, että lusmut erotetaan muitten työttömien joukosta, eikä taloudellisesti ole järkevää moiseen satsata, saati muutenkaan kun suomessa on kuitenkin sananvapauslaki, jolloin moinen lusmujahti olisi ristiriidassa myös sen kanssa.

Tuo "todellisuudessa naureskelee partoihinsa saadessaan jatkaa muiden hyväksikäyttöä" on täysin sinun päästäsi lähtöisin eli lähtökohtaisesti se on sinun omaa todellisuuttasi/kuvitelmaasi. Ehkä kannattaisi miettiä, mistä tuollainen fantasia on saanut alkunsa ja miksi sinulla on tarvetta sellaista keksiä (jokin defenssi kenties?). Ja jos joku yksilö mahdollisesti rehvastelee hyvällä asemallaan työttömänä työnvieroksujana niin se olkoon sen yksilön murhe (rehvastelun lähtökohtana lienee aivan jokin muu kuin tyytyväisyys, ei oikeasti tyytyväisellä ole kai tarvetta rehvastella).

En ymmärrä tuota ketjuasi lusmuilulla leuhkiminen->laki. Mitä yrität sillä sanoa? Että lait ovat syntyneet hiljaisesta hyväksynnästä leuhkimiselle?

[Golden flower]

Pienihiilijalkaisten hyvä asema perustuu kokonaan muiden ihmisten heille suomaan positioon,
joka ei auta muita ihmisiä pienentämään omia hiilijalanjälkiään. Hiilijalanjäljen kokonaissumma
ei pienene.

Onko siis hiilijalanpienentämispyrkimykset turhia? Mten muita ihmisiä autetaan pienentämään heidän hiilijalanjälkiään ja mitä tarkoitat tässä "hyvällä asemalla"? Tottakai esim. kierrätys ja dyykkaaminen perustuvat kuluttamiselle, mutta kyllähän ne kuitenkin jätekuormaa enemmän vähentävät kuin se, että kulutettaisiin pelkästään, ei ylimääräistä tavaraa sentään dyykkausta ja kierrätystä varten tehdä.

[Hilppa]

Pienihiilijalkaisten hyvä asema perustuu kokonaan muiden ihmisten heille suomaan positioon,
joka ei auta muita ihmisiä pienentämään omia hiilijalanjälkiään. Hiilijalanjäljen kokonaissumma
ei pienene.

Onko siis hiilijalanpienentämispyrkimykset turhia? Mten muita ihmisiä autetaan pienentämään heidän hiilijalanjälkiään ja mitä tarkoitat tässä "hyvällä asemalla"? Tottakai esim. kierrätys ja dyykkaaminen perustuvat kuluttamiselle, mutta kyllähän ne kuitenkin jätekuormaa enemmän vähentävät kuin se, että kulutettaisiin pelkästään, ei ylimääräistä tavaraa sentään dyykkausta ja kierrätystä varten tehdä.

Eihän kierrätystä ja dyykkausta voi olla, jos ei ole joidenkin kulutusjuhlaa ja jos jossain ei synny kierrätettävää ja dyykattavaa.

[Golden flower]

Pienihiilijalkaisten hyvä asema perustuu kokonaan muiden ihmisten heille suomaan positioon,
joka ei auta muita ihmisiä pienentämään omia hiilijalanjälkiään. Hiilijalanjäljen kokonaissumma
ei pienene.

Onko siis hiilijalanpienentämispyrkimykset turhia? Mten muita ihmisiä autetaan pienentämään heidän hiilijalanjälkiään ja mitä tarkoitat tässä "hyvällä asemalla"? Tottakai esim. kierrätys ja dyykkaaminen perustuvat kuluttamiselle, mutta kyllähän ne kuitenkin jätekuormaa enemmän vähentävät kuin se, että kulutettaisiin pelkästään, ei ylimääräistä tavaraa sentään dyykkausta ja kierrätystä varten tehdä.

Eihän kierrätystä ja dyykkausta voi olla, jos ei ole joidenkin kulutusjuhlaa ja jos jossain ei synny kierrätettävää ja dyykattavaa.

Kuten asian totesin. Ehdotatko, että kerrätys ja dyykkaus pitäisi lopettaa?

[Psykopatologia]

Kyllä dyykkaus on periaatteessa hyvä asia.

Vapaa-matkustajien (suhteellisden) hyvällä asemalla tarkoitan mm. sitä,
että heillä on useimmiten suhteellisen hyvä psykososiaalinen asema,
jossa tai josta he voivat harjoittaa harrastuksiaan ja luovuuttaan
- nämä ikuiset lapset - jotka ovat työnteon ulkopuolella.

En usko, että ihmisten kulutustottumuksilla yms. olisi juuri mitään
merkitystä hiilijalanjälkeen verrattuna teollisuuden ja liikenteen
yms. vaikutukseen.

[Psykopatologia]

Ei sen parempi tietenkään, mutta vilhelmit voivat olla tyytyväisiä oloonsa.

[Golden flower]

Miten työhaluttomilla olisi sen parempi asema kuin muillakaan työttömillä? Tarkoitatko että he ovat keskimääräistä työtöntä taloudellisesti paremmin toimeentulevia?

Eikö hiilijalanjäljessä ole tärkeää esim. matkustustottumukset? Sitenhän se kattaa liikenteen päästöjä.

Ei sen parempi tietenkään, mutta vilhelmit voivat olla tyytyväisiä oloonsa.

Kauheaa!

Kyse on siitä, että Anttiviljamien tyytyväisyys on muiden kustantamaa. Muutkin haluaisivat olla tyytyväisiä, mutta kun pitää elättää ne jotka tarvitsevat apua - plus sitten Anttiviljamit joiden mielestä heidän ei tarvitse tehdä mitään joka heitä ei satu huvittamaan - koska heillä on omasta mielestään sellaiseen oikeus.

Minusta vaikuttaa ennemminkin siltä, että halutaan olla tyytymättömiä, oli asiat miten hyvin itsellä tahansa. Ja syy tyytymättömyyteen on muissa. Vaikea sitä on alkaa ulkoapäin muuttamaan. Harmi niitä kohtaan, joiden päälle likasanko tyhjätään, mutta kun on kerran oikeus niin minkä sille sitten mahtaa.

[Hilppa]

Hiilijalanjäljen kokoon vaikuttavat eniten matkustaminen, siis liikennevälineillä siirtyminen, lihan syöminen (erityisesti naudanlihan), lämpimällä vedellä lotraus, asunnon lämmittäminen, ruoan kuumentaminen, sähkönkulutus, ym. ym. Nuo kaikki ovat sellaisia asioita, joita tekevät yhtä lailla niin työttömät, työlliset, terveet, sairaat, eläkeläiset, nuoret kuin yrittäjätkin.