Riidankylväjä kirjoitti:"Jos elää köyhyydessä, tekee herkemmin virheitä, ja virheillä on kovempi hinta", sano psykologian professori Eldar Shafir Princetonin yliopistosta.
Köyhyys ja sen aiheuttama jatkuva huoli kuluttavat niin paljon henkisiä voimavaroja, että köyhillä jää vähän aivokapasiteettia käytettäväksi elämän muihin asioihin. Tällaisia tuloksia tuotti torstaina julkaistu kansainvälinen tutkimus.
Tutkijoiden mukaan köyhyydestä johtuva henkinen kuormitus voi aiheuttaa ajattelukyvyn heikentymistä. Tämä taas kasvattaa virheiden ja huonojen päätösten todennäköisyyttä, ja nämä puolestaan pahentavat ihmisen taloudellisia ongelmia entisestään.
http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Köyhyys+heikentää+henkisiä+kykyjä/a1377826861166
Noidankehä, josta on vaikea hypätä pois.
TEEMAT TIEDE
Tutkimus: Köyhyys heikentää henkisiä kykyjä30.8.2013 12:12 26
REUTERS
http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+K%C3%B6 ... 7826861166"Jos elää köyhyydessä, tekee herkemmin virheitä, ja virheillä on kovempi hinta", sano psykologian professori Eldar Shafir Princetonin yliopistosta.
Köyhyys ja sen aiheuttama jatkuva huoli kuluttavat niin paljon henkisiä voimavaroja, että köyhillä jää vähän aivokapasiteettia käytettäväksi elämän muihin asioihin. Tällaisia tuloksia tuotti torstaina julkaistu kansainvälinen tutkimus.
Tutkijoiden mukaan köyhyydestä johtuva henkinen kuormitus voi aiheuttaa ajattelukyvyn heikentymistä. Tämä taas kasvattaa virheiden ja huonojen päätösten todennäköisyyttä, ja nämä puolestaan pahentavat ihmisen taloudellisia ongelmia entisestään.
"Tuloksemme viittaavat siihen, että jos olet köyhä, raha ei ole ainoa asia josta on pulaa. Kognitiivinen kapasiteetti on sekin tiukoilla", sanoo Harvardin yliopiston ekonomisti Sendhil Mullainathan, joka oli osa kansainvälistä tutkimusryhmää. Ryhmään kuului tutkijoita muun muassa amerikkalaisista Harvardin ja Princetonin yliopistoista sekä Britannian Warwickin yliopistosta.
Ryhmän suorittamien kokeiden perusteella taloudelliset huolet vaikuttavat välittömästi siihen, kuinka hyvin ihmiset suoriutuvat kognitiivisia kykyjä ja loogista päättelyä mittaavista testeistä.
Tulokset eivät tarkoita, että köyhät olisivat muita tyhmempiä. Kyse on siitä, että rahojen riittävyyden murehtiminen ja taloushuolien aiheuttama stressi kuluttavat ihmisen rajallista henkistä kapasiteettia, jolloin sitä on vähemmän käytettävissä muihin asioihin. Tutkijat kutsuvat tätä kapasiteettia "henkiseksi kaistanleveydeksi".
Testeissä rahahuolten painaman osallistujan suoritus putosi keskimäärin voimakkuudella, joka vastaa 13 pisteen laskua älykkyysosamäärässä. Vaikutus on tutkijoiden mukaan sama kuin kokonaan valvotulla yöllä.
"Aiemmat näkemykset ovat pitäneet köyhyyden syinä ihmisen omaa epäonnistumista tai ympäristöä. Me sanomme, että taloudellisten resurssien puute itsessään voi johtaa heikompiin henkisiin kykyihin", sanoo Jiaying Zhao, psykologian apulaisprofessori British Columbian yliopistosta Kanadasta.
Psykologian professori Eldar Shafir Princetonista puolestaan sanoo, että mikä tahansa stressi ei heikennä päätöksentekokykyä samalla tavoin. Nimenomaan taloudelliset huolet heikentävät kykyä tehdä harkittuja päätöksiä.
"Köyhät ovat usein todella hyviä keskittymään päälle painaviin ongelmiin ja selviämään niistä. Mutta heille ei jää kaistaa muiden asioiden hoitamiseen", Shafir sanoo. "Jos elää köyhyydessä, tekee herkemmin virheitä, ja virheillä on kovempi hinta. Ulospääsy on vaikeaa", hän jatkaa.
Tutkijat testasivat kahta hyvin erilaista ryhmää. Toiset olivat ostoksilla ostoskeskuksessa Yhdysvaltojen New Jerseyssä, toiset viljelivät sokeriruokoa Intian maaseudulla.
Ostoskeskuksessa tutkijat etsivät kymmenittäin ihmisiä, joilla oli pienet tai keskikokoiset tulot. Näitä koehenkilöitä testattiin joukolla kokeita, jotka mittasivat älykkyyttä.
Ennen testien aloittamista puolelta koehenkilöistä kysyttiin, mitä he tekisivät jos heidän autonsa hajoaisi ja korjaukset maksaisivat 1 500 dollaria. Kysymyksen tarkoituksena oli saada koehenkilö miettimään raha-asioitaan.
Tämä puolikas koehenkilöistä pärjäsi älykkyystesteissä selvästi sitä puolikasta huonommin, jolta raha-asioita ei kysytty.
Intiassa tutkijat havaitsivat, että viljelijöillä oli heikommat henkiset kyvyt siinä vaiheessa, kun he eivät olleet vielä saaneet maksua sadostaan. Kun maksu oli saatu, viljelijät pärjäsivät älykkyystesteissä paremmin.
"Kuukausi sadonkorjuun jälkeen viljelijät ovat varsin rikkaita. Kuukautta ennen sadonkorjuutta edelliset rahat ovat ehtyneet, ja he ovat varsin köyhiä", ekonomisti Mullainathan kirjoittaa tutkimusraportissa, joka julkaistiin torstaina Science-tiedejulkaisussa.
"Näemme, että älykkyysosamäärä nousee, kun he ovat rikkaita. Virheiden määrä ja reaktioajat painuvat alaspäin", hän kirjoittaa.
Mullanaithanin mukaan Intiassa havaittu vaikutus oli noin kaksi kolmaosaa ostoskeskustutkimuksesta, eli 9-10 pisteen muutos älykkyysosamäärässä kuukausien välillä.
Jaa artikkeli:
Tallenna
LISÄÄ AIHEESTA:
KÖYHYYS
Seuraa
Kiinnostaako aihe?
Klikkaa Seuraa-nappia.
Tutkimus: Köyhyys vähentyy nopeasti koko maailmassa
Julkaistu 17.3.2013 11
Suomalaiset: Köyhyys ja nälkä suurimmat uhat maailmalle
Julkaistu 7.10.2011 15
