Psykopatologia.munfoorumi.com

Vietin luoma "tarve" ei häviä mihinkään.

+Trisse kirjoitti:Miksei fantasioihin kyllästy?

Tuo pätee tietysti vain "positiivisiin" fantasioihin;
onhn myös pelkoja, kauhukuvia ja painajaisia yms.

Papillon opetteli luomaan elämänsä fantasioissaan hyvin kiintoisaksi,
mikä helpotti yksinäisessä vankikopissa oloa.

Fantasioiden juuret voivat olla imeväisen hallusinatorissa toiveiden
toteumissa. Aikuisilla liiallinen uppoutuminen fantasioihin kuvastaa
mielihyväperiaatteen dominanssia.

+Trisse kirjoitti:Mutta miksi fantasiat (positiiviset) ovat niin staattisia?
Samaa - hyvääkään kirjaa - ei jaksa lukea kuin 4 - 5 kertaa.
Jopa positiivinen toistuva uni alkaa pian tuntua kammottavalta
jos siihen ei tule vaihtelua. Päiväunet taas ovat hyvin samanlaisia
parhaimmillaan vuosikymmenet eikä niihin kyllästy.

Ehkä psyko-seksuaalisen fiksaation pohjalta.

Luulen, että perusteema voisi usein olla suhteellisen
invariantti mutta että perusteemaan voisi tulla nyansseja
ja divergenssiä kokemuksen ym. myötä.

Ajatus on nopeampi kuin kirja, jonka usei vielä muistaa.