Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Miksi "energiapaukku" pitäisi tuoda aktiivisesti julki ja näkyväksi? Mielestäni niissä tilanteissa ei, jos kohdistuu ihmiseen, persoonaan. Elämässä on paljon tilanteita, joissa ei ole suotavaa tuoda esiin omaa kiukkuaan. Kognitiivisessa psykoterapiassa käsitellään vihan tunteiden purkukeinoja ja opetellaan hillitsemään tunnekuohuja.
Etkö näe siinä passiivis-aggressiivista käyttäytymistä, että voimakas tunnelataus - 'energiapaukku' - yritetään pitää sisällä ja hillitä; yritetään olla kuin sitä ei olisikaan?
Toinen kysymys: opetellaanko kognitiivisessa terapiassa hillitsemään, ei kanavoimaan niin, että suuttumusta olisi mahdollista purkaa ja saada näkyväksi? Tämä on mielestäni tärkeä kysymys esim. depressiota sairastaville tai depressioalttiille ihmisille.
Minä ymmärrän tuon niin, että hillitseminen ei ole passiivis-aggressiivisuutta, vaan että itsehillinnän jälkeiset teot voivat olla. Vihantunne pitää käsitellä. Psykoterapian antamat eväät ovat yksi, mutta ei ainoa keino.
Kogniitiivisessa terapiassa on käytössä esimerkiksi eräs keino, jossa asetutaan ristiriitatilanteeseen roolivuorosanojen avulla terapeutin kanssa ja käsitellään tilannetta (siis etsitään tunteita) kaikkien henkilöiden näkökulmasta (vuoroin potilas on omassa roolissaan ja terapeutti ristiriitoja aiheuttaneen henkilön roolissa ja päinvastoin). Samassa voidaan myös harjoitella tunneilmaisua. Omassa terapiassani noita oli paljon ja muistan, kuinka ahdistaviakin ne monesti olivat.