Kuutar kirjoitti:Minun mielestäni tuo ei ainakaan riitä miksikään hoidoksi, kuulostaa myös kamalalta, jos ongelmistaan esim. traumoistaan, ei saisi puhua. Entä mietipä vaikka jotain vakavasti masentunutta potilasta, joka kaipaisi lepoa? Minä väitän, että useimmat niistä potilaista, jotka eivät kykene arkiaskareisiin, ovat niin väsyneitä ja stressaantuneita sairautensa vuoksi, etteivät jaksa. Mielestäni tuollainen lähestymistapa on loukkaava, että tehdään jotkut tasojärjestestelmät. Varmasti myös on tuottaa lisää pettymyksiä ja epäonnistumisen kokemuksia, jos putoaa tasojärjestelmässä. Miten tuollainen järjestelmä tukee kenenkään itsetuntoa, jos on jo valmiiksi kokenut rankkoja asioita elämässä ja joutunut mielisairaalaan?
Tässä pari esimerkkiä psykiatrisista kuntoutusosastoista:
Osasto T2 on kuntouttavan psykiatrian osasto Seinäjoen sairaalassa. Osastolla on 16 potilaspaikkaa ja se sijaitsee B-rakennuksessa. Hoidamme ja kuntoutamme pidempään psyykkisesti sairastaneita mies- ja naispotilaita. Tarjoamme myös kriisihoitomahdollisuuden psyykkisesti sairaille, joiden senhetkinen tilanne ei korjaudu avohoidon keinoin. Osastollamme on mahdollisuus lyhytkestoisiin ennalta sovittuihin kuntoutusjaksoihin. Jokaiselle potilaalle laatii lääkäri ja omahoitajapari yhdessä potilaan kanssa yksilöllisen hoitosuunnitelman.
Omahoitajakeskusteluissa puhutaan sairaudesta ja ohjataan tiedostamaan ja hallitsemaan oireita. Potilasta tuetaan selviytymään jokapäiväisessä elämässä, motivoidaan tulevaisuuden järjestelyyn ja luomaan ihmiskontakteja. Keskeisen osan hoidosta muodostavat lääkehoito ja toimintaterapiat ja kuntouttavat tasoryhmät. Yhteisölliset ryhmät harjaannuttavat vastuuseen ja toisten huomioonottamiseen.
Hoidon aikana järjestetään hoitoneuvotteluja omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Täten luodaan turvallinen verkosto avohoidossa selviytymiseksi. Osa potilaista jatkaa sairaalahoitojakson jälkeen vielä hoitosuhdetta lääkärin ja omahoitajan kanssa käyden vastaanotoilla osastolla. Sen lisäksi tehdään tarvittaessa kotikäyntejä. Henkilökunta on psykiatrisen koulutuksen saanutta ja pitkän työkokemuksen omaavaa.
http://www.epshp.fi/1/yksikoiden_sivut/ ... tuualue/t2Kuntoutumisosasto on psykiatristen potilaiden hoidon ja kuntoutuksen suljettu osasto, jossa on 16 sairaansijaa.
Osastohoitoon hakeutuminen.
Osastohoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. Kiireelliseen hoitoon saapuvan potilaan kohdalla lähettävä lääkäri ottaa ennen hoitoon lähettämistä yhteyttä virka-aikana osaston lääkäriin ja virka-ajan ulkopuolella päivystävään psykiatriin.
Hoito
Kuntoutusmisosastolla hoito perustuu avoimen dialogin hoitomalliin. Osastolla hoidetaan psykiatrisia potilaita sovittujen toimintaperiaatteiden mukaan.
Osaston hoitoperiaate on tarkoitettu erityisesti psykoottisille, skitsofreniaa sairastaville sekä myös muista psyykkisistä ongelmista kärsiville potilaille, joiden keskeisenä ongelmana on aikuisuuden, vastuullisuuden ja säännöllisen päivärytmin puutteellisuus.
Kaikille potilaille nimetään 2 omahoitajaa, jotka yhdessä työryhmän ja lääkärin kanssa vastaavat hoidosta kotiutukseen asti.
Hoito painottuu toiminnallisuuteen erilaisten ryhmien avulla. Jokaiselle potilaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma yhdessä potilaan kanssa. Osastohoidon aikana voidaan myös aloittaa jälkipolikliininen jatkohoito kotikäyntien muodossa tai osastolla tapahtuvana toimintana.
http://psykiatria.vsshp.fi/fi/pvkyHallerin mainitsemien tasojen avulla on tarkoitus mitata ja arvioida potilaan psyykkistä kuntoa ja toimintakykyä; esim. ykköstaso on 'heikoin' ja nelostaso on 'paras'. Kaikki potilaat eivät kuntoudu osastohoidon aikana nelostasolle, vaan jäävät alemmas - toisin sanoen ovat aika sairaita, jolloin harkitaan osastohoidon jälkeistä asumista uusiksi. Vaihtoehtoina hoitokoti, kuntoutuskoti, palvelutalo...
Tasojärjestelmä ei ole sen merkillisempi kuin mikä tahansa pisteytys- tms. järjestelmä, jonka tarkoituksena on mitata jotakin. Tässä tapauksessa tosiaan mittaamisen kohteena on henkilön psyykkinen kunto ja toimintakyky. Erittäin tärkeitä mitattavia, koska tuloksen perusteella määritellään paljon - kuten koko sairaalajakson jälkeinen avohoito asumisineen ja tukipalveluineen.
Kuutar, psykiatrian ammattilaiset laittavat kuntoutusosastoille vain potilaita, jotka tosissaan tarvitsevat hoitoa kuntoutusosastolla; eivät sinne muut potilaat pääse/joudu. Ei kuntoutusosastoilla hoideta potilaita, jotka tarvitsevat lepoa sairautensa hoidoksi, heidät hoidetaan muilla osastoilla. Kuntoutusosastolle päädytään vasta kun todetaan, että on aika ryhtyä aktiivisesti kuntouttamaan. Noinhan somaattisenkin puolen kuntoutusosastoilla on; psykiatrinen kuntoutusosasto toimii samantapaisesti.
Obelix, myös naispotilaat voivat olla kuntoutusosastohoidon tarpeessa. Joten voisitko jättää psykiatrisia pitkäaikaispotilaita (ja heidän omaisiaan) loukkaavat nimittelyt sikseen.
