Vaisto ja vietti

[Psykopatologia]

v a i s t o
(engl. instinct), synnynnäinen (inborn), paljolti geneettinen ja useimmiten tunuvan stereotyyppinen käyttäytymis-
malli, jonka avain-ärsyke laukaisee (esimerkiksi lintujen pesänrakennus). Vaistoista on vaikea määrittää, mikä osa
käyttäytymisestä on geneettistä ja mikä opittua. - James Strachey käänsi Freudin Trieb-käsitteen englantiin
(Standard Edition [S.E.]) sanalla vaisto, jota on myöhemmin korjailtu, esimerkiksi instinctual drive. (Suomessa
parempi tässä on vietti.)

v i e t t i
(engl. drive), konaation ja motivaation alueeseen liittyvä hypoteettinen konstruktio, voimakas olion olemiseen
kuuluva halu tai tarve (”himo”), joka usein yhdistetään biologiaan tai ruumiiseen ja joka vaikuttaa voimakkaasti
mieleen ja voi ohjata käyttäytymistä. Viettiin liitetään usein kumulatiivinen luonne sekä purkautuminen ja tyydytys.
Esimerkiksi nälkä ja seksuaalisuus (primaarit vietit). Puhutaan myös sekundaarisista tai opituista vieteistä, esimer-
kiksi rahanhimo. Termin popularisoi Woodworth (Dynamic Psychology, 1918), mutta se oli esillä jo Watsonin ja
J. J. B. Morganin kirjoituksessa vuodelta 1917.

[Riidankylväjä]

Psykologiassa on semmoinen ongelma, ettei ole olemassa yhteistä, yleisesti hyväksyttyä teoriaa, vaan erilaisia irrallisia ajatuksen pätkiä, jotka ovat osittain päällekkäisiä ja joskus ristiriidassakin toistensa kanssa.

Esimerkiksi vaistot, vietit, tarpeet, freudin teoriat (tiedostamaton, tietoinen, yms...)

Pitäisi kehittää kaiken teoria, joka kattaisi koko alueen loogisesti ja aukottomasti ja esittäisi psyyken ja lihan yhteyden. Nythän psyyke leijuu irrallisena lihasta jnejne....

[Kahvi]

Vietti ohjaa meitä tekemään asioita (luo tarpeen) ja joitain asioita taas teemme vaistomme ohjaamina - näinkö?

[Kahvi]

Psykologiassa on semmoinen ongelma, ettei ole olemassa yhteistä, yleisesti hyväksyttyä teoriaa, vaan erilaisia irrallisia ajatuksen pätkiä, jotka ovat osittain päällekkäisiä ja joskus ristiriidassakin toistensa kanssa.

Esimerkiksi vaistot, vietit, tarpeet, freudin teoriat (tiedostamaton, tietoinen, yms...)

Pitäisi kehittää kaiken teoria, joka kattaisi koko alueen loogisesti ja aukottomasti ja esittäisi psyyken ja lihan yhteyden. Nythän psyyke leijuu irrallisena lihasta jnejne....

Joo, ja ajan saatossa samaa asiaa on kuvattu useallakin eri termillä ja/tai teorialla. Esim tiedostamaton voisi hyvinkin olla vaisto/vietti, joka osittain on jollain tapaa osa alitajuntaa ym.

[Riidankylväjä]

Esim. Eläin vaistoaa vaaran, kun on metsästäjän tähtäimessä ja lähtee karkuun.

Tosin ei sovi tuohon vaiston määritelmään.

[Kahvi]

Esim. Eläin vaistoaa vaaran, kun on metsästäjän tähtäimessä ja lähtee karkuun.

Tosin ei sovi tuohon vaiston määritelmään.

Vaisto ja vaistoaminen on vissiin vähän eri asioita?

Toisaalta eläin on kyllä havainnut jollain tavalla metsästäjän ja vaisto antaa tällöin käyttäytymiskoodin: juokse karkuun.

[Kahvi]

Vaisto


Vaisto lähettää muuttolinnut vuosittain
jopa tuhansien kilometrien vaellukselle.

Vaisto tarkoittaa elävien olentojen (lajin) sisäänrakennettuja taipumuksia johonkin eläinlajille ominaiseen ja yleiseen käyttäytymiseen. Vaistoja pidetään yleensä perittyinä ominaisuuksina; niiden vastakohta on siis opittu käyttäytyminen. Esimerkkejä vaistoista ovat itsesäilytysvaisto, lisääntymisvaisto, muuttovaisto sekä vastasyntyneen imemis- ja tarrautumisvaisto.

Ihmisten kulttuurissa vaistolla voidaan viitata myös intuitioon tai jopa yliluonnolliseen selvänäkemiseen.

Sisällysluettelo [piilota]

1 Vaistot ja opittu käyttäytyminen
2 Vaistot ja ihminen
3 Esimerkkejä vaistomaisesta, geneettisesti koodatusta toiminnasta
4 Lähteitä
5 Kirjallisuutta

(--)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaisto

[Kahvi]

Vietti

Vietin käsitettä käytetään biologiassa, etologiassa ja psykoanalyysissa.

Sisällysluettelo [piilota]

1 Biologiassa
1.1 Vietin neljä osaa
2 Psykoanalyysissa
3 Kirjallisuutta
4 Katso myös
5 Lähteet

Biologiassa

Vietti on käyttäytymismalli, joka yksilöllä on ilman ennakkokokemusta. Esimerkiksi pennun imemisreaktio, kun se pääsee emän nisälle on viettitoiminto. Vietti käsitteenä yhdistyy hyvin paljon perimään. Siksi esimerkiksi koiraa ei saa koulutuksella tekemään lisää varsinaista viettiä, vaan on mahdollista vain vahvistaa tai tukahduttaa tätä vietin kautta tapahtuvaa käyttätymistä.

Vietin neljä osaa

*Viettivire on yksilön sisäinen valmiustila. Esimerkiksi nälkä aiheuttaa koiralla saalisvietin kohoamista.
*Viettiärsyke on jokin ulkopuolinen tekijä, esimerkiksi jäniksen pakeneminen on koiralle viettiärsyke.
*Viettikäyttäytyminen on käyttäytymismalli, jonka viettiärsyke laukaisee, kun viettivire on voimassa. Viettikäyttäytyminen laukeaa vain silloin, kun molemmat, sekä viettivire, että viettiärsyke ovat voimassa. Esimerkiksi silloin, kun koiralla on nälkä ja se näkee jäniksen juoksevan se lähtee jäniksen perään.
*Viettipäämäärä on onnistunut viettikäyttäytyminen. Esimerkiksi jäniksen kiinnisaaminen ja sen avulla nälän poistaminen voi olla koiralle viettipäämäärä.[1]

(--)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vietti

[Kahvi]

[Vietti] Psykoanalyysissa

Vietti kuuluu psykoanalyysin keskeisimpiin ja ongelmallisimpiin käsitteisiin. Sigmund Freudin alkuperäisen määritelmän mukaan[2] vietti (saks. Trieb) on ruumiin ja psyyken rajalle sijoittuva toiminnallinen käsite.[3] Vietti edustaa psyykelle ruumiillista ärsykettä (saks. Reiz), joka vaatii tietyn määrän psyykkistä työtä. Freud esitti, että viettiin sisältyy paine, pää­määrä (tyydytys), kohde (objekti, se minkä avulla päämäärä saavutetaan) ja alkulähde (ruu­miin biokemialliset prosessit). Hän esitti kaksi kantaviettiä (saks. Urtrieb), joiden pii­riin muut sisältyvät: ego- eli itsesäilytysvietti ja sukuvietti. Myöhemmin hän muutti jaot­telua niin että kantaviettejä olisivat eros ja aggressio- eli kuolemanvietti.[4] Varsinkin jälkimmäinen jaottelu on kohdannut arvostelua, ja myöhempien tutkijoiden mukaan se on jarruttanut psykoanalyyttisen teorian kehitystä. Jaottelun on arvioitu olleen liian tiiviisti sidoksissa Freudin henkilökohtaiseen dualismiin.[5]

Psykoanalyytikoista muiden muassa Roy Schafer ja Veikko Tähkä ovat arvioineet viettiteoriaa uudelleen, ja he pitävät viettiä yksinomaan määrällisenä (kvantitatiivisena) eli taloudellisena (ekonomisena) energiana.[6] Psykologisesta näkökulmasta vietti on eli­mistön tuottamaa energiaa, joka uusiutuu jatkuvasti ja kasautuu ja jolla on pakottava luonne. (Viettiteoria ei ole neurofysiologinen vaan fenomenologinen teoria.) Ihmisen fyysiset tarpeet ja henkiset toiveet saavat motivoivan voimansa viet­ti­energiasta, mutta niiden päämäärät, merkitykset ja kohteet ”eivät kuulu viettiin, jolla puhtaasti energisenä käsitteenä ei ole mitään sellaisia ominaisuuksia”.[7] Kaikki psyykkiset kvaliteetit liittyvät mielen sisältöihin ja prosesseihin, eivät ener­giaan itseensä. Viettienergian "kohtaloa" voidaan nimittää kanavoitumiseksi. Kun klas­si­sessa psykoanalyysissa neuroosin sanottiin johtuvan viettiristiriidasta, olisi täsmällisempää sanoa, että viettienergia on kanavoitunut tarkoituksiin, jotka ovat keskenään ristiriidassa. Dualistisesta viettiteoriasta on nykyisessä psykoanalyysissa paljolti luovuttu. Määrällinen viettikäsitys saa hylkäämään paitsi kantavietit myös sellaiset ehdotukset kuin Yrjö Hirnin taidevietin ja Elias Canettin joukkovietin.[8] Näi­hin liitettyjä ilmiöitä voidaan kuvata metapsykologisesti erilaisina sopeutumina, kanavoitumina, sitomisina ja va­rau­mina.

Koska vietti on lähtöisin ruumiista mutta yksilölle fenomenologisesti se ilmenee vietin kohteen varaumana (toisin sanoen kohteen edustus on vietti­ener­gian varaama, ja siksi se vaatii huomiota), on vietin ja sen kohteen suhde kontingentti ja ongelmallinen, vaikka kukaan ei näe mitään ihmeellistä siinä, että janoinen ihminen halajaa vettä.[9]

Pentti Ikonen ja Eero Rechardt (1994) ovat kehittäneet kuolemanvietin teoriaa ja yh­dis­täneet sen sitomiseen (saks. Bändigung).[10] He huomauttavat, että kuolemanvietti eli thanatos voitaisiin nimetä uudelleen sitomispyrkimykseksi. Tähkän määrällinen vietti­käsitys voidaan yhdistää Ikosen ja Rechardtin muotoiluun: viettienergia ka­na­voi­tuu ja sitoutuu erilaisiin pyrkimyksiin, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa. Ikosen ja Rechardtin mukaan thanatoksen tavoitteena ei ole niinkään tuho ja kuolema vaan vapautuminen sellaisista sisäisistä ja ulkoisista ärsykkeistä, jotka tuntuvat häiritseviltä. Thanatospyrkimys tavoittelee jännittyneisyyden vähentämistä, kun taas eros­pyrkimys tavoittelee mielihyvää huolimatta vaikeuksista ja mielipahasta. Thanatokseen liittyvä toistamispakko perustuu paitsi uhkaavan ärsykkeen hallitsemisyritykseen myös siihen, että toistuminen tarjoaa tunteen omasta jatkuvuudesta.[11] Kaikki psyykkiset ilmiöt ovat käytännössä näiden kahden pyrkimyksen — eroksen ja thanatoksen — yhteisvaikutuksen tulosta, kompromissimuodosteita. Thanatospyrkimys voi toteutua pelkän ajattelun ja psyykkisen työn avulla, joka pois­taa häiriön. Eri tilanteissa thanatospyrkimys voi saada hyvin erilaisia ilmenemismuotoja. Häiritsevyys ja jännittyneisyys johtuvat sitomattomasta, ”vapaana vellovasta” viet­tienergiasta. Thanatos pyrkii sitomaan sen eri tavoin, ja tuhoavuus on vain äärim­mäinen keino — tuhotessa sekoitetaan symboli ja se, mitä symboli edustaa, re­pre­sentoi.[12] Esimerkiksi tieteenharjoittamiseen ja taiteentekemiseen liittyvä järjestäminen sitoo viettienergiaa ja näin vähentää ahdistusta.[13]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vietti

Tämä osa Wikipedian artikkelista on minusta maallikolle turhan vaikeatajuinen, ehkä rönsyilyn ja/tai huonon jäsentämisen takia.

[Psykopatologia]

Vietti ohjaa meitä tekemään asioita (luo tarpeen) ja
joitain asioita taas teemme vaistomme ohjaamina
- näinkö?

Ihmisellä suoranaiset vaistot kuuuvat (vain) imeväis-ikään (rinnan käyttö yms.).

[Kahvi]

Vietti ohjaa meitä tekemään asioita (luo tarpeen) ja
joitain asioita taas teemme vaistomme ohjaamina
- näinkö?

Ihmisellä suoranaiset vaistot kuuuvat (vain) imeväis-ikään (rinnan käyttö yms.).

Eikös yhdyntäkin onnistu ihan puhtaasti vaiston varassa ilman ulkoapäin annettua "oppia" teknisistä yksityiskohdista.

Voisi kait myös ajatella niin, että naisten kaunistautuminen ja miesten komistautuminen pohjaa viettiin olla kaunis/komea ja vaistonvaraisesti sitten valitsemme kukin oman tapamme kuinka sen teemme - tähän tietysti vaikuttaa kulloinkin vallassa olevat kauneus/komeusihanteet ym.

[Psykopatologia]

Vietti ohjaa meitä tekemään asioita (luo tarpeen) ja
joitain asioita taas teemme vaistomme ohjaamina
- näinkö?

Ihmisellä suoranaiset vaistot kuuuvat (vain) imeväis-ikään (rinnan käyttö yms.).

Eikös yhdyntäkin onnistu ihan puhtaasti vaiston varassa ilman ulkoapäin annettua "oppia" teknisistä yksityiskohdista.

Voisi kait myös ajatella niin, että naisten kaunistautuminen ja miesten komistautuminen pohjaa viettiin olla kaunis/komea ja vaistonvaraisesti sitten valitsemme kukin oman tapamme kuinka sen teemme - tähän tietysti vaikuttaa kulloinkin vallassa olevat kauneus/komeusihanteet ym.

Tuota vaisto-yhdyntää minäkin olen pohtinut - en tiedä.
Muinoin siveille naisille äidit kai viimeistään ennen hääyötä pyrkivät opettamaan, mihin täytyy alistua yms.

Kaunistautumisen ja komistautumisen m u o d o t eivät ainakaan perustu vaistoon, koska oppiminen vaikuttaa niihin niin herkästi.

12:17
koska oppiminen vaikuttaa muotoihin niin herkästi.

[Psykopatologia]

Myöhemmin hän muutti jaot­telua niin että kantaviettejä olisivat eros ja aggressio- eli kuolemanvietti.[4]

Ei aggressiovietti ole sama kuin kuolemanvietti.

[Obelix2]

Esim. Eläin vaistoaa vaaran, kun on metsästäjän tähtäimessä ja lähtee karkuun.

Tosin ei sovi tuohon vaiston määritelmään.

Ei se noin mene. Esim. kanalinnut pakenevat ihmisen lähestyessä, mutta piiloutuvat koiran lähestyessä, molemmissa tapauksissa vaara on olemassa. Jos taas metsästäjä ajelee autollaan metsäautotietä, hän voi rauhassa napsia lintuja tien varresta haulikollaan ikkuna-aukosta.

[Obelix2]

Myöhemmin hän muutti jaot­telua niin että kantaviettejä olisivat eros ja aggressio- eli kuolemanvietti.[4]

Ei aggressiovietti ole sama kuin kuolemanvietti.

Ei aggressio ole mikään vietti.

[Riidankylväjä]

Esim. Autoilija kertoo."Jarrutin vaistomaisesti ja samassa hirvi juoksi auton edestä..."

[Psykopatologia]

Myöhemmin hän muutti jaot­telua niin että kantaviettejä olisivat eros ja aggressio- eli kuolemanvietti.[4]

Ei aggressiovietti ole sama kuin kuolemanvietti.

Ei aggressio ole mikään vietti.

Yhdyn sinuun.

[Obelix2]

Älä takaa päin!

[Psykopatologia]

Esim. Eläin vaistoaa vaaran, kun on metsästäjän tähtäimessä ja lähtee karkuun.
Tosin ei sovi tuohon vaiston määritelmään.

Ei se noin mene. Esim. kanalinnut pakenevat ihmisen lähestyessä, mutta piiloutuvat koiran lähestyessä,
molemmissa tapauksissa vaara on olemassa. Jos taas metsästäjä ajelee autollaan metsäautotietä,
hän voi rauhassa napsia lintuja tien varresta haulikollaan ikkuna-aukosta.

Onko autossasi oikein akkuna?!

Ensimmäinen järkevä viesti sinulta pariin vuoteen.

[Emmanuela]

"Ensimmäinen järkevä viesti sinulta pariin vuoteen."

Sinä taas suollat vaan järkeviä, jatkuvasti.